No niin..on aika ottaa riski ja kysäistä tällä palstalla mielssäni pyörivää asiaa..
Toivoisin saavani asiallisia vastauksia ja mieluiten tietoon perustuvia komentteja :)
Elikkäs..olen viikolla 32 0 ja loppusuora edessä..painon kanssa meni ensin hurjaa vauhtia ylöspäin ja sitten pysähtyi tuolla n.rv 24 ja nyt on jopa tultu vähän laskusuuntaisesti.
Painoa kertynyt tällähetkellä reilu 7 kiloa. Lähtöpaino normaali/hoikka. Mikä nyt kuitenkin on ihan o.k ja lapsikin on täysin standardimittojen mukainen:) tai ainakina arvioitu niin viimeksi tänään.
Kysymykseni ei siis liity omaan painooni..kun syöminen on senverran hankalaa näin raskaana mahan olessa täynnä vauvaa, että tuskin tässä ainakaan liikaa tulee syötyä. Siihen kun yhdistää sen, että kannatan terveellistä, vähärasvaista, proteiinipainotteista ruokaa on aika ymmärrettäväkin, että kalorit jäävät alle kulutuksen,kun vielä liikunkin sen minkä pystyn..
o neuvola ja lääkärit sanoivat , että ei huolta..lapsi kyllä ottaa omansa vaikka laskusuunnassa olevaan painooni.
Itselleni olen nyt sit suonut jokapäivä jäätelön (jo pai-kome viikkoa) eikä se omassa tilanteessani haittaa. Saa kerrankin syödä sen kesäjäätelön ilman "huooa omatuntoa"..eli kaloreita saakin tulla vähän lisää tolleen helposti..
MUTTA rupesin tässä miettimään , että mites vauva??? Lihotanko mä sitä nyt suotta tolla omalla raskaushimollani?
Eli sjäätelössä kun kuitenkin on sokeria yms..ja sisältävät kaloreita 150-350 kalorin väliin riippuen nyt sitten minkä lemppareistani valitsen:)
Ottaako vauva sen minkä tarvitsee, mutta myös VAIN SEN minkä tarvitsee??
vai onko epäterveelliset sokeripitoiset herkut kuten nyt jäätelökin sellaisia , että ne tarttuu vauvalle siinä missä norm. tilanteessa minullekkin?
Ei ole tarkoitukseni "nipottaa",mutta kun nyt haluan asennoitua myös maha-asukkiin kuten syntyneeseenkin lapseen ja itseeni. Mielellään mahdollisimman terveellisesti ja ilman turhia sokereita ja kaloreita,
Toivoisin saavani asiallisia vastauksia ja mieluiten tietoon perustuvia komentteja :)
Elikkäs..olen viikolla 32 0 ja loppusuora edessä..painon kanssa meni ensin hurjaa vauhtia ylöspäin ja sitten pysähtyi tuolla n.rv 24 ja nyt on jopa tultu vähän laskusuuntaisesti.
Painoa kertynyt tällähetkellä reilu 7 kiloa. Lähtöpaino normaali/hoikka. Mikä nyt kuitenkin on ihan o.k ja lapsikin on täysin standardimittojen mukainen:) tai ainakina arvioitu niin viimeksi tänään.
Kysymykseni ei siis liity omaan painooni..kun syöminen on senverran hankalaa näin raskaana mahan olessa täynnä vauvaa, että tuskin tässä ainakaan liikaa tulee syötyä. Siihen kun yhdistää sen, että kannatan terveellistä, vähärasvaista, proteiinipainotteista ruokaa on aika ymmärrettäväkin, että kalorit jäävät alle kulutuksen,kun vielä liikunkin sen minkä pystyn..
o neuvola ja lääkärit sanoivat , että ei huolta..lapsi kyllä ottaa omansa vaikka laskusuunnassa olevaan painooni.
Itselleni olen nyt sit suonut jokapäivä jäätelön (jo pai-kome viikkoa) eikä se omassa tilanteessani haittaa. Saa kerrankin syödä sen kesäjäätelön ilman "huooa omatuntoa"..eli kaloreita saakin tulla vähän lisää tolleen helposti..
MUTTA rupesin tässä miettimään , että mites vauva??? Lihotanko mä sitä nyt suotta tolla omalla raskaushimollani?
Eli sjäätelössä kun kuitenkin on sokeria yms..ja sisältävät kaloreita 150-350 kalorin väliin riippuen nyt sitten minkä lemppareistani valitsen:)
Ottaako vauva sen minkä tarvitsee, mutta myös VAIN SEN minkä tarvitsee??
vai onko epäterveelliset sokeripitoiset herkut kuten nyt jäätelökin sellaisia , että ne tarttuu vauvalle siinä missä norm. tilanteessa minullekkin?
Ei ole tarkoitukseni "nipottaa",mutta kun nyt haluan asennoitua myös maha-asukkiin kuten syntyneeseenkin lapseen ja itseeni. Mielellään mahdollisimman terveellisesti ja ilman turhia sokereita ja kaloreita,
Vastaukset 5
Vanhimmat
ei ne muutamat jäätelöt mitään haittaa.. eri asia jos syöt montapäivässä jotain muuta sokeri pitoisia juttuja.. ja kyllä se vauva ottaa vaan sen mitä se tarvii.. ihan huoleti voit sitä jäätelöä syödä ku sulla painoki menossa alaspäin ja ku muuten syöt terveellisesti :) näin mullekki neuvolassaki sanottiin ku kysyin 2011 kesällä jäätelön syönnistä..
Hyviä rasvoja:
Villi kala, pähkinät, siemenet, manteli, avokado, kananmuna, kylmäpuristetut luomu kasviöljyt (rypsi-, kookos- ja oliiviöljy). Kylmäpuristuksen ansiosta öljyn rasvahappokoostumus ja vitamiinit säilyvät luonnollisessa muodossaan. Eläinrasvat (luomu parasta).
EI margariinia (40 %, 60 % tai 80 % rasvaa + loput vettä) tai kevytlevitettä (rasvaa jokin muu määrä kuin 40 %, 60 % tai 80 % + vettä), eikä muitakaan prosessoituja kasviöljyjä ja -rasvoja. Eli vältä elintarvikkeita, joissa on ainesosina: kovetettu kasvirasva, kovetettu kasviöljy, kasvirasva, kasviöljy, auringonkukkaöljy, rypsiöljy, maissiöljy, pellavaöljy, kasvisteroliesterit, palmuöljy, palmurasva, kookosrasva ja rasvahappojen mono- ja diglyseridit.
Hyvää rasvaa tulisi saada vähintään gramma per painokilo (normaali paino). Hyviä rasvoja tarvitsemme kasvuun ja kehitykseen sekä yleisterveyden ylläpitämiseen. Tämä rasva on energian, ruoansulatuksen, aivojen, solujen ja aineenvaihdunnan kannalta välttämätöntä. Rasvan tehtävä on toimia solukalvojen rakennusmateriaalina ja solujen viestinviejien lähtöaineena. mm. hormonaalisten viestien toimivuus on kiinni rasvasta.
Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan aikuisten tulisi saada päivittäisestä energiansaannista 25-35 % rasvoista. Lasten rasvantarve on suurempi.
Oman rasvantarpeensa pystyy laskemaan yksinkertaisen kaavan avulla:
Energian tarve päivässä (kcal) x (25-35) / 100 / 9 = rasvan määrä päivässä (g).
Esimerkiksi 2000 kilokaloria päivässä tarvitsevan rasvantarve on 56-79 grammaa.
Tämä rasvan tarve ei mitenkään täyty "kevytmyrkyillä" ja epäterveellisellä margariinilla.
Lihavatkin synnyttää ihan normaalikokoisia vauvoja. Tosin liian vähäinen ravinnon saanti ja/tai liian hiilarityyppinen ravinnon saanti ei välttämättä kasvata tervettä vauvaa.
Terveyden huomaa sitten lapsen kehittyessä, ei synnytyksessä.
Proteiinit:
Proteiinien päivittäinen tarve 0,8-2 grammaa per painokilo (normaali paino) riippuen aktiivisuudesta. Proteiinit ovat elimistölle välttämättömiä rakennusaineita, joita mm. solut, hormonit, aineenvaihdunta ja lihakset tarvitsevat. Proteiinit koostuvat aminohapoista. Keho ei pysty valmistamaan läheskään kaikkia tarvitsemiaan aminohappoja, vaan ne on saatava ravinnosta. Aminohappojen lähteenä voivat olla joko eläin- tai kasviproteiinit. Eläinproteiinien lähteitä ovat kaikki lihat, kalat, äyriäiset, munat, maito ja niistä valmistetut tuotteet. Kaikki eläinproteiinien lähteet tarjoavat jokaisen tarvittavan välttämättömän aminohapon.
Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan proteiinia tulisi saada n. 10 – 20 % päivittäisestä energiasta. 2000 kcal ruokavaliossa tämä tarkoittaa 50 – 100 g proteiinia päivässä.
Hyviä hiilihydraatteja:
Syö kasvikunnan tuotteita (kasviksia, vihanneksia, juureksia (ei vanhaa ravintoköyhää perunaa), hedelmiä, papuja, linssejä, herneitä ja marjoja) vähintään 500 grammaa päivässä.
Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan hiilihydraattia tulisi saada loput energiasta eli n. 45 % päivittäisestä energiasta. 2000 kcal ruokavaliossa tämä tarkoittaa korkeintaan 225 g hiilihydraattia päivässä.
Korkeintaan 2 annosta (EI 6-9) täysjyväviljaa jos viljat sopivat?
Viljat sekä riisi (n. 70% hiilihydraattia), sokeri (100% hiilihydraattia) ja peruna (runsaasti tärkkelystä) nostavat verensokerin nopeasti, jolloin haima alkaa tuottaa runsaasti insuliinia. Liiallinen insuliini veressä laskee verensokerin liian alas ja liian nopeasti. Tällöin ihminen on taas nälkäinen ja haluaa syödä. Insuliinin tehtävä on varastoida ylimääräinen veressä oleva sokeri (glukoosi) kudoksiin rasvaksi. Insuliinitason pysyessä vakaana elimistö polttaa rasvaa. Perunan, riisin ja viljat voi korvata kasvikunnan tuotteilla.
Ravinnolla on keskeinen merkitys aivojen monimutkaisen verkoston toiminnalle ja aivoterveydelle. Sekä neuronit eli hermosolut että viestiä vievät aivojen välittäjäaineet muodostuvat ravintotekijöistä. Ravinto vaikuttavaa lisäksi immuniteettiin eli vastustuskykyyn, mielialaan (esim.masennus, aggressiivisuus), hormonitoimintaan, lisääntymiskykyyn, syöpien kehittymiseen, perimään, unen laatuun, jaksamiseen jne... Keskeisin tekijä on ravinnon vaikutus suolistoon ja aineenvaihduntaan, jossa muodostuu jopa 80% immuniteetistamme. Immuniteettijärjestelmäsi toimiessa huonosti sairastut.
Lisäksi C- ja D-vitamiinia tarvitaan purkista sekä magnesiumia ja kalaöljyä.
C- ja D-vitamiinin sekä magnesiumin ja Omega-3 rasvahappojen puute on mm. Suomalaisten yleisin ravitsemuksellinen puutos.
C-vitamiinia 500-1000mg / vrk (10–20 prosenttia läntisestä väestöstä kärsii uusienkin tietojen mukaan yhä C-vitamiinin puutteesta, Suomessa luultavasti vielä useampi). C-vitamiinia kannattaa tankata joka päivä. C-vitamiinin puutos altistaa lukuisille eri sairauksille. Kun C-vitamiinia ei ole riittävästi, sitä ei riitä kaikkiin kehon soluihin ja kudoksiin. C-vitamiinin lisäämisestä ei ole haittaa, sillä sitä ei voi saada liikaa. C-vitamiini on vesiliukoinen ja ylimäärä huuhtoutuu pois virtsan mukana.
D-vitamiinia 50-125µg / vrk
Magnesium (sitraattia) 200-400mg/vrk, kalsiumin ja magnesiumin suhde on 2:1
Pohjoismaiset terveysviranomaiset suosittelevat aikuisille Omega-3 rasvahappoja 1-2 grammaa päivässä eli esim. villiä lohta vähintään 150 grammaa päivässä. Eli käytännössä kaikkein tulisi syödä Omega-3 rasvahappoja lisäravinteena purkista. Raskauden aikana Omega-3 rasvahappojen tarve jopa tuplaantuu. Omega-3 rasvahapolla on tärkeä rooli mm. aivotoimintojen säätelyssä, tulehdusten ehkäisemisessä ja immuunijärjestelmässä.
Vuoden D-vitamiinit saa kympillä iHerbistä.
Muut saa todella edullisesti Citymarketin luontaistuotehyllystä. Eli kuukausihinnaksi tulee n. 5€.
Ruuan merkitys D-vitamiinilähteenä on vähäinen: 90% ihmisen D-vitamiinista on peräisin iholta (ellei hän ota D-vitamiinia ravintolisänä). Suomalainen saa ruoastaan alle 10µg D-vitamiinia päivää kohti. Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin valmistukseen vain toukokuun alusta elokuun loppuun eli kun UVB-indeksi on vähintään 3, kello 10-16 välisenä aikana vähintään kädet ja jalat paljaina 30 minuuttia päivittäin. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen, kylmä tai sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia.
Kaikkein huonoin tilanne on afrikkalaista syntyperää olevilla maahanmuuttajilla, joilla esiintyy usein erittäin vakavia D-vitamiinin puutoksia. Syynä tähän on tumma iho ja ruokavalio. Heidän kotimaassaan UVB-indeksi on lähes läpi vuoden 8-15, kun Suomessa se on keskikesällä 3-6. Talvella Suomen UVB-indeksi on 0.
D-vitamiinia pitää syödä niin paljon, jotta veren D-vitamiinipitoisuus nousee luonnolliselle (kesäauringon nostamalle) tasolle, joka on keskimäärin 125 nmol/l. Lukuisten tutkimusten valossa tämä tarkoittaa vähintään 50µg D-vitamiinia päivässä. Yleensä 100µg ja jopa enemmänkin, jos on isokokoinen ihminen. Pienille lapsille hiukan vähemmän.
Meillä "asiantuntijat" Christel Lamberg-Allardt ja Suvi Virtanen jatkuvasti mediassa toistavat iänikuista mantraansa 10 µg/vrk annoksesta, jota ei saa ylittää. Se on epäeettistä ja väärää. Sama jos hoitaisi päänsärkyä jalkarasvalla. Ainoastaan osa pienistä lapsista saavuttavat tällä annoksella veren D-vitamiinipitoisuuden 50 nmol/l, jonka he väittävät riittävän kokonaisterveydelle. Muilla ihmisillä veren D-vitamiinipitoisuus on selvästi alle 50 nmol/l.
Lisäksi he pelottelevat syövällä ja kuolemalla, jos annostuksen ylittää, vaikka D-vitamiinin puutos on linkitetty yli 70:een syöpätyyppiin ja lukuisiin eri sairauksiin (mm. I-tyypin diabetes, MS-tauti, reumataudit jne...), jotka Suomessa ovat erittäin yleisiä verrattuna päiväntasaajalla asuviin ihmisiin.
Pelkästään luuston hyvinvoinnin kannalta suositeltava veren D-vitamiinipitoisuus on yli 80 nmol/l ja kokonaisterveyden kannalta 100-150 nmol/l.
Nykypäivän lääkärin pitäisi ymmärtää, että veren D-vitamiinipitoisuuden määritys kuuluu tärkeänä osana potilaan hoitoon ja sairauksien diagnosointiin siinä missä perusverenkuva, kilpirauhasarvot sekä kolesteroli- ja verensokeritutkimuksetkin.
Eli jos ette syö D-vitamiinilisää, aloittakaa nyt!
Kannattaa seurata D-vitamiiniasioita Lääkäri Matti Tolosen sivuilta, vaikka ei hänen mainostamiaan vitamiineja söisikään.
http://personal.inet.fi/koti/remeli/D3.htm
Vinkki huonoon syömiseen on plenderi eli tehosekotin.
Tekee pirtelöitä eli smoothieita.
Niihin saa piilotettua vaikka mitä terveellista ja hyvälle maistuu.
Googlella löytyy ohjetta.