Kepusatraappi hymy-eikka uusitalo esitti kepun ja puna-armeijan uutta itsenäisyyspäivää 19. syyskuuta.
Kun Suomen puolustusvoimien lippupäivä oli 4. kesäkuuta, niin ilkesivätkö perässähiihtäjä-keput, moskovan rauhanpuolustajat tai muut taistolaiset esittää myös puolustusvoimiensa eli puna-armeijan lippupäivää 23 helmikuuta, toiseksi täkäläiseksi lippupäiväksi?
Kun Suomen puolustusvoimien lippupäivä oli 4. kesäkuuta, niin ilkesivätkö perässähiihtäjä-keput, moskovan rauhanpuolustajat tai muut taistolaiset esittää myös puolustusvoimiensa eli puna-armeijan lippupäivää 23 helmikuuta, toiseksi täkäläiseksi lippupäiväksi?
Vastaukset 31
Vanhimmat
olet täysi tollo. Eikka esitti aikanaan, että'jatkosodan päättymista voisi juhlistaa. mutta sehän ei käynyt kommareille. siksi aloite jäi toteutumatta.
muu kirjoitulksestasi on pelkkää pas'kaa
maalaisliitto ja muut kommunisit yrittivät vaaran vuosina viedä Suomea hertta kuusisien viitoittamalle "Tsekkoslovakian tielle".
kepu-kekkonen ja kommari-kuusinen toimivat mm. "sotasyyllisyys"- näytösoikeudenkäynnin toimeenpanijiona.
Onneksi demarit ja erityisesti asevelisosialistit estivät maalaisliiton, kommareiden ja kremlin aikeet Suomen itsenäisyyden varastamisesta. Veteraanit pelastivat maan vielä kerran vuosina 1945-1948.
Eino Uusitalo itsekin myöntää kirjassaan Jälkipeli, että kyseinen puheensa Königstedtin karatanossa toisesta itsenäisyyspäivästä oli typeryyttä. Mutta sinä olet näemmä keksinyt asiasta ihan oman teoriasi.
Ennen kuin tämä ns. Hornborgin komitea ehti antaa mietintöään, esittivät kommunistit Hertta Kuusisen johdolla välikysymyksen 29.6.1945, jossa vaadittiin sotasyyllisten asettamista syytteeseen ja muutakin yleistä puhdistusta suomalaisessa yhteiskunnassa. Myöhemmin on ilmennyt, että silloinen oikeusministeri Urho Kekkonen [5] on luonnostellut tämän välikysymyksen tekstin.
http://www.silvennoinen.fi/16
Myöhemmin Hertta Kuusinen ja Urho Kekkonen esiintyivät Pienoisparlamentti-radio-ohjelmassa.
"Puoluepoliittinen keskusteluohjelma "Pienoisparlamentti" aloitti toimintansa kesällä 1945. Pienoisparlamentin vakinaisiin keskustelijoihin kuuluivat mm. Urho Kekkonen, Sylvi-Kyllikki Kilpi ja Hertta Kuusinen"
On ollut esillä myös kuva, jossa UKK kaulailee Hertta Kuusisen kanssa jossain vapaamuotoisessa huvilajuhlassa.
"ei käynyt kommareille"
Oliko Kekkonenkin siis kommari? Hänhän pillastui tuosta puheesta, jonka oli laatinut Sauli Pyyluoma ja Ahti Karjalainen oli sen nähnyt ja suositellut Uusitaloa ehdottomasti noin hienon puheen pitämään. Karjalainen joutui Kekkosen puhutteluun ja kielsi tietävänsä asiasta mitään, mutta lopulta joutui myöntämään totuuden.
"Typeryys" on kovin maltillinen adjektiivi Moskovan kepulaisista nuoleskelijoista ja multakuskeista. Mikä olisikaan nimitys henkilöstä, joka asettuu edistämään vieraan valtion etuja....?
ps. Kenraali Ehrnroot arvioi Uusitalon tulleen hulluksi.
>>>ps. Kenraali Ehrnroot arvioi Uusitalon tulleen hulluksi.
Vai olisikohan Kekkonen närkästynyt vain siksi, että hänet ohitettiin tuossa asiassa?
Jospa hän olisi itse halunnut pitää tuon puheen?
Mutta tässä lisää Uusitaloa:
V. 1981 Eino Uusitalo sanoi, että "olisi hyvä, jos Kekkonen olisi käytettävissä (presidentiksi) myös vuoden 1982 jälkeen".
Kekkonen oli varmaan moneenkin otteeseen puhunut välirauhanpäivästä myönteiseen sävyyn, mutta ei olsi koskaan sortunut tuollaisiin typeriin itsenäisyyspäivärinnastuksiin kuin Uusitalo teki.
Jatkokautta Kekkoselle vuoden 1982 jälkeen toivoi myös sosialidemokraattien puheenjohtaja Kalevi Sorsa. Sorsa oli harmistunut Mauno Koiviston itseään suuremmasta suosiosta gallupeissa ja toivoi, että se karisee, kunhan pääministeriksi kohonnut Koivisto ehtii vähän ryvettyä tehtävässään. Sen jälkeen Sorsa pääsisi kamppailemaan Koiviston kanssa tasaisemmista asemista SDP:n presidenttiehdokkudesta ennenaikaisissa vaaleissa joskus 1980-luvun puolivälissä.
MItä Kekkosella oli Koivistoa vastaan? Vielä 1981 Kekkonen yritti kaataa Koiviston hallituksen vaikeuttaakseen Koiviston presidenttiyttä. Mutta toisin kävi, Koivisto ei suostunut siihen, että presidentti, vaikka despoottinen Kekkonen olikin, hajottelee noin vaan hallituksia ja hän toimikin Kekkosen loppuajan presidentin sijaisena. Sen jälkeen vielä kaksi kautta presidenttinä. VIimeiseen saakka Kekkonen uhitteli Koiviston kaatamisella. Miksi? Joka tapauksessa tuolla kerralla eduskunta pysyi koossa, Koivisto ei suostunut eroamaan pääministerin virasta ja Kekkosen kunto romahti saman vuoden syksyllä niin, ettei hänestä ollut enää presidentiksi, vaikka Uusitalo olisi hänet varmaan kelpuuttanut siinäkin kunnossa?
Maalaisliiton neuvostonuolijat asettuivat vehkeilemään rehellistä Koivistoa vastaan, kun tiesivät ML-ruplakassan myötäjien Kremlissä toivovan juopon ja myöntyväisen Karjalaisen valintaa Suomen presidentiksi. Tuolloin oli käytössä valtisijamiesvaali eli kansalaiset eivät voineet suoraan äänestää presidenttiehdokasta. Tämä antoi vilunkiväykyille mahdolllisuuden yrittää livauttaa Moskovan mies kansan tahdon vataisesti maan johtoon. Juuri tätä väykky yritti saada aikaan vehkeillessään kgb-vladimirovin kanssa.
Koiviston valitsijamiesten äänivyöry johtui osittain myös siitä, että kansalaiset kauhistuivat mahdollisuutta Moskovan taskussa istuvasta kepulistista ja seniileistä perässähiihtäjijstä sekä kieroilevista väykkysistä maan johdossa.
Karjalainen teki myöhemmin isänmaallisen kun antoi paavo väyrysen ilmi vehkeilystään vieraan valtion kanssa.
Sama mahdollisuushan valitsijamiehillä oli siinä vaalissa myös, vaikka keskustan presidenttiehdokas oli Johannes Virolainen. Valitsijamiesten enemmistö olisi voinut päätyä myös Harri Holkeriin, Jan-Magnus Janssoniin, Veikko Vennamoon, Raino Westerholmiin, Kalevi Kivistöön tai Helvi Sipilään.
Koiviston valitsijamiesten saama äänimäärä jäi odotettua pienemmäksi. Gallupit lupasivat, että tämä saa suoraan yli puolet valitsijamiehistä, mutta saikin vain 43 prosenttia. Koivisto tuli kuitenkin valituksi jo ensimmäisellä kierroksella, kun suurin osa SKDL:n valitsijamiehistä petti äänestäjänsä ja loikkasi Koiviston taakse.
Valitsijamiehet eivät olleet sidottuja mihinkään ehdokkaaseen. Maalaisliitto-kepun perässähiihtäjäsiiven taktiikka oli edetä "sammutetuin lyhdyin" ja valita "musta hevonen" eli Ahti Karjalainen. Tämän olisi voinut mahdollistaa jälleen esim. kammottavat moskovan terveiset, kuten ennen vuoden 1962 vaaleja tehtiin noottikriisillä. Tällöin kekkonen nostetiin presidentiksi pelottamalla Honka pois pelistä. Ilman moskovan puuttumista kepu-kekkosesta olisi tullut yhden kauden pressa.
Ihan tosissasiko kuvittelet, että tuntematon ja erityisen surkea puhuja Olavi Honka olisi onnistunut kampanjassaan? Eiväthän siihen uskoneet hänen taustavoimansakaan, mutta kun kaikki ensisijaiset ja melko realistisetkin vastaehdokkaat Kekkoselle olivat kieltäytyneet, eivät kehdanneet enää luopua hankkeesta, vaan lähtivät raihnaisella Hongalla vaaliin ihan vain muodon vuoksi.
Paitsi heikko ulosanti, myös tuo mainitsemasi Olavi Hongan pelkuruuskin olisi todennäköisesti paljastunut vaalikampanjan aikana.
Turha spekuloida sillä, että Ahti Karjalaista olisi käytetty mustana hevosena. Muut puolueet kuin keskustahan sillä mahdollisuudella pelasivat lehdistön kanssa ennen vaaleja tarkoituksenaan pelata ääniä pois kepun ehdokkaalta Johannes Virolaiselta.
Tunnetuin musta hevonen on muuten ollut Juho Kusti Paasikivi, jolle kokoomuslaiset kävivät soittamassa valitsijamiesten kokouksen väliajalla maaliskuussa 1956 ja saivat narrattua 86-vuotiaan vanhuksen suostumaan ehdokkaaksi toiselle kierrokselle lupaamalla tälle varman läpipääsyn. Paasikivi ei selvinnyt edes kolmannelle kierrokselle, mistä syystä katkeroitui ja kuolikin jo saman vuoden aikana.
Väität Honkaa surkeaksi, mutta maalaisliiton neuvostoystävien piti silti tulla kekkoselle apuun. Kekkonen kun oli umpisurkea. Novosibirskin lavastukseksi paljastunut noottikriisi oli törkeä sekaantuminen Suomen sisäpolitiikkaan.
Maalaisliiton ja kekkosen hovin neuvostonuolenta iljetti suomalaisia jo tuolloin siinä mitassa, että mtk-kekkonen tarvitsi maalaisliiton itäisimmän piirin 200 miljoonaa ääntä pysäkseen vallassa. Samat siivottomat pöytätavat jatkuivat myöhemminkin vallankaapaauksena kun kekkonen valitutti itsensä poikkeuslailla, kun ei kantti kestänyt vapaita vaaleja.
Näin syvällä madeltiin neuvosto- ja maalaisliiton sekä muiden kommareiden synkällä aikakaudella.
Siitä toki olen kanssasi samaa mieltä, että noottikriisi oli törkeää sekaantumista Suomen sisäpolitiikkaan. Samoin siitä, että vuoden 1974 presidentinvaalit olisi pitänyt järjestää normaaliin tapaan. Mielenkiintoista kyllä, samassa pöydässä istuivat SMP:tä ja PKP:tä lukuun ottamatta kaikki Suomen puolueet.
Suomalaiset kyllä tietävät, mikä on itäisen naapurin luotettavuus ja aikomukset. Ne eivät yllätä.
Iljettävintä on se, että jotkut suomalaiset antautuvat vieraan vallan palvelukseen saadakseen etuja itselleen tai viiteryhmilleen. Sellainen kepulointi on sietämätöntä ja anteeksiantamatonta.
Minä muista hyvin kuinka Lipponen ja Tuomioja polttivat sotilaspassinsa irvaillen veteraaneille. Tätä taustaa vasten ymmärrän hyvin demareiden vastustavan sodan päättymispäivän juhlimista, eihän SDP:n tavoite Neuvostoliiton osaksi päätymisestä toteutunut.
Muistan myös kuinka Halonen vaati Suomea liittymään vapaehtoisesti Neuvostoliittoon.
Outoa, että muistat asioita, joita ei ole tapahtunut.
moskovan narussa juoksevat keput ja muut stalinistit esittivät "rauhan lakia" ja "uutta itsenäisyyspäivää" sekä monenlaisia muitakin neuvostoimperialismin tukitoimia. mirjam vire-tuominen ja kepu-ruokola syytivät kidoistaan sellaista tekstiä, että stalinkin olisi taputtanut käsiään.
19. syyskuuta sinetöityi Karjalan menetys ja 450 000 ihmisen ajaminen kodeistaan. sellaista puna-armeijan saavutusta kepusatraapit halusivat juhlistaa omalla itsenäisyyspäivänään.
ml-kepu julistautui neukkulan ikiystäväksi. Olisi korkea aika kepulle eli maalaisliitolle siirtyä kremlin muuriin neuvostoliiton viereen ikuiseen häpeään ja hyvin ansaittuun unohdukseen.
19.9.44 sinetöityi se, että Suomi säilytti itsenäisyyden. Vielä keväällä NL vaati ehdotonta antautumista, joka olisi merkinnyt Suomen miehitystä ja puna-armeijaa kurinpitäjäksi.
Armeijamme sankarillinen puolustus kuitenkin kesti ja Stalin suostui rauhansopimukseen. Sikäli tuo 19.9 on merkittävä päivä suomalaisille.
Suomessa oli rys sän valvontakomissio ja USA ja Englanti pitivät suomea menetettynä maana, rys sän alusmaana. Ne eivät olisi auttaneet Suomea mitenkään jos Stalin olisi päättänyt lähettää puna-armeijan tänne, lähin tukikohta, porkkala, oli lähes tykinkantaman päässä Helsingistä. Suomi ei olisi saanut mitään apua mistään.
Tässä tilanteessako olisi pitänyt alkaa vit tuilemaan hävityn sodan jälkeen voittajalle?
Te ette tunne historiaa. Kiitos Paasikivev ,Kekkosen ja SDP:n johdon te saatte nyt irvailla niille jotka onnistuivat vähitellen saamaan Suomelle etäisyyttä NKP:n määräyksistä.
Oletteko oikei ylpeitä itsestänne?
Ainakin Sapiens dux vetää lipun salkoon aina 19.9. ja myös 23.2. kunnon kekkoslaisessa hengessä.
Taitaa olla helteen pehmittämän pään tuotoksia nuo liputuspäivät.
Näidssä puna-armeijan joukoissa soti suuri määrä suomalaisia demareita.
Kertovat suomalaisten vasemmistolaisten olleen kaikkein raaimpia neuvostosotilaita.
Noin voisi ajatella olevankin. Suomesta Neuvostoliittoon paenneet tai muuten siirtyneet kommunistit (ei demarit) saattoivat ehkä ollakin raaimpia, jos heistä nyt ylipäätään kukaan puna-armeijan riveissä soti rintamasodassa.
Niitäkö Korsimo juoksi karkuun?
K-linjan tumpelot ja ahneet kepusatraapit ja taistolaiskommarit ovat pahimmat Suomi-syöjät ja vieraan vallan kätyrit.
Katso vastaukseni tuolta ylempää
Suomalaiset liputtavat juhannuksena ja itsenäisyyspäivänä, Kepulisteilla on omat seremoniat 19. syyskuuta ja 23.helmikuuta....