Ihminen, joka luokitellaan narsistiksi, mutta ei ole täydellinen narsisti, omaa pienen mahdollisuuden parantumiselle. Täydellinen narsisti on parantumaton (psykopaatit on oma lukunsa ja he eivät liity tähän). Jokunen (maailmanlaajuisestikkin puhutaan äärimmäisen pienestä määrästä) täydellinen narsisti on joutunut terapiaan, niin että on pystynyt ymmärtämään oman osuutensa omista ongelmistaan ja on pystyneet muuttamaan hiukan käytöstään (tämä ei tarkoita kuitenkaan paranemista).
Narsisti on huumeriippuvainen narsistisesta lähteestä ja millään muulla ei ole käytännössä merkitystä hänelle. Hoidettujen narsistien kertomuksien perusteella tiedämme, että narsistit ovat täysin kykenemättömiä tuntemaan kanssakäymiseen liittyviä tunteita kuten rakkaus, empatia, sympatia... Esim. yksi "parantunut" narsisti haluisi enemmän kuin mitään muuta tietää, miltä rakkaus tuntuu. Hoitoa saaneet narsistit elää yleensä yksin, koska eivät ole enää niin riippuvaisia narsistisesta lähteestä ja se on se se tärkein syy seurustelukumppanin hankinnalle.
Paranemisen esteenä on:
- tunteitten puuttuminen
- valheellinen minäkuva, josta narsisti ei pysty luopumaan
Narsistille ei ole toisia ihmisiä vaan kaikki muut on esineitä ja siinä missä narsistinen ihminen voi saada avun kääntymällä Jumalan puoleen, niin narsisti ei voi tehdä sitä, koska hän pitää Jumalaa hänen alapuolellaan olevana asiana, joka on häntä varten.
Kun puhutaan, että narsismi on parannettavissa, niin tarkoitetaan muita kuin täydellisiä narsisteja. Yleensä narsisteiksi/narsistisiksi luokitellut ihmiset, joilta kuitenkin löytyy perustunteet (eli ei täydet narsistit) voivat parantua.
Narsisti on huumeriippuvainen narsistisesta lähteestä ja millään muulla ei ole käytännössä merkitystä hänelle. Hoidettujen narsistien kertomuksien perusteella tiedämme, että narsistit ovat täysin kykenemättömiä tuntemaan kanssakäymiseen liittyviä tunteita kuten rakkaus, empatia, sympatia... Esim. yksi "parantunut" narsisti haluisi enemmän kuin mitään muuta tietää, miltä rakkaus tuntuu. Hoitoa saaneet narsistit elää yleensä yksin, koska eivät ole enää niin riippuvaisia narsistisesta lähteestä ja se on se se tärkein syy seurustelukumppanin hankinnalle.
Paranemisen esteenä on:
- tunteitten puuttuminen
- valheellinen minäkuva, josta narsisti ei pysty luopumaan
Narsistille ei ole toisia ihmisiä vaan kaikki muut on esineitä ja siinä missä narsistinen ihminen voi saada avun kääntymällä Jumalan puoleen, niin narsisti ei voi tehdä sitä, koska hän pitää Jumalaa hänen alapuolellaan olevana asiana, joka on häntä varten.
Kun puhutaan, että narsismi on parannettavissa, niin tarkoitetaan muita kuin täydellisiä narsisteja. Yleensä narsisteiksi/narsistisiksi luokitellut ihmiset, joilta kuitenkin löytyy perustunteet (eli ei täydet narsistit) voivat parantua.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Yrität parantaa narsismia sairastut itse. Monihan jää juuri siksi koska syyllistämisen seurauksena yrität parantaa tilanteen taas hyväksi ja siitä seuraavan kerran ja taas seuraavan koskei se syyllistäminen lopu koskaan.
Ehkä tärkein juttu kuitenkin ole se miten tällaisen olion kynsistä selviää hengissä ulos edes kohtuulliseen elämään uusine tulevaisuudensuunnitelmine.
Ihan turha ajatellakaan että narsismi olisi parannettavissa.
Katselin eilen dokkaria Clevelandin tapahtumista. Nämä nuoret naiset oli ehdollistettu muillakin kuin pelkin lukoin ja fyysisellä väkivallalla. Todettiin että vasta kun yksi oli synnyttänyt lapsen siellä kellarin uumenissa - siis vasta kun äidin suojeluvaistot alkoivat toimimaan hän sai voimaa ajatella pakoa.
Jos ajatellaan näitä lievempiä tapahtumia niin joka paikassa tulee eteen vain yksi ja ainoa ratkaisu:
Pistää kaikki luukut kiinni. (vaikkei toinen siihenkään lopeta)
Loppuun linkkilainaus:
Empatian osoittaminen narsistille tai psykopaatille on sama kuin kerjäisit vaikeuksia.
Äärimmäisen mielenkiintoinen ajatus, että pitäisi jollain tavalla itse parantaa toisen narsistisia vammoja (?).
Keskittyisin itse siihen, miksi koen, että voisin tai edes haluaisin muuttaa toista ihmistä.
ninkkö
"Jokunen (maailmanlaajuisestikkin puhutaan äärimmäisen pienestä määrästä) täydellinen narsisti on joutunut terapiaan, niin että on pystynyt ymmärtämään oman osuutensa omista ongelmistaan ja on pystyneet muuttamaan hiukan käytöstään (tämä ei tarkoita kuitenkaan paranemista)."
Kyllä monia seurustelusuhteita läpiläynyt narsistikin voi omasta osuudestaan loppupeleissä olla selvillä. Vuosienkin suhteet kovan (tässä yhteydessä tarkoitan viisaan) kumppanin kanssa tuovat kyllä asoita päivänvaloon.
Sarkastinen huumori höystettynä itseironialla on tuttua minulle, kun narsistini esim. humalassa on halunnut paljastaa salojaan.
Narsistisesta epävakaudesta kärsivä varmasti ainakin ajoittain tiedostaakin, mutta "oikea narsisti" ei sitä tee, ellei jotain todella (itselle) vakavaa tapahdu ja sekin on helposti ohimenevää.
Vika kun vaan ei ole hänessä, vaan tuossa hullussa.
Ja tuota ylläolevaa lausetta voi miettiä yks jos toinenkin (myös minä).
Tälle narsistille, kuten monille muillekin, on vähintäänkin häiriönsä vuoksi tapahtunut vaikka mitä vakavaa. Paljonkin siis. Katkenneet suhteet, riidat ja jatkuva läheisten neuvottavana oleminen... Siis niiden jotka uskaltavat ja vielä jaksavat.
Ohimenenvää tuo on, ei se sitä aikaa kestä se valaistuminen ja myöntäminen, että siitä parempaa toimintaa lopujen lopuksi seuraisi. Kyllä hän ihan selvästi ponnistelee joskus. Minultakin on pyytänyt kerran anteeksi... Oli nopea ja väkinäinen ääni. Mutta teki sen.
Käyttää tuota tiedostamistaan todellakin joskus lähinnä minun huvittamiseeni, vaikka se silloin aikanaan ei minusta vitsiltä tuntunut, vaan kuoliniskulta meidän suhteellemme.