Suomen ruotsinkieliset oppilaat menestyivät kaikilla neljällä osa-alueella hieman suomenkielisiä heikommin. Ero johtui erikoistutkija Viking Brunellin mukaan – paitsi vähäisemmästä panostuksesta opiskeluun – myös oppilaiden lukuharrastuksen ja kodin tuen pienemmyydestä. Esimerkiksi ruotsinkielisillä oppilailla ei ole niin usein omaa kirjoituspöytää ja rauhallista opiskelupaikkaa kuin suomenkielisillä, vaikka suomenruotsalaisten kotien sosioekonominen tausta on keskimäärin korkeampi.
https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2005/05/tiedote-2009-10-01-20-24-58-610593
https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2005/05/tiedote-2009-10-01-20-24-58-610593
Vastaukset 31
Vanhimmat
Miksi opiskella? Jos svekolla on kirjoituspöytä niin pääsy yliopistoon on varma. Pääsykokeeeen riittää rasti nimen kohdalle ja maininta kirjoituspöydästä.
Ne jotka ei osaa kirjoitupöytää käyttää riittää pelkkä rasti ja pääsee rkpeen leipiin
Vanhaa spämmiä pukkaa!! Vuodelta 2005!! Nyt on 2013 ellet saatu tietämään.
Juttusi koskee Pisa-tuloksia jossa me surut todella olemme olleet hieman heikompia mutta sen sijaan aina pärjänneet yo-kirjoituksissa paremmin. ''
Kumman "testin" luulet oleva tärkeämmän? Sen testin joka tehdään 15-vuotiaana vaiko sen jonka avulla päästään jatko-opiskelemaan?
Tänä keväänä oli yo-kirjoituksissa kolmenkymmenen parhaan lukion joukossa 6 ruotsinkielistä lukiota (20%!!), eikä kovin huonosti sijoittuneet ne muutkaan joten ihan hyvin meillä pyyhkii.
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/lukiovertailu-2013-ressu-on-taas-paras/2013/05/1760205
Niin ja nuo hyvät PISA-tuloksethan johtuvat nimen omaan siitä että Suomessa myös tosi huonot oppilaat jotenkuten pärjäävät. Siinä mielessä ymmärrän hyvin että te palstan PISA-nerot sitä tutkimusta niin kovin suitsutatte. Tehän imeisesti ylpeinä koette, omien testitulostenne kautta, olleenne aktiivisesti mukana nostamassa Suomea maailmanmaineeseen. Hyvä te!
https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2005/05/tiedote-2009-10-01-20-24-58-610593
Ihan teidän oma RKP-lehtenne on todennut samaa:
"Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet."
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288429692234.html
Kiitos liikuttavasta huolenpidostasi. Miksi sen nyt sinua niin kiinnostaa? Oletko muka meistä huolissasi?
Mutta nou hätä, mehän pärjäämme kuitenkin elävässä elämässä ihan mukavasti. Siihen IRL-menestykseen saattaa yhtenä syynä olla se että meillä suruilla on keskimäärin paljon paremmat sosiaaliset taidot ja kyky verkostoutua kuin teikäläisillä.
Ja sanoohan vanha suomalainen sanalaskukin että "Hullu paljon töitä tekee, viisas pääsee vähemmällä."
Niin, kun heikommin pärjäävä aines (ruotsinkieliset) kuitenkin on yliedustettuna mm. yliopistoissa ja korkeissa viroissa, kertoo se tosiasiallisesta suomenkielisten syrjimisestä. Yhteiskuntamme siis rakenteellisesti suosii ruotsinkielisiä ja syrjii suomenkielisiä. Te yritätte tämän epäkohdan ohittaa toteamalla, että "suomenkielisetkin voivat hakea mm. Hankenille, kunhan vaan lukevat kiltisti pakkoruotsinsa". Mutta ei tämä ole mikään perustelu, koska lopputuloksena on nimenomaan se, että järjestelmä suosii heikompitasoisia ruotsinkielisiä.
"Niin, kun heikommin pärjäävä aines (ruotsinkieliset) kuitenkin on yliedustettuna mm. yliopistoissa ja korkeissa viroissa, kertoo se tosiasiallisesta suomenkielisten syrjimisestä."
Korkeissa viroissa saatamme toki kielitaitomme ansiosta ollakin yliedustettuja mutta kaipaisin kuitenkin jotain todistetta väitteellesi, siis muutakin tuo mutu-tieto. Ja jos niin olisikin, ja kyse olisi kielitaidosta eli opitusta ja hankitusta taidosta, niin aivan turha puhua mistään syrjinnästä. Ketään ei pelkän äidinkielen perusteella aseteta eri asemaan, ei huonompaan eikä parempaan. Kukaan ei pärjää pelkällä ruotsin kielellä, on osattava molempia ja vieläpä hyvin!
Ruotsinkielisiä ylioppilaita on tänä keväänä, kuten aiempinakin, suhteessa jonkun verran enemmän kuin suomenkielisiä eli 7,64% kaikista hyväksytyistä.
Ylioppilaat yhteensä: 28 133, ruotsinkielisiä 2151 ja suomenkielisiä 25 125
Yliopistojen opiskelijoista n. 6% on äidinkieleltään rutosinkielisiä eli aavistuksen verran yli väestöosuuden.
"Yliopistoissa aloitti vuonna 2009 opintonsa 1 285 ruotsinkielistä uutta opiskelijaa, joiden osuus kaikista uusista opiskelijoista oli kuusi prosenttia. Ruotsinkieltä äidinkielenään puhuvista uusista opiskelijoista 1 074 eli 83 prosenttia aloitti opintonsa Åbo Akademissa, Svenska handelshögskolanissa tai Helsingin yliopistossa. Vuoden 2009 päävalinnoissa suomenkielisten hakemuksista hyväksyttiin 15 prosenttia ja ruotsinkielisten 25 prosenttia."
http://www.minedu.fi/etusivu/arkisto/2011/0906/kirjalliset.html?lang=fi
Jos yliopistoon vuonna 2009 hyväksyttiin 1285 äidinkieltään ruotsinkielistä, joka vastaa 6% kaikista hyväksytyistä ja sinä väität että he ovat yliedustettuina niin se yliedustus on = 1,4% = 18 opiskelijaa. Ei kauhian paljon luulisi horjuttavan suomenkielisen väestön sivistystasoa ja korreloi sitä paitsi sen kanssa että r.kielisiä ylioppilaitakin on suhteessa enemmän.
Valtavan paljon enemmän suomenkielisiä opiskelee ja sivistyy ruotsinkielisissä koulutuksissa, yliopistoissa ja korkeakouluissa joten puheet "yliedustuksesta" on täyttä tuubaa!!
Yksi etu ruotsinkielisillä toki on josta kuulin aivan äskettäin ja se johtuu ryhmän pienuudesta.
Kaikki ruotsinkieliset oppilaitokset, joita siis ei lukumääräisesti ole niin kovinkaan montaa suomenkielisiin verrattuna ja useimmiten vain yksi tai kaksi per koulutus, ovat mukana samassa yhteishaussa joten se osaltaan varmasti helpoottaa opiskelupaikan löytämistä kun voi tiukan paikan tullen noukkia hätävarana jonkun vähemmäkin kiinnostavan koska kaikki ovat samassa paketissa.
Ihan "sattumalta" yliedustusta on erityisen räikeästi kaikkein rahakkaimmilla aloilla, kuten esim. kauppakorkeakoulussa kolme kertaa väestöosuutta vastaava määrä...
"Tänä keväänä oli yo-kirjoituksissa kolmenkymmenen parhaan lukion joukossa 6 ruotsinkielistä lukiota (20%!!), eikä kovin huonosti sijoittuneet ne muutkaan joten ihan hyvin meillä pyyhkii. "
Opettele matematiikkaa enemmän.
Nämä kuusi ruotsinkielistä lukiota vastaa kooltaan yhtä suomenkielistä lukiota. Eli kolmenkymmenen joukossa on tasan yksi ruotsinkielinen lukio.
Noinkohan? Keskikokoisessa suomalaisessa lukiossa lienee 300-400 oppilasta. Niin myös Lärkanissa ja Brandössa. Katedralskolan i Åbo on n 250 oppilaan koulu ja jos niissä kolmessa muussa olisi vaikkapa 150 oppilasta kussakin niin silloinhan suomenkielisessä lukiossa olisi n 1500 oppilasta. Missä päin Suomea on 1500 oppilaan lukioita? Ja miten ne sijoittuivat listalla?
Kirjoitat monikossa: "yliedustusta on erityisen räikeästi kaikkein rahakkaimmilla aloilla, kuten esim. kauppakorkeakoulussa kolme kertaa väestöosuutta vastaava määrä... "
Puhut monikossa! Mitä ne muut "rahakkaimmat alat" ovat? Jos valtaosassa koulutuksia ei ole ruotsinkielistä koulutusta lainkaan niin jonnekin on pakko syntyä sitä yliedustusta.
Hanken oli yksityinen surujen itsensä perustama korkeakoulu vuoteen 1973 jolloin se valtiollistettiin.
Vai ehdotatko systeemiä että jokaisesta koulutuksesta koko maassa kiintiöitäisiin 5,4 % surulle? Kiitos vain, opiskelupaikkojemme määrä kasvaisi valtavasti!!
Kaikista yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoista 6 % on äidinkieleltään ruotsinkielisiä! Yliedustus on siis 0,6%!! Vuoden 2009 tilastoihin perustuan se tarkoittaa 7,7 opiskelijan yliedustusta.
Sorry muuten, minulle on tullut muisti- ja laskuvirhe tuossa ylempänä olevassa viestissäni.
Meitä suruja on 5,4 % koko väestöstä, joten yliedustus on 0,6% = 7,7 opiskelijaa vuoden 2009 tilastosta laskettuna.
Koska et ole nykysysteemiin tyytyväinen niin kertoisitko miten asia tulisi korjata?
Kyl Kyl !
Haettiin pätevää ja sopivaa. Valittiin suruinen.
Miksi ?
Koska valinta monen pätevän ja sopivan hakijan joukosta piti tehdä.
Ja se oli hyvä päätös...
Miksi ?
No kun.
Ookkei !
Kyl Kyl !
Hulluja "ne" suomalaiset.
Me surut päästään helpommalla.
Me surut ollaan hienompia.
Miksi ponnistella kun hämähäkinverkko kantaa %
Eikö te nyt jo ymmärrä ?
Miksi ruotsinkielisistä yli 50% pääsee opiskelemaan yliopistoon /korkeakoulluun mutta suomenkielisistä vain 30%?
Oli syy mikä tahansa se on VÄÄRIN!
-
Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä
STT 21.11.2011
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.
Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.
Tutkimusta varten haastateltiin yli 800 oppilasta Ruotsissa, Suomessa, Indonesiassa ja Australiassa. Suomenruotsalaisten oppilaiden asenteet koulua kohtaan olivat Hbl:n mukaan kaikkein kielteisimpiä.
Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti.
HS Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä
21.11.2011 6:00 | 48 |
STT
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo
Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.
http://www.hs.fi/kotimaa/Hbl+Suomenruotsalaiset+oppilaat+lukevat+laiskasti+l%C3%A4ksyj%C3%A4/a1305549759227
Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat laiskoja läksyissä
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet.
Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.
Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288429692234.html
IL - Luonnontiede ei sujunut suomalaisnuorilta
Kielivähemmistö otti kevyemmin Keskiviikko 11.4.2012 klo 03.13
Opetushallituksen tuore arviointi osoittaa, että 15-vuotiaat peruskoululaiset hallitsivat vuonna 1998 asiat paremmin.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012041115432065_uu.shtml
Pisassa, meidän osaamista verrataan koko muunmaailman kanssa ja voitamme kaikki.
"Pisassa, meidän osaamista verrataan koko muunmaailman kanssa ja voitamme kaikki."
Niinpä, koska peruskoulumme ansiosta tyhmimmätkin pärjäävät. Siksihän me olemme PISA-testeissä niin hyviä.
Nyt mietitäänkin miten parantaa fiksujen asemaa koska he kärsivät tästä tasapäistämisestä. Heikkoja tuetaan, lahjakkaimpia ei.
Suruoppilaat ovat selvästi heikompia, mutta oma koululaitos tasoittaa tilanteen ja ylikin nostattamalla heidän numeroitaan.
Lopuksi ylisuuret opiskelukiintiöt avaavat heikoille suruoppilaille ohituskaistan parempiin ammatteihin ja asemiin yhteiskunassamme.
Keinotekoinen kaksikielisyytemme on yhden vähemmistön etuoikeusjärjestelmä.
MOT.
Kertoisitko vähän lisää niistä ylisuurista kiintiöistä? Numeroita kiitos. Millä aloilla niitä on?
Miksi ruotsinkielisistä yli 50% pääsee opiskelemaan yliopistoon /korkeakoulluun mutta suomenkielisistä vain 30%?
Oli syy mikä tahansa se on VÄÄRIN!
-
Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä
STT 21.11.2011
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.
Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.
Tutkimusta varten haastateltiin yli 800 oppilasta Ruotsissa, Suomessa, Indonesiassa ja Australiassa.
Suomenruotsalaisten oppilaiden asenteet koulua kohtaan olivat Hbl:n mukaan kaikkein kielteisimpiä.
Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti.
HS Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä
21.11.2011 6:00 | 48 |
STT
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo
Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.
http://www.hs.fi/kotimaa/Hbl+Suomenruotsalaiset+oppilaat+lukevat+laiskasti+l%C3%A4ksyj%C3%A4/a1305549759227
Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat laiskoja läksyissä
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet.
Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.
Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288429692234.html
IL - Luonnontiede ei sujunut suomalaisnuorilta
Kielivähemmistö otti kevyemmin Keskiviikko 11.4.2012 klo 03.13
Opetushallituksen tuore arviointi osoittaa, että 15-vuotiaat peruskoululaiset hallitsivat vuonna 1998 asiat paremmin.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012041115432065_uu.shtml
HBL Forskare: Finlandssvenska elever struntar i skolan
Uppseendeväckande många finlandssvenska skolelever tycker inte det är någon vits att lära sig saker, de ids inte läsa sina läxor och de ser ingen poäng med grammatikövningar. Forskaren är själv förvånad över chockresultaten i sin färska doktorsavhandling och efterlyser nu synpunkter av finlandssvenskarna själva.
http://hbl.fi/nyheter/2011-11-20/forskare-finlandssvenska-elever-struntar-i-skolan
YLE: Yliopistojen ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille
Ruotsinkieliset nuoret pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset nuoret. Ruotsinkielisten kiintiöillä ja helpotuksilla turvataan ruotsinkielisten palveluita. Tulevaisuudessakaan koulutusmahdollisuudet eivät ainakaan heikkene, kun ruotsinkielisten lääkärien, juristien ja opettajien koulutusta ollaan lisäämässä.
Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.
http://yle.fi/uutiset/yliopistojen_ovet_aukeavat_helpommin_ruotsinkielisille/2914002
--- Vain 26 ruotsinkielistä läpäsi kokeen. Kaikkia paikkoja ei täytetty koska taso oli niin huono.
Suomenkielisellä puolella ei ikinä jää paikkoja täyttämättä koska pääsykokeen läpäisijöitä on aina ENEMMÄN kuin paikkoja.
SIINÄ ON JUURI SE MERKITTÄVÄ ERO JA OSOITUS PRIVILEGIOISTA
Suomenkielisellä puolella on aina enemmän opiskelijoita jotka pääsisivät opiskelemaan osaamisensa puolesta mutta opiskelupaikat täyttyvät jo paremmista opiskelijoista. Moni suomenkielinen jää opiskelun ulkopuolelle koska ei mahdu sisäänotettujen ryhmässä vaikka olisi mutten täyttänyt pääsyvaatimukset. Näin ei käy ruotsinkielisellä puolella, kaikki jotka hallitsevat riittävän osaamistason pääsevät sisään koska raja tulee vastaan vasta opiskelijoiden osaamistason kohdalla.
Nyt unohdit sen seikan, että ruotsinkieliset kirjoittavat ylioppilaiksi keskimäärin paremmin arvosanoin kuin suomenkieliset.
Erityisen selkeästi eron näkee ruotsinkielisten paremmissa englannin arvosanoissa.
Niillä onkin omat ruotsinkieliset yo-kokeiden tarkastajat...
Et sitten parempaa selitystä keksinyt?
Ruotsinkielinen ei käy valmennuskurssia koska ei tarvitse. Sisäänpääsy on turvattu. Ruotsinkielisiä valmennuskursseja ei edes järjestetä.
Tsemppiä kaikille suomenkielisille pääsykokeisiin! Ruotsinkielinen ei tarvitse tsemppiä, vaan oikean äidinkielen, ruotsin, niin hän pääsee korkeakouluun.
Rosa Parks kieltäytyi joulukuussa 1955 luovuttamasta paikkaansa bussissa valkoiselle miehelle. Tuohon aikaan linja-autojen ensimmäiset paikkarivit oli varattu valkoisille, ja jos paikkoja ei ollut enää vapaina, mustien oli luovutettava omat paikkansa heille myös bussin keskiosassa. Parks pidätettiin ja hänelle langetettiin 14 dollarin sakko. Pidätys Parksin kotikaupungissa Montgomeryssa Alabamassa johti lähes vuoden kestäneeseen mustien bussilakkoon.
Protestia johti pastori Martin Luther King. Lakko päättyi vasta, kun Yhdysvaltain korkein oikeus totesi rotusorron busseissa laittomaksi.
HS
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Rotuerottelu+murtui+bussin+penkill%C3%A4/1135219570183
Älä luovuta ruotsalaiselle opiskelupaikkaasi. Ruotsinkielisillä on kauppakorkeakiintiöt 475% suuremmat kuin suomenkielisillä.
Helsingissä kadun toisella puolella Hankenilla sitä vastoin on sisäänpääsyvaatimuksena ainoastaan oikea äidinkieli, ruotsi.
Ruotsinkielisistä ylioppilaista joita valmistuu n. 1500 henkeä/vuosi pääsee n. 400 kauppakorkeaan. Tämä tarkoittaisi että suomenkielisistä 30000/v ylioppilaasta n. 10000 pääsisi kauppakorkeaan vuosittain jotta suhde olisi samanlainen kuin ruotsinkielisllä. Tällä hetkellä lukema on n. 2000 opiskelijaa. Ruotsalaisilla on siis 5-kertainen yliedustus kauppakorkean opiskelupaikoissa.
Tämä laskelma ei ota huomioon että ruotsinkielisiä menee lukioihin suhteessa enemmän joka vääristäisi lukemia entisestään.
Helsingin Kauppa Korkeaan on vaikea päästä opiskelemaan, koska ruotsinkieliselle pääsykokeet vuotavat kuin seula. Ruotsinkieliselle riitää että on oikea äidinkieli, mutta suomenkielinen joutuu opiskelemaan 5 pääsykoekirjaa paremmin kuin 80% hakijoista päästäkseen HKK:lle
Suomenkielisiä on syrjitty aina Suomessa eikä edes 2000-luvulla olla päästy syrjinnästä eroon.
Koska ruotsinkielisillä on suurempi osuus ja opiskelijamateriaali tunnetusti heikompi kuin suomenkielisillä, voidaan päätellä että ruotsinkielisen on käytännössä vielä tätäkin lukemaa suurempi mahdollisuus päästä opiskelmaan kauppakorkeaan. Eli ruotsinkielisellä on arviolta 600% - 900% helpompi päästä opiskelemaan ruotsinkieliseen kauppakorkeakouluun.
Tämän kaiken lisäksi ruotsinkielisillä ovat kaikki suomenkieliset yliopistot ja korkeakoulut ulottuvilla ilman kielikoetta. Suomenkielisellä on aina (100%:sti) kielikoe ruotsinkieliseen koulutukseen hakiessaan.
Onko oikein että suomenkielisen täytyy opiskella ruotsiksi jos hän ei pääse suomenkieliseen kouluun? Ruotsinkielinen pääsee helpommin opiskelemaan kuin suomenkielinen, ja vieläpä äidinkielellään. Suomessa on vain kaksikielisiä ja ruotsin kielisiä korkeakouluja. Missä ovat suomen kieliset Yliopistot ja korkeakoulut joihin vieläpä pääsisi yhtä helposti kuin ruotsin kielisiin kouluhin?
Katsokaapa tätä tilastoa, ja miettikää, onko suomenruotsalaisille tarvetta aina vain lisätä kiintiöpaikkoja:
Korkeakouluihin hyväksytyt syksyllä 2006:
Yhteensä hakijoita..............68.100
Hyväksyttyjä....................22.145 (33 %)
Ulkomaalaisia hakijoita........7.168
Hyväksyttyjä ulkomaalaisia....1.434 (20 %)
Ruotsinkielisiä hakijoita........3.070
Hyväksyttyjä ruotsinkielisiä....1.570 (51 %)
Suomenkielisiä hakijoita.......57.862
Hyväksyttyjä suomenkielisiä...19.141 (33 %)
Marraskuussa 2009 ilmestyi kielipoliittinen uutuuskirja nimeltä "Irti virallisesta kaksikielisyydestä". Kirja on painettu Saksassa kirjapaino BoD'illa (Books on Demand). Seitsenhenkisen kirjoittajaryhmän muodostavat Kyuu Eturautti, Leo Havukainen, Richard Järnefelt, Herbert Lechner, Marja Leena Lempinen, Harri Nykänen ja Olli Porra.
Tämä kirjoitus sisältyy em. kirjaan:
RUOTSINKIELISTEN ETUISUUKSIEN LÄPIPÄÄSEMÄTÖN RYTEIKKÖ
Suomessa ruotsin kieli merkitsee sitä äidinkielenään puhuvalle etuisuuksia. Usein nämä edut ovat suomenkielisiä syrjiviä ja saattavat suomenkielisen väestönosan joissakin asioissa ruotsinkielisiä huonompaan - eikä edes tasa-arvoiseen - asemaan.
Osa ruotsinkielisistä haluaa elää omassa ruotsinkielisessä pikku maailmassaan kehdosta hautaan. Heillä on omat ruotsinkieliset päiväkotinsa, koulunsa, yliopistonsa, tienviitat ruotsiksi kotiovelle, tv-kanavansa ja vanhainkotinsa. Siltä varalta, että he joutuvat pois ruotsinkielisestä ympäristöstään, on maan oltava kaksikielinen.
Vaatimukset ruotsinkielisestä palvelusta ja ruotsinkielistä eduista tulevat heiltä luonnostaan. Sitä ei ruotsinkielisen tarvitse ponnistella. Suomenkielinen sen sijaan joutuu ponnistelemaan vaatiakseen edes tasavertaista kohtelua itselleen. Näin kirjoitti ruotsinkielinen Hélène Rotkirch 28.6.2008 Helsingin Sanomien mielipidesivulla: "Ruotsia ei siis opeteta Suomessa siksi, että suomalainen pääsisi veljeilemään ruotsalaisen kanssa tämän kielellä, vaan jotta Suomen toista virallista kieltä puhuvat saisivat palvelua omassa maassaan omalla kielellään". Ja näin kirjoitti Johanna Wikström 28.5.2008 myös Helsingin Sanomien mielipidesivulla: "Kaksikielisyyden tulee olla ensiluokkaista uudessa innovaatioyliopistossa". Joakim Sederholm kirjoitti puolestaan 18.10.2009 HS:n mielipideosastolla muun muassa näin: "Mielestäni ruotsinkielisten maksamat verorahat pitäisi voida korvamerkitä, jotta voimme perustaa ja ylläpitää itse tarpeitamme vastaavia palveluja. Myös alueelliset suojatoimenpiteet ovat tarpeen".
Etuisuuksien juuret jo historiassa
Suomenruotsalaisten aina tosissaan esittämät kieleen perustuvat vaatimukset juontavat historiasta.
Osa vaatimuksista ja saaduista eduista pohjautuu jo niinkin kaukaa kuin 1600-1800-luvuilta. Ruotsin vallan aikana maahan muuttaneet aateliset ja muutkin kruunun palvelijat saivat tulevan vaurautensa perustaksi laajoja maa-alueita. Vaurautta edelleen kohensi lähinnä suomenkielisten talonpoikien ja torppareiden lähes ilmainen työ, jota nämä olivat velvoitetut tekemään kartanoille tietyn ajan vuodesta. Näiltä ajoilta on periytynyt erityisesti monien ruotsinkielisten sukujen taloudellinen valta Suomessa.
Ruotsin vallan aikainen koululaitos suosi ruotsinkielisiä maahanmuuttajia ja heidän jälkeläisiään. Olihan 1600-luvun julkiset koulut - siis pedagogiot, triviaalikoulut ja lukio - ruotsinkielisiä. Opetuskieli oli ruotsi ja osittain latina. Kielen mukanaan tuoman koulutusedun lopullisena niittinä oli vuonna 1640 perustettu yliopisto, Åbo Akademi. Ei liene yllätys, että sielläkin opetuskieli oli ruotsi. Åbo Akademi koulutti muun muassa sen ajan opettajat ja virkamiehistön.
Maan viranomaiskieli oli tietenkin ruotsi ja palvelut sai ruotsin kielellä. Samalla, kun ruotsinkieliset nostivat itsensä yhteiskunnassa jalustalle, joutui suomenkielinen väestö nöyrtymään asemaansa toisen luokan kansalaisina omassa maassaan. Paine ruotsin kielen mukanaan tuoman paremman yhteiskunnallisen aseman saamiselle aiheutti kuitenkin sen, että osa väestöstä vaihtoi leiriä ja äidinkielensä paremman elämän toivossa.
Ruotsinkielisen kulttuurin kääntöpuoli - musta aukko suomenkielisessä kulttuurissa
Ruotsinkielisen kulttuurin synty ja ylikorostunut asema oli tuon ajan kieliasetelmaa vasten peilattuna täysin luonnollista. Jos kerran kouluissa eikä Akatemiassa saanut opiskella suomeksi, miten siinä olisi monikaan suomenkielinen voinut nousta kulttuurin tai yhteiskunnan huipulle.
Koska ruotsinkieliset vallanpitäjät eivät suvainneet tarjota koulutusta suomeksi, niin vähintään neljä viidesosaa kansasta jätettiin "sivistyksen" ulkopuolelle. Kokonaisten sukupolvien ketju suomenkielisiä kulttuuri-, valtio- tai merkkihenkilöitä menetettiin 1600-1800-luvuilla. Kansakuntamme historian kirjoista emme voi lukea Jaakko Jussinpojista, Tapani Matinpojista, Aino Antintyttäristä, emmekä muistakaan, jotka olisivat luonnostaan olleet aikakautensa suurmiehiä tai -naisia. Järjestelmällinen suomen kielen ja suomenkielisten perusoikeuksien polkeminen esti sen.
jatkuu....
Ruotsinkieliset haluavat aina kaikessa korostaa omaa ruotsinkielistä kulttuuriaan. Menneet vuosisadat muistetaan lähinnä ruotsinkielisistä suurmiehistä, joilla oli ruotsinkielinen nimi ja jotka puhuivat ruotsia. Voiko noita vuosisatoja kutsua - sanan täydessä merkityksessä - sivistyksen ajaksi, sillä niin räikeää oli ruotsin kielen ylivalta maassa. Suomenkielisille nuo vuosisadat olivat sorron ja alistamisen aikaa. Vasta Kalevalan ja Seitsemän veljeksen julkaisemiset alkoivat nostaa suomen kielen arvostusta. Samalla kansan menetetty identiteetti alkoi jälleen saada balsamia haavoihinsa.
Martti Ahtisaari luetteli Helsingin Sanomien vieraskynä-kirjoituksessaan 28.9.2009 joukon ruotsinkielisiä suurmiehiä osoituksena ruotsista sivistyskielenä ja perusteena opiskella ruotsia. Ei hänellekään juolahtanut mieleen, että jollekin kansanosalle opiskelu oli tehty helpommaksi kuin jollekin toiselle kansanosalle.
Kun eri yhteyksissä tuodaan esiin suomenruotsalaisen kulttuurin saavutukset, olisi syytä muistaa myös mitalin toinen puoli.
Täysin epäoikeudenmukainen koulutusjärjestelmämme
Ruotsinkielisille jo1600-luvulta periytynyt koulutuksellinen etuasema on saanut jatkua uudelle vuosituhannelle. Kielivähemmistölle suodut paremmat koulutusmahdollisuudet edustavat pahinta mahdollista syrjintää. Tämä siksi, että koulutus tarjoaa ihmiselle ehkä vankimman voimavaran ja pohjan elämälle.
Syrjivistä etuisuuksista pahimpana voidaan pitää ruotsin kieleen perustuvia kiintiöitä yliopistoissa; erityisesti oikeus-, kauppa- ja yhteiskuntatieteellisillä koulutusaloilla.
Suomenkielisiä sortavaan vääryyteen ovat syinä toisaalta ruotsinkielisten yliopistojen eli Åbo Akademin ja Svenska Handelshögskolanin ylisuuret opiskelijapaikkamäärät sekä toisaalta kuuden kaksikielisen yliopiston - Helsingin yliopisto, Teknillinen korkeakoulu, Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia, Taideteollinen korkeakoulu ja Teatterikorkeakoulu - kiintiöpaikat ruotsin kielelle (ruotsinkielisille).
On vielä mainittava, että kahdessa ensimmäisessä opetus- ja hallintokieli on ruotsi, kun taas jälkimmäisissä suomi ja ruotsi. Uutena 1.1.2010 aloittavan Aalto-yliopiston muodostavat Helsingin kauppakorkeakoulu, Taideteollinen korkeakoulu ja Teknillinen korkeakoulu. Ilmeisesti Aalto-yliopiston opetus- ja tutkintokielet jätetään yliopistoittain ennalleen. Siten teknillisellä ja taideteollisella alalla opetus- ja tutkintokielet olisivat suomi ja ruotsi sekä kaupallisella alalla suomi. Nytkään ei ilmeisesti uskallettu muuttaa entisiä kielirakenteita.
Ruotsissa kielikiintiöt poistettiin, koska niiden katsottiin syrjivän enemmistökielisiä. Opetuskieli on samoin ruotsi eikä suomeksi siellä voi opiskella.
Suomen kieroutuneesta koulutustilanteesta opetushallituksen Wera-raportointipalvelun julkaisu "Koulutuksen määrälliset indikaattorit vuodelta 2006" kertoo karun totuuden. Mainitun julkaisun taulukosta 8.18. ilmenee ruotsinkieliset hakijamäärät yliopistoihin, hyväksytyt ja ruotsinkielisten hakijoiden hyväksymisprosenttiosuudet.
jatkuu..
jatkuu...
Taulukko 1. Ruotsinkieliset hakijat, hyväksytyt ja näiden %-osuudet hakijoista yliopistoihin sekä paikan ottaneet v. 2000-2006
(Lähde: Opetushallituksen Wera-raportointipalvelun julkaisu: Koulutuksen määrälliset indikaattorit vuodelta 2006)
Lukuvuosi Hakijat Hyväksytyt Hyväksyttyjen %-osuus Paikan ottaneet
2000-2001 2959 1615 55 % 1512
2001-2002 3277 1809 55 % 1680
2002-2003 3084 1689 55 % 1577
2003-2004 3266 1689 52 % 1581
2004-2005 3255 1687 52 % 1550
2005-2006 3294 1689 51 % 1549
- Hakijat: antalet sökande som uppgav svenska som modersmål vid ansökan till universiteten
- Hyväksytyt: antagna
- Hyväksyttyjen %-osuus: antagningsprocenten bland de svenskspråkiga sökandena
Yhden opiskelupaikan säännöksen mukaan saman lukuvuoden aikana voi ottaa vain yhden opiskelupaikan, joten henkilö esiintyy paikan ottaneiden luvuissa vain kerran
Yliopistoihin on vuosina 2000-2006 päässyt 51-55 prosenttia ruotsinkielisistä hakijoista (taulukko 1). Vastaavasti suomenkielisistä hakijoista on hyväksytty 34-36 prosenttia (taulukko 2) ja ulkomaalaisista hakijoista noin 25 prosenttia.
Taulukko 2. Suomenkieliset hakijat, hyväksytyt ja näiden %-osuudet hakijoista yliopistoihin sekä paikan ottaneet v. 2002-2006
(Lähde: Opetushallituksen Wera-raportointipalvelun julkaisu: Koulutuksen määrälliset indikaattorit vuodelta 2006)
Lukuvuosi Hakijat Hyväksytyt Hyväksyttyjen %-osuus Paikan ottaneet
2002-2003 64843 23416 36 % 22604
2003-2004 64292 22305 35 % 21649
2004-2005 66644 22902 34 % 22162
2005-2006 62754 21930 35 % 21219
Yhden opiskelupaikan säännöksen mukaan saman lukuvuoden aikana voi ottaa vain yhden opiskelupaikan, joten henkilö esiintyy paikan ottaneiden luvuissa vain kerran
Suomenkielisten hyväksyttyjen määrät ovat vaihdelleet eri vuosina. Ruotsinkielisten hyväksyttyjen määrät ovat vuodesta toiseen lähes vakio. Tämä viittaa selvästi kiintiöperiaatteeseen.
Tilastokeskuksen väestötietokannasta on alla esitetty 20-24-vuotiaiden määrät ja %-osuudet kieliryhmittäin. Lisäksi määristä on laskettu yhden ikävuoden keskimääräinen koko kieliryhmittäin.
Tuon tilastoharhan olen selittänyt jo vaikka kuinka monta kertaa!! Tilastoharha syntyy siitä että numerot joihin viittaat perustuu opiskelemaan hakeneisiin.
Koska suomenkielisillä on paljon laajempi valikoima koulutuksia mihin hakea ja he voivat hakevat useaan eri paikkaan niin suonenkielisille tulee sekä niitä omia valintoja että hylkyjäkin suhteessa enemmän.
Vuonna 2011 valmistui 30 782 ylioppilasta, heistä suomenkielisiä 28 645 ja ruotsinkielisiä 2137 ja yliopistoihin heistä haki 82 188.
Heistä opiskelemaan hyväksyttiin 23 735 ja opiskelupaikan otti vastaan 12275
Opiskelemaan haki siis 2,7 krt enemmän kuin vuonna 2011 valmistui ylioppilaita.
Koko korkeakoulusektorilla samat luvut ovat:
hakijoita: 156 238
hyväksytyt: 53 402
opiskelupaikan vastaanottivat: 23 629.
Hakijoita oli siis 5,1 krt enemmän kun saman vuoden ylioppilaita!
Koska ruotsinkieliset hakevat ensisijaisesti vain pariin paikkaan (heistä 83% opiskelee rotsin kielellä joko Hankenilla tai Åbo Akademissa) niin hakuammuntaa syntyy merkittävästi vähemmän ja tilastot näyttävät paremmilta, he joko pääsevät tai sitten ei.
"Yliopistoissa aloitti vuonna 2009 opintonsa 1 285 ruotsinkielistä uutta opiskelijaa, joiden osuus kaikista uusista opiskelijoista oli kuusi prosenttia. Ruotsinkieltä äidinkielenään puhuvista uusista opiskelijoista 1 074 eli 83 prosenttia aloitti opintonsa Åbo Akademissa, Svenska handelshögskolanissa tai Helsingin yliopistossa. Vuoden 2009 päävalinnoissa suomenkielisten hakemuksista hyväksyttiin 15 prosenttia ja ruotsinkielisten 25 prosenttia."
http://www.minedu.fi/etusivu/arkisto/2011/0906/kirjalliset.html?lang=fi
Hurrit osaavat suomea oikein hyvin (kuten täälläkin voi havaita), joten suomesta saa helpolla ällän kun taas pakkoruotsin ällä vaatii töitä.
Suomen hyvä arvosana tulee hurreille (joiksi lasketaan aina kaksikielisetkin) helposti kuin manulle illallinen.
Siksi pärjäävät yo-kokeissa.
Lisäksi päälle tulee heidän oma arvostelunsa. Arvostellaan hurrit korkeammilla arvosanoilla kuin suomalaiset.
Netti fenno: "SUOMEN RUOTSINKIELISILLÄ PARANTAMISEN VARAA "
Öh, tota noin... toivotko todella että me surut ryhtyisimme skarppaamaan ja pyrkisimme parantamaan koulumenestystämme?
Anteeksi mutta nyt on ihan pakko kysyä MIKSI?
Miksi ?
Alkaa olla viimeisiä aikoja yksin keksipurkilla.
Katsos kun.
Me poistetaan rkp:n erikoisruokinta-asema Suomesta.
Me poistetaan pakkoruotsitus Suomesta.
Me laitetaan ruotsinkielelle vähemmistökielen asema Suomessa.
Saatte pitää säätiö suhmurointinne. Mutta me laitetaan ne verolle.
Sietten kaikkein paras kohta.
Teidän ei tarvitse tehdä mitään tämän eteen.
Kattelette vaan sieltä opposiittiosta.
Olisi syytä ! Kohta kun ei anneta suojaopiskelu eikä työpaikkaa on pärjättävä tiedoilla ja taidoilla, pelkkä svekosuruidentiteetti ei enää riitäkään. On siinä sitten svekosuruilla itkun paikka.