Pyydän ensin anteeksi sitä, että aihe ei välttämättä parhaalla mahdollisella tavalla sovi tälle Keskustan keskustelupalstalle. Aihetta on kuitenkin aiemmin täällä puitu ja onhan tietysti myös Keskustalla lusikkansa sopassa yhtenä Suomen politiikan toimijoista.
NATO:oon liittymisen osalta voi kysyä ensin, onko meillä jokin tarve liittyä tällaiseen puolustusliittoon? Sotilaallinen uhka voinee kohdata meitä vain Venäjän suunnasta. Tällä hetkellä monet arvioivat, että Venäjä on auttamattoman heikko, köyhä ja kykenemätön minkäänlaisten rajojense ulkopuolelle suuntautuvien konfliktien syynyttämiseen. Venäjän on ensin vaurastuttava ja sitten varustauduttava, jos se mielee sotatantereille. Yhdysvallat on siihen nähden tällä hetkellä ylivertainen vastustaja. Eikä tällainen ylivertainen vastustaja salli Venäjän lebensraumin lisäämistä millään suunnalla, olipa kyse USAn liittolaisista tai ei.
Suomi on EU:n jäsen ja se on jo melkoinen poliittinen turvatakuu meille, kun otetaan huomioon, että tärkeimmät EU-kumppanit ovat myös NATO-maita. Mikä on siis se lisäarvo, jota voisimme NATOon liittymisellä saavuttaa?
USA on NATOn tärkein jäsen. NATO on yhtä tyhjän kanssa ilman USAn sotilaallista voimaa. USAn politiikka on ollut toisen maailmansodan jälkeen erittäin imperialistista, omien ns. elintärkeiden etujen valvontaa. Kun suurvalta USA on asettanut nämä elintärkeinä pitämänsä edut etusijalle, siinä ovat olleet monet pienet maat olleet helisemässä. USA ei ole tämän historiansa aikana suinkaan ollut puolustamassa vain länsimaista oikeutta. Mistään oikeudesta USA ei ole piitannut silloin, kun kyse on ollut todellisesta tai kuvitellusta kommunismin etenemisestä, terrorismista ja ennen kaikkea öljyn saannin turvaamisesta.
Pitäsikö näin aggressiivinen valtio kuin USA päästää Eurooppaan NATO-verukkeella varjelemaan länsimaisia oikeuksia ja ns. elintärkeitä etuja. USAn keinothan ovat olleet korostetun sotilaallisia, kun taas Euroopassa on luotettu enemmän politiikan ja diplomatian voimaan. Eurooppalaisuus tarkoittaa sopimushalukkuutta, kun taas USA on tarkoittanut enemmän saneluhalukkuutta.
NATO-kysymyksessä on kyse siis myös siitä, missä maailman asioiden hoitamisen paino on. USA on vierastunut voimakkaasti YK:tä, johon Eurooppa on taas vahvasti brittejä lukuunottamatta painottanut. Pelkään, että NATOon kallistuminen yleisemmin merkitsee sitä, että sopimususkosta siirrytään yhä enemmän sanelu-uskoon eli vahvemman oikeuteen. Tällainen on yleensä ollut sotien syy, ei niiden ehkäisy.
Suomen puolueettomuushalu on ollut itsenäisyyden ajan suuri. Samaa voi sanoa naapuristamme Ruotsista ja eräistä muista Euroopan maista. Nämä maat ovat olleet esimerkillisiä esikuvia YK-vetoisessa maailman järjestämisessä. Minusta tuntuu, että tällaisia esikuvia edelleen tarvitaan torjumaan USAn tarjoamaa voimapolitiikkaa.
Suomi ja NATO
15
787
Vastaukset
- meiltä?
Kysyttiinkö meiltä haluammeko karkottaa irakilaisdiplomaatit, vai annettiinko ymmärtää että parempi olisi se tehdä? Kouluttiko sisäministeriömme irakilaisista poliiseja miehityshallinnon käyttöön ihan vapaaehtoisesti, vai annettiinko ymmärtää että olisi viisainta se tehdä? Tarjosimmeko Helena Rantaa USAn sotakoalition käyttöön, vai esittikö koalitio kainon toivomuksen?
Meinaan, saahan sitä pyöritellä ympäripyöreitä lauseita ja käydä mukamerkitsevää mielipiteilyä, mutta kun maan pörssinotteratut yritykset ovat suuremmalta osaltaan amerikkalaisomistuksessa ja Lasse Lehtinenkin on Valittujen Palojen palkkalistoilla, kuka lopulta päättää Suomen NATO-sidonnaisuudesta? Ehkä ne eräänä päivänä pitävät suomalaisia liian kriittisinä ja tulevat asein varmistamaan omistuksensa.- Risto V.
Sitten kun Suomen liittyminen Natoon alkaa tulla ajankohtaiseksi, siitä järjestetään kansanäänestys. Oma käsitykseni on, että tiedot ja asenteet ovat tuolloin muuttuneet siten, että Suomi liittyy Natoon suuremmalla kansan tuella kuin EU:iin.
- Demari
En tässä kirjoituksessa ota kantaa itse Nato-kysymykseen. Sen sijaan puutun tuohon osin virheelliseen arvioon Venäjän heikkoudesta, jota näkemystä Suomen yleesnä hyvin toimivat tiedotusvälineet ruokkivat masentavilla kuvilla Karjalasta, rikollisuusjutuilla ja kaikinpuolin vain negatiivisilla uutisilla ja samalla unohtaen, että Venäjä on valtava maa valtavinen luonnonrikkauksineen. No vanha vitsihän on, että vain huonot uutiset ovat uutisia. Kerron siis kuitenkin muutaman tosiasian Venäjän todellisesta ja enmmän kuvitteelisesta "heikkoudesta".
Venäjän heikkous on väliaikaista. Venäjän talouden perustekijät ovat kunnossa. Valtion budjetti on ollut ylijäämäinen jo monta vuotta peräkkäin. Venäjän talous kasvaa meikäläisittäin aivan huimaava vauhtia (toki alhaiselta lähtötasolta saadaan hurjia prosentuaalisia nousuja vähäiselläkin tuotannolla. Tästä ei ole kuitenkaan siis kysymys Venäjän kohdalla, ottaen huomioon esim. valtion budjettipolitiikka.
Venäjän keskeinen ongelma on tällä hetkellä se, että yksityisen ihmisen elintasossa ei nousu kunnolla näy, vaikka palkat nousevatkin hurjaa tahtia (tänä vuonna esim. jo 14%). Se, että yksityiset eivät pääsee näkyvästi nauttimaan tuotannon noususta johtuu nähdäkseni ensisijassa siitä, että maassa ei ole toimivaa pankkijärjestelmää. Venäjällä ja entisen IVY:n alueella talletukset eivät kanavoidu luotoiksi ihmisille. Pankista tavallisen ihmisen on miltei mahdotonta saada lainaa. Näin ei voida esim rakentaa ja rahoittaa omia asuntoja. Pankit lainaavat talletuksensa yrityksille ja bisnesmiehille. Siis vähän samaan tapaan kuin kotomaassa Nalle Wahlroos haluaisi pankkien ilmeisesti toimivan. No hän nyt sentään ehdottaa B-luokan kansalaisista huolehtimisen jäävän valtion velvollisuudeksi. Venäjällä näistä ei huolehdi edes valtio. Talletuksille Venäjällä voi muuten saada jopa 18% koron ja euro tai dollarisijoituksellekin 7% vuotuisen koron. Suomessa taitaa 2,5% korkoa olla maksimi.
Jukosin kriisi ei enää aiheuta levottomuutta läntisissä institutionaalisissa sijoittajissa. Olen useammankin arvion juuri lukenut. He pitävät selvänä, että Venäjän hallitus ottaa sisäpoliittisista syistä Hodorovskilta pois suuren osan hänen omaisuudestaan, mutta eivät he tapa lypsävää lehmää – eivät he niin tyhmiä ole, eivätkä tyhmiä ensinkään vaan haluavat säilyttää kansainvälisten sijoittajien luottamuksen, joka on heille vielä pitkään elinehto.
Tuossa linkkinä Finpron tuorein markkinakatsaus.
http://www.finpro.fi/markkinatieto/countryfiles.asp?Section=54&Country=120
24.8.2004 Seija Spiridovitsh
Venäjän talouskasvu jatkui odotettua voimakkaampana vuoden 2004 ensimmäisellä puolikkaalla. Venäjän talouskehityksen ja kaupan ministeriön alustavien tietojen mukaan bruttokansantuote kasvoi tammi-kesäkuussa 7,4 prosenttia edellisvuoden vastaavan ajankohdan tasosta. Odotettua voimakkaamman kasvun ansiosta ministeriö korotti elokuun puolivälissä ennusteensa koko vuodelle 6,9 prosenttiin. Useimmat talousasiantuntijat ennustavat kasvun olen vieläkin voimakkaampaa, sillä mikään ei viittaa siihen, että kasvu ainakaan hidastuisi vuoden toisella puolikkaalla. Kasvua vauhdittavat ennen kaikkea vienti, kotimainen kulutus sekä investoinnit.
Vienti kasvoi 24 prosenttia edellisvuoden vastaavan ajankohdan tasosta ennen kaikkea öljyn ja metallien korkeiden maailmanmarkkinahintojen ansiosta. Viennin osuus koko talouskasvusta oli noin puolet. Myös tuonti kasvaa kaksinumeroisin luvuin, tammi-kesäkuussa kasvua kirjattiin 24,5 prosenttia. Tuontitavaroiden osuus esimerkiksi vähittäiskaupan myynnistä oli 44 prosenttia. IVY-alueen ulkopuolelta erityisen voimakkaasti vuoden 2004 ensimmäisellä puolikkaalla kasvoi ajoneuvojen, koneiden ja laitteiden tuonti, joiden osuus koko tuonnista oli 43,7 prosenttia. Kasvua edellisvuodesta kirjattiin noin 40 prosenttia. Tuontia vauhdittavat erityisesti kulutus- ja investointitavaroiden kasvava kysyntä sekä vahva rupla.
Kasvavaa kehitystä osoittavat myös investoinnit. Vuoden 2004 kuuden ensimmäisen kuukauden aikana investoitiin 12,6 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin, jolloin kasvu edellisvuodesta oli 11,8 prosenttia. Edellisvuoden tapaan keskimääräistä voimakkaammin kasvoivat rakennusinvestoinnit ( 14,2 %), joita vauhdittavat erityisesti asuntojen ja toimistojen kysyntä suurimmissa aluekeskuksissa. Kysyntä alkaa voimistua myös teollisuudessa sekä kuljetussektorilla. Toistaiseksi suurin osa (noin neljännes) investoinneista tehdään edelleen polttoainesektorille. Talousministeriö uskoo, että investoinnit alkavat ohjautua enenevässä määrin myös muille tuotannonaloille. Esimerkiksi telekommunikaatiosektori kuuluu voimakkaasti kasvaviin aloihin, vuoden 2004 kuuden ensimmäisen kuukauden aikana sektori kaksinkertaisti osuutensa investoinneista 6,6 prosenttiin.
Vuoden 2004 ensimmäisellä puolikkaalla myös ulkomaiset investoinnit Venäjälle kasvoivat voimakkaasti. Goskomstatin mukaan kasvua kirjattiin peräti 50 prosenttia edellisvuodesta. Investointien arvo oli 19,1 miljardia dollaria, josta suorien sijoitusten osuus 3,4 miljardia dollaria ( 35 %). Vuoden 2004 tammi-kesäkuun investoinneista 54 prosenttia sijoitettiin teollisuuteen.
Aikaisempaa voimakkaammin kasvua tukee myös yksityinen kulutus, jota vauhdittaa käytettävissä olevien tulojen kasvu. Vuoden 2004 ensimmäisellä neljänneksellä väestön reaalitulot kasvoivat 9,8 prosenttia edellisvuoden vertailujaksosta. Käytettävissä olevien tulojen kasvu on hyödyttänyt erityisesti vähittäiskauppaa, jonka liikevaihto kasvoi tarkastelujaksolla 11,1 prosenttia edellisvuodesta. Ei-toivottava kehityssuunta oli sen sijaan se, että palkat kasvoivat useimmilla toimialoilla voimakkaammin kuin kannattavuus. Ainoastaan telekommunikaatiosektorilla kehitys on päinvastainen.
Lyhyeksi jäänyt pankkikriisi touko-heinäkuussa ei juurikaan vaikuttanut makrotalouden suotuisaan kehitykseen. Pankkikriisillä oli vaikutusta lähinnä luotonantoon, joka hidastui hieman. Toisaalta pääomapako yksityiseltä sektorilta ulkomaille lisääntyi.
Öljyn ja metallien korkeiden maailmanmarkkinahintojen ansiosta budjettiylijäämän ennustetaan olevan kuluvana vuonna 1587,34 miljardia ruplaa, joka on 3,6 prosenttia ennustetusta bruttokansantuotteesta. Ylijäämäennustetta korotettiin jo aikaisemmin kesäkuussa 2,4 prosenttiin alkuperäisestä 0,5 prosentin ennusteesta. Vuoden 2005 alustavassa budjettiluonnoksessa ylijäämän ennustetaan supistuvan 1,5 prosenttiin Uralin öljyn hinnan alenemisen vuoksi (28 dollariin tynnyriltä). Tämä osoittaa jälleen Venäjän kansantalouden voimakkaan riippuvuuden öljyn maailmanma- Kalevi poika
Miten niin Venäjän heikkous on "väliaikaista". Tosiasiahan on, ettei Venäjä ole koskaan ollut taloudellisesti vahva, ainakaan bkt:llä mitattuna. Neuvostoaikan se oli toki sotilaallisesti vahva, mutta silloinkin se oli melkoinen kurjala kansantalouden volyymilla mitattuna. Tärkeä syy kurjuuteen oli tietysti järjetön militarismi - koko maa oli valjastettu sotilaiden käyttöön. Neuvostoaikaisesta militarismista Venäjä maksaa laskua vielä pitkään.
Nykyinen talouskasvu on tietysti suht. nopeaa, mutta, kuten "Demari" jo totesikin, alhainen lähtötaso antaa suuria prosenttilukuja.
Jos verrataan Venäjää USA:n, voidaan todeta USA:n kansantalouden volyymin olevan osapuilleen 20 kertaa Venäjän kansantaloutta suurempi. Eli normaali talouskasvulla USA:n talous kasvaa parissa vuodessa Venäjän talouden verran.
Venäjän talouskasvu perustuu paljolti raaka-aineiden myyntiin. Onko tämä kestävää?
Mitä teollisuustuotantoon tulee, mistään Kiina-ilmiöön verrattavasta Venäjä-ilmiöstä ei ole puhettakaan, ei nyt eikä varmaankaan lähitulevaisuudessakaan. Siitä pitävät viimeistään perivenäläiset ilmiöt huolen.
Venäjällä on sitä paitsi vielä hyvät mahdollisuudet tuhota alkanut lupaava kehitys antamalla periksi suurvaltahaikailuille. Vanhan sotilasmahdin palauttamisyritykset suistaisivat Venäjän takuuvarmasti vanhaan kurjuuteen. - Demari
Kalevi poika kirjoitti:
Miten niin Venäjän heikkous on "väliaikaista". Tosiasiahan on, ettei Venäjä ole koskaan ollut taloudellisesti vahva, ainakaan bkt:llä mitattuna. Neuvostoaikan se oli toki sotilaallisesti vahva, mutta silloinkin se oli melkoinen kurjala kansantalouden volyymilla mitattuna. Tärkeä syy kurjuuteen oli tietysti järjetön militarismi - koko maa oli valjastettu sotilaiden käyttöön. Neuvostoaikaisesta militarismista Venäjä maksaa laskua vielä pitkään.
Nykyinen talouskasvu on tietysti suht. nopeaa, mutta, kuten "Demari" jo totesikin, alhainen lähtötaso antaa suuria prosenttilukuja.
Jos verrataan Venäjää USA:n, voidaan todeta USA:n kansantalouden volyymin olevan osapuilleen 20 kertaa Venäjän kansantaloutta suurempi. Eli normaali talouskasvulla USA:n talous kasvaa parissa vuodessa Venäjän talouden verran.
Venäjän talouskasvu perustuu paljolti raaka-aineiden myyntiin. Onko tämä kestävää?
Mitä teollisuustuotantoon tulee, mistään Kiina-ilmiöön verrattavasta Venäjä-ilmiöstä ei ole puhettakaan, ei nyt eikä varmaankaan lähitulevaisuudessakaan. Siitä pitävät viimeistään perivenäläiset ilmiöt huolen.
Venäjällä on sitä paitsi vielä hyvät mahdollisuudet tuhota alkanut lupaava kehitys antamalla periksi suurvaltahaikailuille. Vanhan sotilasmahdin palauttamisyritykset suistaisivat Venäjän takuuvarmasti vanhaan kurjuuteen.Pitkä matka se voi olla hyvinkin. Voi se olla yllättävän lyhytkin jos nuo kasvuluvut jatkuvat (nythän ne ovat Kiinaakin suuremmat). Jos budjetin ylijäämä tänä vuonna on noin 1587 miljardia ruplaa eli n. 43 miljardia euroa. Ylijäämää on olut jo monta vuotta ja Veneäjän keskuspankissakin on rahaa niin että liitoksissa natisee. Saahan niillä tosiaan ainakin aseita jos sotilasmahtia aletaan palauttamaan...
Ihan tilastollisesti kiinnostavina minä vain kerroin noista Venäjän luvuista, jotka ovat Suomessa jääneet Kiina -ilmiöltä meuhkattaessa sivuun. Kiinan kansantaloushan ei ole kuin noin Italian vastaavan suuruinen.
Suomi oli muuten myös lähes vain raaka-aineita vievä maa 1950-luvulle asti. Venäjän raaka-ainevarat ovat Suomesta poiketen kaikenkattavat ja Venäjän koulutustaso korkea, joten kyllä syytä on olla kiinnostunut Venäjän tilanteesta. Rahamiehille siellä on rahantekemisen mahdollisuus.
- K.K.Korhonen
Mielihyvin sanoin rehellisen mielipiteeni avauksestasi "Treblinkan leipuri". Tietäen hyvin, että et ole kiitoksen kipeä, mielipiteeni oli kuitenkin kiittävä, koska kirjoituksesi sen ansaitsi.
Rehellisen mielipiteeni sanon tästäkin: Menee se viisaskin vipuun! Näkemyksissäsi Natosta ja siihen liittymisemme tarpeesta ja vaikutuksista mielestäni olet väärässä. Samoin näet aivan vääriä uhkia Natoon liittyvinä, kuten tuon USA:n aseman. EU on kyllä minunkin mielestäni jo joltinenkin poliittinen turvatakuu meille, mutta sotilaallisesti ei riittävä.
Minun ei tarvitse tässä ruveta toistamaan näkemyksiäni, joita olen esitellyt usein ja teen sen nytkin eräissä vielä etusivulla olevien avausten vastineissa.
Totean vain, että tässä asiassa olemme eri mieltä, olemme ennenkin olleet. Minun mielestäni meidän tulisi liittyä mitä pikimmin Natoon. Vaikka olet viisas mies ja melkoinen asiantuntija monilla aloilla, tässä asiassa minä sittenkin mielestäni perustellusti pidän Sinua parempina asiantuntijoina mm. puolustusvoimiemme komentajina toimineita amiraali Klenbergiä, kenraali Hägglundia ja nykyistä komentajaa amiraali Kaskealaa. Ja myös eräitä viisaimpia poliitikkojamme, kuten Paavo Lipposta.- Mielipidepankki
Vetoat joihinkin asiantuntijoihin, jotka ovat lähes järjestään sotilaita. Sotilailla on aina oma näkökulmansa asiaan, joka ei välttämättä painota tarpeeksi muita ns. sotilaallisia argumentteja. En tietenkään halua vähätellä näitä näkemyksiä, mutta tietänet hyvin, että on esitetty myös muita käsityksiä.
Jos muistan oikein, olet näissä yhteyksissä kehunut mm. Tapani Vaahtorantaa. Kehottaisin tutustumaan hänen mielipiteisiinsä NATOsta. Voin jo nyt sanoa, että sain oman innoitteeni lähinnä hänen viisaina pitämistäni mielipiteistä.
Minusta on erinomaisen hyvä, että löytyy asioita, joissa olemme eri linjoilla. Olenhan luullakseni myös Kekkosesta paikka paikoin eri mieltä kanssasi ja sinä taas et hyväksy maatalouspolitiikkaa koskevia radikaaleja mielipietitäni. Eli onhan noita erimielisyyksiä ehkä paljonkin ja voin vielä vääntää jonkin kantani toiseksi, sillä pyrin olemaan avoin uudelle tiedolle.
Mutta sen yritän luvata, että pysyn väittelyssä kanssasi asioiden parissa enkä panettele sinua minkään henkilöön käyvän asian vuoksi kuten monet täällä silloin tekevät, kun asiatietojen astia tyhjenee. Jos minulta tyhjenee, yritän sitten sillä kohtaa myöntää olevani väärässä. Itsetuntoni on sen verran hyvä, että kykenen tarvittaessa siihenkin. - rpu
"eräitä viisaimpia poliitoojamme, kuten Paavo
Lipposta"
tokkopa kuluu viisaimpien ryhmään.
Venäjä ei hyökkää Suomeen, kosa ke ei hyötyisi
siitä mitään. Pidetään hyviä suhteita islamis-
teihin olemalla pois heidä "vihollistensa" jengistä, etteivät saa syitä heitellä pommeja
täällä.
keep it simple - turha
rpu kirjoitti:
"eräitä viisaimpia poliitoojamme, kuten Paavo
Lipposta"
tokkopa kuluu viisaimpien ryhmään.
Venäjä ei hyökkää Suomeen, kosa ke ei hyötyisi
siitä mitään. Pidetään hyviä suhteita islamis-
teihin olemalla pois heidä "vihollistensa" jengistä, etteivät saa syitä heitellä pommeja
täällä.
keep it simple- keep it simple -
tuskin tarvitset tuota kehotusta itsellesi, sillä näyt pysyvän tarpeeksi simppelinä käskemättäkin. - rpu
turha kirjoitti:
- keep it simple -
tuskin tarvitset tuota kehotusta itsellesi, sillä näyt pysyvän tarpeeksi simppelinä käskemättäkin.miksi elät kun olet turha?
häivy elävien kirjoitsta! poistu!
- Risto V.
Nostan tähän sivulla alempana olleen kommenttini, koska se täydentää mielestäni avausta:
Olin vielä 2-3 vuotta sitten aika lailla Heikki K:n kanssa samoilla linjoilla, mutta maailma on sen jälkeen mielestäni muuttunut paljon. Nyt kannatan Natoon liittymistä jo n. 80 prosenttisesti ja enää 20% mielessäni epäilee sitä. Nuokin epäilykset johtuvat lähinnä USAn nykyisen presidentin tavasta uhota sodalla, mikä on minusta aika huolestuttavaa.
Keskeisimmät perustelut myönteisyydelleni olen jo varmaan esittänyt, mutta kertaan ne vielä:
-perinteiset rintamasodat asepukuisten joukkojen välillä painuvat historiaan, tilalle tulee siviiliväestön joukkoon kätkeytyvä sissisota ja terrorismi pommi-iskuineen. Israel, Afganistan ja Irak ovat tästä esimerkkejä, samoin WTC:n ja Madridin iskut.
-vihollisia eivät ole enää suvereenit valtiot keskenään, vaan näiden valtioiden sisällä toimivat hyvinkin erilaiset kansanliikkeet; toiset kutsuvat niitä terroristeiksi, toiset vapaustaistelijoiksi. Uskonto on noussut myös erotteevaksi tekijäksi, vaikka se on ollut sitä aina, löähes 700 vuotta Balkanilla ja yli 350 vuotta Irlannissa.
-nämä kansanliikkeet ovat valinneet yhdeksi taistelukeinokseen kauhun ja pelon levittämisen sellaisiin maihin, joiden yleistä mielipidettä ne haluavat painostaa omien tavoitteidensa mukaisesti. WTC:n isku oli minusta provokaatio, jonka tarkoitus oli saada USA hyökkäämään Afganistanin, jotta kiihkoislamistit voivat osoittaa, että "vääräuskoiset vihaavat oikeauskoisia". Madridin iskun tavoite oli hajoittaa USAn ja sen liittolaisten yhtenäisyyttä Irakissa, että siellä Saddamin aiemmasta valta-asemasta keskenään taistelevat 4-5 eri ryhmittymää pääsisivät aiheuttamaan sekaannusta ja hajaannusta "miehitys"-joukoissa.
Kun sodan luonne muuttuu, niin minun mielestäni turvallisuuspolitiikan tulee entistä enemmän painottua tiedustelutoiminnan, tietojen analyysin ja ennaltaehkäisyn puolelle. Natolla on tähän toistaiseksi parhaat yhteiset resurssit. Varsinainen sotajoukkojen toiminta lienee edelleen tarpeen, mutta tiedustelutoiminnan kehittämisellä sen painoarvo mielestäni vähenee ja jää enemmän peloitteen luontoiseksi kuin todellisuudessa käytettäväksi.
Näin ollen pidän siis luontevana sen tunnustamista, että Suomi liittyy Natoon. Se tapahtunee kyllä vaiheittain EU:n yhteisen puolustuksen kautta, koska nopea muutos kansan asenteissa ei ole mahdollinen.
Tässä mielessä tulkitsen jo puheet "Nato-optiosta" ja "oven pitämisestä raollaan" siten, että ne tarkoittavat liittymisen hyväksymistä, jossa vain ajankohta on enää avoin.
Olennaisinta mielestäni on sen tosiasian havaitseminen, ettei Natoon liitymisessa suinkaan ole kyse asettumista USAn puolelle USAn kulloisiakin vihollisia vastaan, vaan paljon isommasta kokonaisuudesta. Nykyisessä taistelussa terrorismia vastaan on keskeisesti kyse maapallon öljyvarojen hallinnasta.
Al-Qaidan koordinoimat, erilaiset ryhmät öljyvaroja omaavissa muslimivaltioissa pyrkivät vallankaappauksiin, saamaan öljyn omaan haltuunsa. Juuri tästä syystä esim. Saudi-Arabiassa tapahtuu vilkasta liikehdimntää ja Jordaniassakin ehkäistiin ennalta melkoinen autopommi-isku hiljattain.
Islamisteja ja em. terrorismin tukijoita on tavattu mekoisesti Ruosista. Supo sanoo niitä olevan Suomessakin. Kun EU ja Nato tiivistävät toimintaansa, terroristeille tulee ahdasta Euroopassa. Silloin he todennäköisimmin pyrkivät hoitamaan valmistautumisensa ja mahdolliset iskunsakin sellaisissa maissa, joissa se on helpompaa.
En mitenkään haluaisi, että Suomi jättäytyy helpoksi maaksi ja terroristien hyökkäysalustaksi, mikä ytapahtuu varmasti, jos eristäydymme yhteistyöstä, eli tietojen vaihdosta ja ennaltaehkäisystä, joka voi luontevimmin tapahtua ensin EU:n yhteisen pulustuksen puitteissa, muta sman tien myös Natossa.
Minulle EU:n yhteinen puolustus on asenteellisesti ja arvomaailman kannalta ihan sama kuin natokin, paitsi, että USA tuo natoon paljon paremmat resurssit, mihin eurooppalaisilla valtioilla yksin on varaa.
Panen loppuun myös inkin pääministeri Vnhasen puheeseen, josta löytyy monenlaisia muita perusteluja, vaikkei siinä Natoon liittymistä suoraan esitetäkään.
http://www.keskusta.fi/tietopankki/?gid=7&ref_gid=7&action=show_document&action_param=894- Demari
Sinulla on kyllä tervetulleita uusia ajatuksia tälle palstalle. Ei täällä ole juurikaan käsitelty asiaa kertomaltasi kannalta. Kysymys Natosta täällä on kytketty tuohon ikivanhaan (joskaan ei perusteettomaan) kysymykseen asemastamme Venäjän naapurina. Todella pohtimisen arvoisia ovat ajatuksesi ja tämä keskustelu saa pitkästä aikaa tällä saitilla uutta sävyä.
- Risto V.
Demari kirjoitti:
Sinulla on kyllä tervetulleita uusia ajatuksia tälle palstalle. Ei täällä ole juurikaan käsitelty asiaa kertomaltasi kannalta. Kysymys Natosta täällä on kytketty tuohon ikivanhaan (joskaan ei perusteettomaan) kysymykseen asemastamme Venäjän naapurina. Todella pohtimisen arvoisia ovat ajatuksesi ja tämä keskustelu saa pitkästä aikaa tällä saitilla uutta sävyä.
Moni näkee Nato-kysymyksen yksipuolisesti USA-Venäjä -asetelmana, mitä se kieltämättä NL:on aikoina olikin. Nykyinen Venäjähän toimii jo läheisemmässä yhteistyössä Naton kanssa kuin Suomi, vaikka "virallisesti" vielä paheksuukin Naton, eli USA:n valtapiirin laajentumista itään. Luulen, että noilla paheksumisilla on Venäjällä löhinnä sisäpoliittinen merkitys; Putin ei halua kommunistien pääsenvän sanomaan, että hän on "antautunut USAlle".
Suomalainen keskustelu on ainakin aikaisemmin polarisoitunut aika paljon kahden vaihtoehtoisen asenteen ympärille, jossa liittoutumattomuus merkitsee konservatiivista ja samalla turvallista aiemman puolueettomuuspolitiikan jatkoa, kun liittoutuminen merkitsisi hyppyä tuntemattomaan ja monille vierasta ajatusta asettumisesta "USA:n puolelle Venäjää vastaan".
Noin yksinkertainen asetelma ei mielestäni ole ja siksi koetin tuoda esiin niitä puolia, joita olen itse alkanut pohtia, ja joiden vuoksi olen alkanut suhtautua Natoon yhä myönteisemmin. - Mielipidepankki
Tällainen asiapitoinen pohdinta aina pysäyttää ja saa hyvälle mielelle.
Sanot, että nykyisessä terrorismissa että terrorismin vastaisessa sodassa on keskeisesti kysymys öljyvarojen saamisesta hallintaan. Olen osin samaa mieltä, mutta kumpikaan ei tyhjenny tähän. Terrorismin taustalla on myös aatteellisia lähtökohtia. Islamilaista maailmaa tulee johtaa islamilaisten periaatteiden ja tällaisten periaatteiden omaksuneiden miesten tahdon mukaan. Iran on tässä mielessä esikuva koko isalmilaiselle maailmalle. Kyse on öljyn ohella myös tietystä itseiarvosesta vallasta ja kunniasta. Länsimaissa tämä kunnia on pitkälti sama kuin isänmaallisuus. Ehkä voidaan puhua itsellisyydestä noin yleisemmin.
Myöskään terrorismin vastaisuudessa ei ole kyse puhtaasti öljyvarojen hallinnasta. Kyse on myös muusta globaalista hegemoniasta, joka luo välineitä mm. öljyvarojen hallintaan. Koko terrorismia nykymuodossa ei olisi syntynytkään, ellei USA olisi kaiken aikaa pyrkinyt öljyvarojen hallintaan.
Kun kyse suurelta osin ja lopulta on näin maallisesta asiasta kuin öljyvarojen hallinnasta, pidän Suomen liittoutumista NATOon sotaan lähtönä. Eikö se silloin merkitse juuri sitä, että myös Suomi länsimaana haluaa liittyä sile puolelle joukkoon, joka tarvitsee öljyä, mutta jonka hallussa sitä ei ole. Kyse ei silloin enää olekaan mistään terrorismista, vaan tosiaan puhtaasti siitä, kuka pääsee määräämään öljyntuotannosta.
Pelkäänpä, että tällainen sotaan lähtö ei ratkaise asioita, vaan pahentaa niitä ja synnyttää uutta terrorismia. En kuulu niihin, jotka uskovat rikollisuutta kytkettävän poliisivoimin enkä niihin, jotka uskovat terrorismin loppumiseen sotilaallisilla pakotteilla.
Minusta pienten maiden, joihin Suomikin lukeutuu, pitäisi aina valita ja puolustaa diplomatian tietä. Sillä saralla meilläkin on sanamme sanottavana. Maat ovat sanan käytössä tasa-arvoisempia. Voiman käytössä emme pärjää, eikä siinä lopulta pärjää kukaan muukaan. Sen historia on aika hyvin todistanut. Mitä vahvemmin USA yrittää kitkeä terrorismia sotilaallisin keinoin, sen enemmän se aiheuttaa maailmassa epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia ja sitä myötä synnyttää 10 uutta terroristia yhden tapetun tilalle. - Risto V.
Mielipidepankki kirjoitti:
Tällainen asiapitoinen pohdinta aina pysäyttää ja saa hyvälle mielelle.
Sanot, että nykyisessä terrorismissa että terrorismin vastaisessa sodassa on keskeisesti kysymys öljyvarojen saamisesta hallintaan. Olen osin samaa mieltä, mutta kumpikaan ei tyhjenny tähän. Terrorismin taustalla on myös aatteellisia lähtökohtia. Islamilaista maailmaa tulee johtaa islamilaisten periaatteiden ja tällaisten periaatteiden omaksuneiden miesten tahdon mukaan. Iran on tässä mielessä esikuva koko isalmilaiselle maailmalle. Kyse on öljyn ohella myös tietystä itseiarvosesta vallasta ja kunniasta. Länsimaissa tämä kunnia on pitkälti sama kuin isänmaallisuus. Ehkä voidaan puhua itsellisyydestä noin yleisemmin.
Myöskään terrorismin vastaisuudessa ei ole kyse puhtaasti öljyvarojen hallinnasta. Kyse on myös muusta globaalista hegemoniasta, joka luo välineitä mm. öljyvarojen hallintaan. Koko terrorismia nykymuodossa ei olisi syntynytkään, ellei USA olisi kaiken aikaa pyrkinyt öljyvarojen hallintaan.
Kun kyse suurelta osin ja lopulta on näin maallisesta asiasta kuin öljyvarojen hallinnasta, pidän Suomen liittoutumista NATOon sotaan lähtönä. Eikö se silloin merkitse juuri sitä, että myös Suomi länsimaana haluaa liittyä sile puolelle joukkoon, joka tarvitsee öljyä, mutta jonka hallussa sitä ei ole. Kyse ei silloin enää olekaan mistään terrorismista, vaan tosiaan puhtaasti siitä, kuka pääsee määräämään öljyntuotannosta.
Pelkäänpä, että tällainen sotaan lähtö ei ratkaise asioita, vaan pahentaa niitä ja synnyttää uutta terrorismia. En kuulu niihin, jotka uskovat rikollisuutta kytkettävän poliisivoimin enkä niihin, jotka uskovat terrorismin loppumiseen sotilaallisilla pakotteilla.
Minusta pienten maiden, joihin Suomikin lukeutuu, pitäisi aina valita ja puolustaa diplomatian tietä. Sillä saralla meilläkin on sanamme sanottavana. Maat ovat sanan käytössä tasa-arvoisempia. Voiman käytössä emme pärjää, eikä siinä lopulta pärjää kukaan muukaan. Sen historia on aika hyvin todistanut. Mitä vahvemmin USA yrittää kitkeä terrorismia sotilaallisin keinoin, sen enemmän se aiheuttaa maailmassa epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia ja sitä myötä synnyttää 10 uutta terroristia yhden tapetun tilalle.Ei öljy tietenkään ainoa asia ole, mutta lännen kannalta se on yksi keskeisimmistä. Islamilaista maailmaa en riittävästi tunne, joten en sulje pois sitäkään mahdollisuutta, että puhdasoppinen kiihkoislamistisuus monine koraanikouluineen olisi valjastettu keinoksi kiihoittaa kansaa mm. itsemurhaiskuihin ja fanaattisiksi, pelottomiksi sotilaiksi kaikkia vääräuskoisia ja heitä tukevia islamilaisia hallituksia vastaan.
Terrorismia ja sissisotia on käyty kautta maailman paljon ja kaikilla kolkilla. nyt vain uutiset keskittyvät siihen, mitä tapahtuu lähi-idän öljyvaltioissa, joiden hallituksia USA ja muut länsimaat ovat tukeneet niin kauan kuin öljy on ollut keskeinen energian lähde. Näissä valtioissa käydään edelleen pientä reviiritaistelua siitä, kenelle ne myyvät öljynsä, lännelle vain Venäjälle.
Käsityksiisi sotaan lähdöstä en voi allekirjoittaa, koska sotaa käydään jo. Suomi rinastetaan automaattisesti saman leiriin kuuluvaksi kuin Nato. me emme ole turvassa sillä, että selittelemme olevamme naton ulkopuolella, kun joka tapauksessa olemme islamistien silmissä samassa leirissä. Jos lännessä ylkeistetään "arabit" yhdeksi joukoksi, niin kuvitteletko heidän tekevän tarkemman eron meidän suhteemme? Minä en.
Minäkin uskon diplomatian tiehen. Juuri tästä syystä Suomen pitäisi mennä mukaan EU:n puloustuksen ytimeen ja myös Natoon, koska vain jäsenyys antaa meille mahdollisuuden sanoa mielipiteemme juuri siellä, missä nuo järjestöt tekevät päätöksiään. OK, myönnän, että sanavaltamme on pieni ja näennäinen, mutta se on aina suurepi kuin se olisi, jos jättäydymme ulkopuolelle ja pyrkisimme vaikuttamaan diplomatian keinoin vain valtiuoiden kahdenvälistä tietä ja YK:ssa.
Nato-jäsenyys ei minun nähdäkseni ollenkaan merkitse sitä, että silloin lähdetään ilman muuta ja ilman kritiikkiä voiman käytön tielle. Nato on merkittävä diplomaattinen vaikuttaja myös. Me emme myöskään sido itseämme mihinkään, mitä emme halua, sillä kukaan ei voi pakottaa naton jäsentä sotaan, ellei tämä itse (eduskunta) siihen suostu. Kukaan ei myöskään tuo Suomeen Nato-joukkoja, vaikka olisimme Naton jäsen, ellemme me itse (eduskunta) siihen suostu.
USA:n toiminnasta olemme osin samaa mieltä. Kyllä voiman käyttö provosoi voiman käyttöön aina vastapuolellakin. siksi olen pitänyt Bushin politiikkaa virheellisenä, kun tehtiin hyökkäys Afganistaniin ja etenkin, kun Irakiin hyökättiin. Olisi pitänyt malttaa mielet ja pyrkiä pidemmälle diplomatian keinoin, mikä on ikävä kyllä ollut erittäin vaikeaa ja turhauttavaa, koska YK:n keskeiset jäsenmaat eivät halua tehdä riittävästi yhteistyötä diplomatian puolella.
Jos diplomatia olisi tähän saakka toiminut, olisin kanssasi samaa mieltä, mutta kun sitä ei ole saatu toimimaan epäoikeudenmukaisuuksien vähentämiseksi, niin terrorismi on alkanut kasvaa ja ikävä kyllä ainoaksi keinoksi jää turvallisuuden varmistaminen muilla keinoin. Näitä kuvasin enemmän edellä, joten en toista enää.
Ketjusta on poistettu 13 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Virkamiehille tarvitaan tuntuvat palkankorotukset
Naistenpäivänä on syytä muistuttaa, että virkamiehen euro on vain 80 senttiä. Palkat tulee saattaa samalle tasolle yksi434036Riikka Purran kaudella nousi bensan hinta yli 2 euron
Muistatteko kuinka edellisen vasemmistohallituksen aikana, ns. Marinin aikakaudella, bensiiniä sai 1,3 euron litrahinnal513681- 703238
Olisipa saanut sinuun
Tutustua paremmin. Harmi että aloin lopulta jännittämään kun näytit tunteesi niin voimakkaasti ja lähestyit niin voimaak943115Mitäs nyt sijoittajat?
Pörssit laskevat maailmalla Iranin sodan takia ja muutenkin ovat olleet Trumpin vallan alla epävarmat. Ainoa, mikä on no892094- 352048
- 241909
- 351870
- 311861
Olisitpa se hellä
Ja herkkä minkä kuvan sain sinusta irl. Haluaisin että elämässäni olisi sellainen joka arvostaa minua juuri sellaisena k231794