Epäonnistunut äiti

Kokeile rintareppua, että kannat lasta vatsapuolella ja teet samalla kotitouhuja. Siinä lapsi on lähellä, saa liikettä (rauhoittaa ja auttaa aivojakin kehittymään) ja sinäkin saat tehtyä asioita.

Vauva tuntee äidin stressin ja oireilee sitä.

Pidä vauvaa lähellä ja kuunnelkaa rauhoittavaa muusiikkia radiosta päivittäin. Voit myös lukea vauvalle vaikka satuja.

Kävelkää ulkona.

Olet hyvä äiti.

Kaikki on hyviä äitejä.

Muista kunnon ravinto, jotta jaksat.

Lisäksi C- ja D-vitamiinia tarvitaan purkista sekä magnesiumia ja kalaöljyä.

C- ja D-vitamiinin sekä magnesiumin ja Omega-3 rasvahappojen puute on mm. Suomalaisten yleisin ravitsemuksellinen puutos.

C-vitamiinia 500-1000mg / vrk (10–20 prosenttia läntisestä väestöstä kärsii uusienkin tietojen mukaan yhä C-vitamiinin puutteesta, Suomessa luultavasti vielä useampi). C-vitamiinia kannattaa tankata joka päivä. C-vitamiinin puutos altistaa lukuisille eri sairauksille. Kun C-vitamiinia ei ole riittävästi, sitä ei riitä kaikkiin kehon soluihin ja kudoksiin. C-vitamiinin lisäämisestä ei ole haittaa, sillä sitä ei voi saada liikaa. C-vitamiini on vesiliukoinen ja ylimäärä huuhtoutuu pois virtsan mukana.

D-vitamiinia 50-125µg / vrk

Magnesium (sitraattia) 200-400mg/vrk, kalsiumin ja magnesiumin suhde on 2:1

Pohjoismaiset terveysviranomaiset suosittelevat aikuisille Omega-3 rasvahappoja 1-2 grammaa päivässä eli esim. villiä lohta vähintään 150 grammaa päivässä. Eli käytännössä kaikkein tulisi syödä Omega-3 rasvahappoja lisäravinteena purkista. Raskauden aikana Omega-3 rasvahappojen tarve jopa tuplaantuu. Omega-3 rasvahapolla on tärkeä rooli mm. aivotoimintojen säätelyssä, tulehdusten ehkäisemisessä ja immuunijärjestelmässä.

Vuoden D-vitamiinit saa kympillä iHerbistä.

Muut saa todella edullisesti Citymarketin luontaistuotehyllystä. Eli kuukausihinnaksi tulee n. 5€.

Ruuan merkitys D-vitamiinilähteenä on vähäinen: 90% ihmisen D-vitamiinista on peräisin iholta (ellei hän ota D-vitamiinia ravintolisänä). Suomalainen saa ruoastaan alle 10µg D-vitamiinia päivää kohti. Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin valmistukseen vain toukokuun alusta elokuun loppuun eli kun UVB-indeksi on vähintään 3, kello 10-16 välisenä aikana vähintään kädet ja jalat paljaina 30 minuuttia päivittäin. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen, kylmä tai sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia.

Kaikkein huonoin tilanne on afrikkalaista syntyperää olevilla maahanmuuttajilla, joilla esiintyy usein erittäin vakavia D-vitamiinin puutoksia. Syynä tähän on tumma iho ja ruokavalio. Heidän kotimaassaan UVB-indeksi on lähes läpi vuoden 8-15, kun Suomessa se on keskikesällä 3-6. Talvella Suomen UVB-indeksi on 0.

D-vitamiinia pitää syödä niin paljon, jotta veren D-vitamiinipitoisuus nousee luonnolliselle (kesäauringon nostamalle) tasolle, joka on keskimäärin 125 nmol/l. Lukuisten tutkimusten valossa tämä tarkoittaa vähintään 50µg D-vitamiinia päivässä. Yleensä 100µg ja jopa enemmänkin, jos on isokokoinen ihminen. Pienille lapsille hiukan vähemmän.

Meillä "asiantuntijat" Christel Lamberg-Allardt ja Suvi Virtanen jatkuvasti mediassa toistavat iänikuista mantraansa 10 µg/vrk annoksesta, jota ei saa ylittää. Se on epäeettistä ja väärää. Sama jos hoitaisi päänsärkyä jalkarasvalla. Ainoastaan osa pienistä lapsista saavuttavat tällä annoksella veren D-vitamiinipitoisuuden 50 nmol/l, jonka he väittävät riittävän kokonaisterveydelle. Muilla ihmisillä veren D-vitamiinipitoisuus on selvästi alle 50 nmol/l.

Lisäksi he pelottelevat syövällä ja kuolemalla, jos annostuksen ylittää, vaikka D-vitamiinin puutos on linkitetty yli 70:een syöpätyyppiin ja lukuisiin eri sairauksiin (mm. I-tyypin diabetes, MS-tauti, reumataudit jne...), jotka Suomessa ovat erittäin yleisiä verrattuna päiväntasaajalla asuviin ihmisiin.

Pelkästään luuston hyvinvoinnin kannalta suositeltava veren D-vitamiinipitoisuus on yli 80 nmol/l ja kokonaisterveyden kannalta 100-150 nmol/l.

Nykypäivän lääkärin pitäisi ymmärtää, että veren D-vitamiinipitoisuuden määritys kuuluu tärkeänä osana potilaan hoitoon ja sairauksien diagnosointiin siinä missä perusverenkuva, kilpirauhasarvot sekä kolesteroli- ja verensokeritutkimuksetkin.

Eli jos ette syö D-vitamiinilisää, aloittakaa nyt!

Kannattaa seurata D-vitamiiniasioita Lääkäri Matti Tolosen sivuilta, vaikka ei hänen mainostamiaan vitamiineja söisikään.

http://personal.inet.fi/koti/remeli/D3.htm

Miksi et soittaisi terveyskeskukseen/auttavaan äitien puhelimeen/neuvolaan?
Tiedän, että on todella vaikeaa yrittää tehdä itse selväjärkistä diagnoosia lapsen vaivoista kun on väsynyt, stressaantunut, ahdistunut jne. ja kaikki looginen ajatuskyky on kadonnut ja ajatusten tilalla on pelkkää sumua.
Siirrä ongelmanratkaisuvastuu ammattilaiselle, ei sinun tarvitse olla kaikkitietävä lapsen ongelmissa/vaiheissa/kivuissa :).

Vauvalla ei nyt ole kaikki hyvin. Saattaa olla allergia esim. (lehmän)maidolle. Muistan joskus lukeneeni samantapaisresta vauvasta, jolla todettiin maitoallergia monen raskaan, tuskaisen kuukauden jälkeen. Teet varmasti parhaasi. Jos neuvola"täti" on kokenut ja vakuuttava, soita ensin hänelle. Muussa tapauksessa käänny lääkärin puoleen. Taas, ensin voipi koettaa julkista puolta, jos et ole tyytyväinen tilaa aika yksityiselle lastenlääkärille. Hinnasta viis, lapsi on tutkittava kunnolla.
Muista levätä, hanki lapsenhoitoapua sitkeästi. Soittele läpi perhe, sukulaiset, ystävät. Nuku kunnolla ja ulkoile kauniissa kesäluonnossa.
Sinullakin, pienen kitisijän äidillä, on oikeus nauttia elämästäsi aina silloin tällöin.

Olen aivan samaa mieltä henkilön kanssa joka tuossa ylempänä käyttää otsikkoa "Tsemppiä!!", soita ihmeessä neuvolaan tai terveyskeskukseen ja pyydä apua sekä itsellesi että vauvalle, totta on että vauvalla saattaa olla jokin allergia. Ja sinä itse tarvitset tukea ja ehdottomasti lapsenvahtiapua! Hienoa että itse tiedostat ettet jaksa, sillä se on ensimmäinen askel parempaan :)
Toinen mikä vauvaa saattaa tosiaan vaivata ovat vatsavaivat. Et esim. kertonut millaista kiinteää ruokaa yrität vauvallesi antaa, minulla on kohta puolitoistavuotias poika jolle oli hankala aloittaa kiinteitä, olisi vain huolinut vastiketta (minulta loppui maito hyvin äkkiä joten vastikkeella oli mentävä, ja siinäkin meni aikansa ennenkuin löydettiin pojalle sopiva vastike joka ei aiheuttanut mahavaivoja-oma ruokavalioni oli imetysaikana jonkin verran pelkistetty, ei mausteisia ruokia ja olen itse laktoosi-intolerantikko) tuossa iässä.
Poikani inhosi velliä joten lakkasin tuputtamasta sitä. Toinen mitä ei sitten millään suostunut syömään on peruna, joten kokeilimme varovasti muita asioita, kuten esim. bataattia, parsakaalia ja porkkanaa, joita poika söi kaikkia eikä saanut niistä mahavaivoja. Perunaa maistaessaan poika alkoi "kakoa" niinkuin olisi oksentanut, joten en sitten antanut sitäkään. Hiljalleen lisäilimme muita juttuja, esim, kaurapuuroa kokeiltiin mutta auta armias, poika sylki sen suusta ulos. Sitten annoin mannapuuroa ja johan alkoi syömään.
Ei se muuten selviä kuin kokeilemalla, ja jos vauvalla tosiaan on mahavaivoja kantoreppu on aivan mainio idea, meillä se toimi oikein hyvin! Meillä tosin poika viihtyi siinä vain jos hänellä oli kasvot menosuuntaan päin ja hän näki mitä edessä tapahtui.
Lisäksi poikani tykkäsi olla sitterissä katselemassa kun äiti kokkasi keittiössä tai imuroi -jostain syystä imurin ääni oli rauhoittava :D
Välillä jouduin nukuttamaan pojan hiukan istuvammassa asennossa, sillä ei nukkunut makuuasennossa vaikka olisin mitä tehnyt.
Ihan tiedoksi vaan, että poika on täysin terve ja nykyisin syö kaikkea, päiväkodissakin ihmetellään kun pojalle maistuu kaikki muiden lasten valittaessa "yök en syö" :D On vissiin niin tottunut maistamaan kaikkea kun meillä oli tosiaan aika vaikeaa se kiinteiden ruokien aloitus ja kokeiltiin vaikka mitä...
Eli rohkeasti vaan haet apua, sillä kyllä sitä saa kun pyytää ja tsemppiä täältäkin! Et varmasti ole yksin tunteittesi kanssa, on olemassa muitakin noin tuntevia äitejä ja myös itse tunsin olevani aivan hukassa alussa mutta nyt en vaihtaisi poikaani mihinkään.

Kuulostaa hampailta ...

katsoppa suuhun, tuleeko sinne hampaita. Se vaihe on kivuliain, jossa hammas puhkee ikenen lävitse. Silloin ei vauvalle ruokakaan maistu, kun suuhun sattuu. Kylmät ja pehmeät ruoat voivat mennä paremmin, tyyliin jääkaapista banaani tai jogurtti. Jos itsellä on joskus ollut hammassärkyä, voi kuvitella, miltä vauvasta tuntuu.

Kyse ei siis ole siitä, että vauvalla olisi hankala luonne tai siitä, ettetkö olisi hyvä äiti. Hammassärkyinen ihminen ei ole koskaan hehkeimmillään. Ei siinä auta, vaikka seisoisit päälläsi koko päivän.

Voi, tsemppiä sulle! Muistan itse tuon ajan ja kyllä oli rankkaa. Mutta kyllä se helpottaa, usko pois. VAuvalla on kausi, jolloin ollaan tosi paljon äidissä kiinni. Minä manasin aikoinani sitä, että sitten kun tämä äitiys"loma" on ohitse, minut voi myydä kaupungille kiipeilytelineeksi. Siltä minusta tuntui olohuoneen lattialla istuessa, vauvan möyriessä yli ja ympäri.

Suosittelen minäkin tuota rintareppua. Meillä on käytössä Manduca. Vaikka se oli kallis investointi, se on kyllä ollut tärkein varuste ikinä. Nyt, kun vauva on vielä kevyt, voit mennä vaikka uloskin "reppuhepun" kanssa. Vauva repussa onnistuu kotityöt ja kaikki sellainen, on kädet vapaana. Meillä vielä puolitoistavuotiaskin haluaa vielä reppuun, kun on herättyään äreä ja tokkurassa. Reppu on ollut selälleni armelias. Jaksan vielä kymmenkiloinenkin lapsi repussa imuroida tämän pienen kaksion.

Kuulostat tosi hyvältä äidiltä, kun hymyilet vauvalle, luet ja juttelet ja pidät paljon sylissä. Mutta tietenkään et ole yli-ihminen, etkä supermies!! Ei kukaan univajeisena jaksa jatkuvaa kitinää, ei kukaan - ei vaikka täällä joku superihmeäiti muuta väittäisikin. Se, että tuossa tilanteessa väsyt, on aivan ymmärrettävää, eikä tee sinusta huonoa äitiä.

Toivotan sinulle voimia ja jaksamista.

Voi kiitos kaikille hyvistä viesteistä ja tsempeistä! Luin oikein ajatuksella läpi. Tunnelma on nyt parempi, sain vauvelin päikyille. Aamupuuro maistui mutta nyt lounas ei sitten mennytkään alas. Uskon myös vahvasti et hampaita on tulossa, koska kurkistin suuhun niin etuhampaat pullottaa ikenen alta (näyttää siis valkealta turvotuksesta). Vauvallani siis on jo alahampaat esillä (tullut yli 5 kk ikäisenä) sekä kulmahammaskin tullut läpi tuossa vajaa parisen viikkoa sitten. Eli siitä on tulossa joku vamppyyri :)

Vauva saa ruuaksi yleensä perunaa, pataattia ja porkkanaa jonka sekaan laitan jotain piltin lihasosetta. Hyvällä ruokahalulla syönyt ennen eikä mitään ongelmiakaan ilmennyt. Nyt vaan on ruvennut tökkimään. Päivisin imetän vielä vähintään 5 kertaa aina kiinteiden välissä ja öisin yhden kerran (aamullakin). Mietin että voisiko imetys aiheuttaa myös mahavaivoja jos rintamaitoa ei tule enään samalla lailla kun ennen ja nielee ilmaa? Vauva piereskelee kyllä melko usein. Ei ole ikinä huolinut tuttia eikä tuttipulloakaan. Tissi kyllä kelpaa ihan missä vaan vähän liiaksikin. Välillä hörppii vettä nokkamukista.

Meillä on Baby Björnin Active rintareppu joka vaikuttaa hyvältä, eipä tuosta haittaakaan ole kun tykkää olla sylissä ja lähellä äitiä. Mutta juu, aion ottaa puheeksi neuvolassa tästä asiasta jos siellä osattaisiin antaa jonkinlaista neuvoa tilanteeseen! Pitää oikein kirjoittaa ylös asioita.

Jos lapsi välttelee katsekontaktia on teidän suhteessa jotain pahasti pielessä. Lapsi ei luota sinuun eikä koe sinua turvalliseksi.

Ota yhteyttä lapsen isään ja mene hoitoon!