Jalat maitohapoilla aina

Piimää aamulla ja vitamiinit talteen vaikka marjojen muodossa tai lisinä (järkevästi käytettynä). Mulla auttoi b-vitamiinin lisääminen ruokavalioon sekä magnesiumi :)

Eli marjat puuron päälle ja vitamiinit käyttöön!

Tehoa liikuntaan:

Riittävä D-vitamiinin saanti (yhdessä muun aidon kunnon ruuan kanssa) vaikuttaa oleellisesti lihasten kasvuun, voimaan ja kestävyyteen sekä lihasten palautumiseen. D-vitamiini on ratkaisevassa asemassa, kun elimistö kuljettaa kalsiumia lihassoluihin, jotta ne voivat supistua ja työskennellä. Ilman riittävää D-vitamiinia lihaksissa ei ole voimaa. Kun kalsiumin on vuorostaan aika poistua lihassoluista, jotta lihakset voivat rentoutua, tarvitaan riittävästi D-vitamiinia. Muutoin riskinä on, että lihakset alkavat väsyä ennen aikojaan, krampata, kipeytyvät ja/tai palautuminen heikentyy.

Reilu päivittäinen D-vitamiinilisä ehkäisee lihasten väsymistä, osoittaa Newcastlen yliopiston pienehkö tutkimus. Ennestään tiedetään, että matala seerumin D-vitamiinin pitoisuus liittyy lihasten heikkoon kuntoon ja väsymykseen. Tutkimus vahvistaa itä-saksalaisten urheilulääkäreiden jo kauan tuntemaa tosiasiaa: D-vitamiini parantaa lihaskuntoa. Suomen viranomaissuositus on pahasti ajasta jäljessä.
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2482

"Patients with vitamin D deficiency often experience symptoms of muscle fatigue. Our findings in a small group of patients with very low vitamin D levels show that muscle efficiency significantly improves when vitamin D status is improved.''
http://www.sciencedaily.com/releases/2013/03/130317221446.htm

C- ja D-vitamiinin sekä magnesiumin ja Omega-3 rasvahappojen puute on mm. Suomalaisten yleisin ravitsemuksellinen puutos.

C-vitamiinia 500-1000mg / vrk (10–20 prosenttia läntisestä väestöstä kärsii uusienkin tietojen mukaan yhä C-vitamiinin puutteesta, Suomessa luultavasti vielä useampi). C-vitamiinia kannattaa tankata joka päivä. C-vitamiinin puutos altistaa lukuisille eri sairauksille. Kun C-vitamiinia ei ole riittävästi, sitä ei riitä kaikkiin kehon soluihin ja kudoksiin. C-vitamiinin lisäämisestä ei ole haittaa, sillä sitä ei voi saada liikaa. C-vitamiini on vesiliukoinen ja ylimäärä huuhtoutuu pois virtsan mukana.

D-vitamiinia 50-125µg / vrk

Magnesium (sitraattia) 200-400mg/vrk, kalsiumin ja magnesiumin suhde on 2:1

Pohjoismaiset terveysviranomaiset suosittelevat aikuisille Omega-3 rasvahappoja 1-2 grammaa päivässä eli esim. villiä lohta vähintään 150 grammaa päivässä. Eli käytännössä kaikkein tulisi syödä Omega-3 rasvahappoja lisäravinteena purkista. Raskauden aikana Omega-3 rasvahappojen tarve jopa tuplaantuu. Omega-3 rasvahapolla on tärkeä rooli mm. aivotoimintojen säätelyssä, tulehdusten ehkäisemisessä ja immuunijärjestelmässä.

Vuoden D-vitamiinit saa kympillä iHerbistä.

Muut saa todella edullisesti Citymarketin luontaistuotehyllystä. Eli kuukausihinnaksi tulee n. 5€.

Ruuan merkitys D-vitamiinilähteenä on vähäinen: 90% ihmisen D-vitamiinista on peräisin iholta (ellei hän ota D-vitamiinia ravintolisänä). Suomalainen saa ruoastaan alle 10µg D-vitamiinia päivää kohti. Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin valmistukseen vain toukokuun alusta elokuun loppuun eli kun UVB-indeksi on vähintään 3, kello 10-16 välisenä aikana vähintään kädet ja jalat paljaina 30 minuuttia päivittäin. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen, kylmä tai sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia.

Kaikkein huonoin tilanne on maahanmuuttajilla, joilla esiintyy usein erittäin vakavia D-vitamiinin puutoksia. Syynä tähän on tumma iho ja ruokavalio. Heidän kotimaassaan UVB-indeksi on lähes läpi vuoden 8-15, kun Suomessa se on keskikesällä 3-6. Talvella Suomen UVB-indeksi on 0.
http://www.prweb.com/releases/2013/6/prweb10851751.htm

D-vitamiinia pitää syödä niin paljon, jotta veren D-vitamiinipitoisuus nousee luonnolliselle (kesäauringon nostamalle) tasolle, joka on keskimäärin 125 nmol/l. Lukuisten tutkimusten valossa tämä tarkoittaa vähintään 50µg D-vitamiinia päivässä. Yleensä 100µg ja jopa enemmänkin, jos on isokokoinen ihminen. Pienille lapsille hiukan vähemmän.

Meillä "asiantuntijat" Christel Lamberg-Allardt ja Suvi Virtanen jatkuvasti mediassa toistavat iänikuista mantraansa 10 µg/vrk annoksesta, jota ei saa ylittää. Se on epäeettistä ja väärää. Sama jos hoitaisi päänsärkyä jalkarasvalla. Ainoastaan osa pienistä lapsista saavuttavat tällä annoksella veren D-vitamiinipitoisuuden 50 nmol/l, jonka he väittävät riittävän kokonaisterveydelle. Muilla ihmisillä veren D-vitamiinipitoisuus on selvästi alle 50 nmol/l.

Lisäksi he pelottelevat syövällä ja kuolemalla, jos annostuksen ylittää, vaikka D-vitamiinin puutos on linkitetty yli 70:een syöpätyyppiin ja lukuisiin eri sairauksiin (mm. I-tyypin diabetes, MS-tauti, reumataudit jne...), jotka Suomessa ovat erittäin yleisiä verrattuna päiväntasaajalla asuviin ihmisiin.

Pelkästään luuston hyvinvoinnin kannalta suositeltava veren D-vitamiinipitoisuus on yli 80 nmol/l ja kokonaisterveyden kannalta 100-150 nmol/l.

Nykypäivän lääkärin pitäisi ymmärtää, että veren D-vitamiinipitoisuuden määritys kuuluu tärkeänä osana potilaan hoitoon ja sairauksien diagnosointiin siinä missä perusverenkuva, kilpirauhasarvot sekä kolesteroli- ja verensokeritutkimuksetkin.

Eli jos ette syö D-vitamiinilisää, aloittakaa nyt!

Kannattaa seurata D-vitamiiniasioita Lääkäri Matti Tolosen sivuilta, vaikka ei hänen mainostamiaan vitamiineja söisikään.

http://personal.inet.fi/koti/remeli/D3.htm

Se liikunta on ollut sinulle liian rankkaa. Sillä ohjaajalla on kova kunto, ja hän etenee oman kunnon ja tunnon mukaan.
Kuntopohjasi olisi kehittämisen tarpeessa. Lisää peruskestävyysharjoitusta matalalla sykkeellä. Kävely on parasta. Pyöräilykin käy mutta kävely on monipuolisempaa, koska siinä on koko keho käytössä.
Mistään ruoka-aineista tai "tuotteista" ei kannata etsiä ratkaisua pulmaan.
Jokaisen tällaisen hikijumpan ympärillä, ennen ja jälkeen, olisi hyvä tehdä kävelylenkki tai muu peruskuntoharjoitus.
Toinen vaihtoehto on että vähennät jyrkästi noita jumppia ja alat liikkua omien tuntemusten mukaan. 2 kertaa viikossa voisi olla sopiva määrä.
Kunnon kasvaessa keho pystyy puskuroimaan maitohappoja paremmin.

Ota hyvät lämmöt(15min dynaamista venyttelyä ja kevyttä jumppailua, kevyt hiki pintaan) ennen tunnin alkua. Saat kropan valmiiksi treeniin. Kun verenkierto on koholla jo treenin alkaessa niin hapotkin poistuvat paljon paremmin alusta alkaen.

huono kunto?
huono ravitsemus?
suolan puute?

Minkä ikäinen olet? Ikää rullessa lisää lihasten maitohappojen puskurointikyky alenee.

Kokeile beta-alaniinia tai karnosiinia. Karnosiini alkaa vaikuttamaan pidemmällä aikavälillä ja beta-alaniini vaikuttaa nopeammin. Nämä ovat siis luonollsia elimistön aineita, jotka etävät lihaksessa muodostuvan maitohapon muodostumista. Nuorella iällä elimistö tuottaa aineita enemän, jolloin kestävyys on parempaa rasituksessa.

Vesi ei asiaan auta, jos kivennäisaineista yms. ravintoaineista pidä huolta.

Maitohapoista ja siitä miten vaikuttaa niiden muodostumiseen treenatessa on paljon tietoa netissä

Eihän se voi olla iästä kiinni.

Moni elkku harrastaa aktiiviliikuntaa eikä omaa mitään ongelmia.

Ruokavalio ja ravintoaineet tasapainoon, niin ei taatusti tule mitään ongelmia.

Karnosiini on kokeilemisen arvoinen.

Leaderilta saa edukkaasti ja myydään cittarissa.

Ehkä ruokavaliosi ei tue kyseistä harjoittelu muotota, mahdollisesti liian vähän suolaa, punaista lihaa, sisäelimiä tai hiilreita. Tai jos olet dietillä, eli pudottanut energian saantia, niin voipi olla että joku ravintoaineen saanti laskenut liian alas ihan sitäkin kautta. Toinen vaihtoehto on, että kunto ei vain ole vielä kyseistä tasoa, ja jalat eivät oikeasti ole ehtineet palautua edellis kerrasta. Onko tilanne aina ollut tuo, ja miten olet ruokavaliiota muuttanut kun aloitit käymään tunneilla?

Onkohan tuo aloittaja varma tuosta maitohapoista? Jotenkin epäilen, että verensokerit ei vain riitä? Itselle käy ainakin noin ellen ole syönyt jotain proteiinipitoista ruokaa ennen tuntia tai siis pitää tankata kaksi tuntia ennen treeniä jotta ei mene olo veteläksi.

hei! mulla on alkanut mennä aika usein maitohapolle,ihan tavallisessa kävelyssä ja usein aamuisin,kun lähden liikkeele.meinaan välillä joutua paniikkiin.pitää pysähtyä ja sitten jaksaa taas.liikun joka päivä.vuosi sitten tämä alkoi.en tiedä,mitä pitäisi tehdä?

Rauta!!!! Tulkaa raudanpuuteryhmään facessa

Ei voi olla raudasta puutetta tai johtua siitä.
Usein mulla on salilla tarjolla paljon enemmän rautaa kuin mitä jaksan nostaa.

Hei. Vanha ketju mutta kirjoitan, jos joku syytä etsii. Pelotella en halua. Aikanaan kävin ryhmäliikunnassa. Minulla iski aina tietyn ajan kuluttua täysin lamaannuttava, koko kehon vetopois-fiilis. Oli pakko hiljentää tahtia. Pyöräilyssä jalat meni hapoilla n4-5km ajon jälkeen. Portaiden nousu myös veti hapoille. Kroppa kesti vain tietyn aikaa rasitusta, kunnes pakotti pysähtyyn hetkeksi, kunnes taas pystyi jatkaan. Ihmettelin tätä, kun kaverini ei koskaan kokenut samaa.

Jälkikäteen, vuosien päästä sain vastauksen näille hetkellisille voimattomuus- ja maitohappokohtauksille. Ms-tauti. Pelotella en halua, mutta nuo oireet tuli minulla jo monta vuotta ennen kuin edes alettiin ms:ää epäillä ja tutkia (tuli siis muutakin vaivaa).

Jos normaalissa liikunnassa menee aina hapoille niin kunto on huono. Se vaan hapottaa silloin kun mennään (omalle kunnolle) kovaa. Ei sitä purkista napsimalla saa poistettuja, muuten kaikki urheilijat söisivät lääkkeitä harjoittelun sijaan.

Verenpainelääkkeet jotka rajoittavat liikaa sydämen sykettä aiheuttaa myös,
itselläkin leposyke lääkkeen takia noin 40-43/min.
Silla saadaan verenpaine alemmaksi, pidän 95-105/50/42 paineista. vm 1939