Suomessa käytävässä kielikeskustelussa ollaan antamassa virallisen vähemmistökielen asema jopa somalin kielelle, näin ei ole edes Ruotsissa jossa somaleita on paljon enemmän ja pitempään asuneita kuin Suomessa.
Ruotsissa puhutaan ja kirjoitetaan vähintään 150 eri kieltä, esim. kuuroille tulkattavaa viittomakieltä, englantia, eteläsaamea ja wolofia mm.(Mauretaniassa, Senegalissa ja Gambiassa puhuttavaa kieltä). Suuria kieliä ruotsin rinnalla ovat esim. suomi, bosnia, kroatti, serbia, Arabia, kurdi, espanja ja persia.
Ruotsissa on sen lisäksi viisi kansallista vähemmistökieltä: Suomi, saamenkieli, meänkieli (suomen murre), romaanichib ja jiddisch.
Ne ovat historiallisesti kauan puhuttuja kieliä jolloin niitä kieliä puhuville on annettu erityisiä oikeuksia.
- Suomessa pitää pitää muistissa, että ainoastaan ruotsi, saamen kielet, venäjä ja tataarien puhuma kieli täyttävät ne kriteerit joilla virallinen vähemmistökieliasema voidaan myöntää. Ruotsikin on ainoastaan yksi vähemmistökieli näitten muitten joukossa. Onkin täysin naurettavaa, että sillä pitää olla täysin samat oikeudet kuin suuren enemmistön kielellä jota sentään puhuu 90 väestöstä äidinkielenään.
I Sverige talas och skrivs minst 150 olika språk, t.ex. teckenspråk, engelska, sydsamiska och wolof. Stora språk jämte svenska är t.ex. finska, bosniska-kroatiska-serbiska, arabiska, kurdiska, spanska och persiska.
Sverige har dessutom fem nationella minoritetsspråk: finska, samiska, meänkieli, romani chib och jiddisch. Det är minoritetsspråk med historisk hävd, varför de som använder språken har getts särskilda rättigheter.
Ruotsissa puhutaan ja kirjoitetaan vähintään 150 eri kieltä, esim. kuuroille tulkattavaa viittomakieltä, englantia, eteläsaamea ja wolofia mm.(Mauretaniassa, Senegalissa ja Gambiassa puhuttavaa kieltä). Suuria kieliä ruotsin rinnalla ovat esim. suomi, bosnia, kroatti, serbia, Arabia, kurdi, espanja ja persia.
Ruotsissa on sen lisäksi viisi kansallista vähemmistökieltä: Suomi, saamenkieli, meänkieli (suomen murre), romaanichib ja jiddisch.
Ne ovat historiallisesti kauan puhuttuja kieliä jolloin niitä kieliä puhuville on annettu erityisiä oikeuksia.
- Suomessa pitää pitää muistissa, että ainoastaan ruotsi, saamen kielet, venäjä ja tataarien puhuma kieli täyttävät ne kriteerit joilla virallinen vähemmistökieliasema voidaan myöntää. Ruotsikin on ainoastaan yksi vähemmistökieli näitten muitten joukossa. Onkin täysin naurettavaa, että sillä pitää olla täysin samat oikeudet kuin suuren enemmistön kielellä jota sentään puhuu 90 väestöstä äidinkielenään.
I Sverige talas och skrivs minst 150 olika språk, t.ex. teckenspråk, engelska, sydsamiska och wolof. Stora språk jämte svenska är t.ex. finska, bosniska-kroatiska-serbiska, arabiska, kurdiska, spanska och persiska.
Sverige har dessutom fem nationella minoritetsspråk: finska, samiska, meänkieli, romani chib och jiddisch. Det är minoritetsspråk med historisk hävd, varför de som använder språken har getts särskilda rättigheter.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ruotsi näyttää tässäkin hyvää esimerkkiä. Vain yksi virallinen pääkieli ja muutama kansallinen vähemmistökieli.
Suomessakin pitäisi olla vain suomi pääkielenä. Ruotsi, saame ja romani kansallisina vähemmistökielinä. Ehkä myös jiddish tai hebrea. Niillä olisi hieman etuoikeutettu asema verrattuna muihin vähemmistökieliin.
Toisalta myös viro ja venäjä voitaisiin nostaa kansallisiksi vähemmistökieliksi niiden läheisyyden ja lukuisuuden takia.