Millainen olo sinulla ollut viimeisellä kolmanneksella?

Jaksoin edellisen raskauden oikein hyvin, kävin töissä melkein äitiysloman alkuun saakka (pari vko olin saikulla supistuksien takia).. Kävin kävelylenkin päivittäin vielä rv 38-39, mut sitten ei enää pystynyt kun jokin hermo painoi niin, et meinas jalat lähtee alta välillä. joskus en pääsy omin avuin edes vessaan sen takia..
Mut siihen asti olin jaksanu oikein hyvin. Puunasin koko kämpän hyllyjä myöten yms..

Sinuna puhuisin neuvolassa, että sinusta tuntuu tuolta.. Ei kullosta normaalilta, ettei jaksa tehdä YHTÄÄN mitään.. Se kun vauva syntyy, ei varmasti helpota yöllä nukkumista yhtään, päinvastoin..

Ei tuo ihan normaalilta kuulosta.. voi tietysti olla, et oot väsyny vaan ku unirytmis menny ihan sekas.. Itse kyllä voin oikein hyvin loppuun saakka ja kävin jumpissa ja reippailla tunnin kävelyillä ihan loppuun asti. Välillä (aika harvoin) piti ottaa päikyt ku yöllä vähän masuasukki valvotti ja toki kerran yössä piti käyä pissalla.... Onko sulle tehty sokerirasitus? Onko aterianjälkeiset sokerit ok? Diabetes tuppaa väsyttämään kovasti..Onko kilpirauhasarvot tarkastettu jne.. kannattaa heti selvittää, että takana eii oo mitään hoidettavaa sairautta! Jos ei; niin sitte pitää vaan koettaa nukkua kun voi (ei kuitenkaan kannata liian pitkiä päikkyjä ottaa).

no..normaalia ja normaalia..Minusta TÄYSIN!!! Toki varmaan kannataa kertoa neuvolassa varmuudenvuoksi ..itse ajattelin huomenna avutua sielläkin!

en nyt lähde uusimaan omaa kirjoitustani tältäpäivältä,mutta jos kiinnostaa lukaiseppa "suoraa puhetta:)" nimierkin aloitus..kirjoitin sen tänään,kun tuskailen tässä parasta aikaa viimeisen kolmanneksen kassa..niin näet, että on ainakin toinen olemassa:)

Ainiin lisättäköön vielä, että mullakin ois jo sairaslomaa ollut pian pari kuukautta ennenaikaisetn supistusten takia,mutta olen yrittäjä..ei tässä maassa pien yrittäjä vaan voi sanoa yhtiölle heippa! ja jää
dä lomalle..olenkin siis keskittynyt tekemään parhaani, että lopetan koko firman. Mutta eka pitää saada laskut pois ja nolliin..

Mutta on kyllä tylsää ihmiselle joka rakastaa liikkua,mennä ja tulla. Mitään ei oikein voi tehdä kuten ennen..einiin mitään..

No minulle tuo oli ainakin aivan normaalia. Väsy väsy väsy.... Se oli päällä koko ajan. Saatoin kyllä herätä aikaisin, mutta sitten olinkin jo puolenpäivän aikaan jo nukkumassa ja heräilin puoli neljän aikaan siihen kun mies tuli töistä. Illalla kun yritti mennä nukkumaan alko sellanen riehunta mahassa, että eihän siittä mitään tullut. Tän lisäksi, kun vihdoin sait nukuttua heräsit tunnin kahden päästä vessaan.. Eipä sitä siis tosissaankaan paljoa jaksanut päivän mittaan tehdä. Hyvä kun jakso laittaa tiskit koneseen, kaupassa käynti oli tosi tuskaa, vaikka matkaa on se alle 200metriä. Oli niin pahat liitoskivut päällä ja melkein meinas taju lähteä kun yritti vähänkää liikkua :D

Ja joku tuolla sanoi, että lapsen tultua ei helpota se yöllä nukkuminen. Kyllä se väsy ainakin itseltä silloin karisi saman tien. Pysty nukkumaan hyvin. Vauva tosin valvotti, mutta ei kovin pitkiä aikoja kerralla ja sen rytmin mukaan sitten lepäilinkin itsekkin. Kotityöt hoitu vähän paremmin, sen mukaan mitä vauvan hoidolta kerkesi.

Joten älä huoli, kyllä se vielä helpottaa jossain vaiheessa, toisille tuollainen mitään saamattomuus on täysin normaalia raskauden loppupuolella!

Normaalia minustakin. Jouduin jäämään jo ennen vkoa 30 saikulle jatkuvien kipujen ja väsymyksen takia. Öisin en pystynyt kivuilta ja vauvan riekkumiselta nukkumaan ja päivät makasin sohvalla kykenemättä tekemään juuri mitään. Ruokakauppareissukin oli yhtä kidutusta, itkua tuhersin Prisman mummopenkeillä ja pari kertaa piti soittaa joku hakemaan kaupasta kun ei enää voinut ottaa askeltakaan.

Lääkärissä todettiin asia ihan normaaliksi. Kaikki raskaudet ovat erilaisia ja ihmisten kropat kestävät niitä eri tavoin. Itsekin olen aina ollut urheilullinen ja hyväkuntoinen, tuli kyllä hirmuisena yllärinä se, miten kovasti oma ruumis pisti vastaan. Saat kaikki tsemppini ja sympatiani viimeisille viikoille!