Suruja pidetään epäisänmaallisina
ihmisinä,osaako surut kertoa että mistä tämä johtuu?
Voisiko asiaan vaikuttaa se että monet surut ihailevat ruotsia,ja jotkut pitävät varmasti ruotsia jonkinlaisena henkisenä kotimaanaankin.Eräät heistä jopa lomailevat mieluummin ruotsissa kuin suomessa.
Voisiko asiaan vaikuttaa se että monet surut ihailevat ruotsia,ja jotkut pitävät varmasti ruotsia jonkinlaisena henkisenä kotimaanaankin.Eräät heistä jopa lomailevat mieluummin ruotsissa kuin suomessa.
Suomenruotsalaisia epäisänmaallisina pitävät ihmiset ovat aivopestyjä, yksinkertaisia ihmisiä joiden olisi hyvä tietää kuinka paljon suomenruotsalaisten rahalla tätäkin maata on rakennettu, aina metsäteollisuuden ympärille syntyneistä kunnista ja kaupungeista alkaen.
Ylessä lapataan suomalaisten verorahaa Ruotsiin, sieltä Yle ostaa kaiken minkä kynsiinsä saa. Pelkän kaksikielisyyden verukkeella.
Kukaan ei katso sitä ruotsalaissoopaa, mutta raha Ruotsiin vilahtaa. Ja hurrrrrrit hurrrrraavat, ankdamit ja sontiaislapsat. Epäisänmaallista, tosiaan!
Kukaan ei katso sitä ruotsalaissoopaa, mutta raha Ruotsiin vilahtaa. Ja hurrrrrrit hurrrrraavat, ankdamit ja sontiaislapsat. Epäisänmaallista, tosiaan!
Se johtuu Heikki Talasta
Ehkä suurimpia syitä suomenruotsalaisten epäisänmaallisuuden leimaan ovat tapatumat viime sotien aikana ja erityisesti niiden jälkeen maanhankintalakeineen, Uumajan pataljoonineen, pakkoruotsivaatimuksineen, jne.
Suomenruotsalaisten epäisänmaallisuus on käynyt ilmi useassa tutkimuksessa (folkting 1997, Civic 2000, Virrankoski 2003).
Suomenruotsalaisten epäisänmaallisuus on käynyt ilmi useassa tutkimuksessa (folkting 1997, Civic 2000, Virrankoski 2003).
2 VASTAUSTA:
Jos nyt päästettäisiin irti 70 vuoden takaisista asioista ja keskityttäisiin tähän päivään :)
Tuon tyylisellä retoriikalla sahaat vain omaa oksaa ja pakkoruotsin poistuminen kestää taas piirun verran kauemmin.
Tuon tyylisellä retoriikalla sahaat vain omaa oksaa ja pakkoruotsin poistuminen kestää taas piirun verran kauemmin.
Hopo keulii kirjoitti: Jos nyt päästettäisiin irti 70 vuoden takaisista asioista ja keskityttäisiin tähän päivään :)
Tuon tyylisellä retoriikalla sahaat vain omaa oksaa ja pakkoruotsin poistuminen kestää taas piirun verran kauemmin.
Olen samaa mieltä siitä, että 70 vuoden takaisista asioista ei löydy mitään syytä purkaa tätä hienoa åpartheid-järjestelmää, jolla Ruotsin Suomea on kuormitettu.
Eli svekot eivät yritä kiistää sitä ilmeistä tosiasiaa,että ovat epäisänmaallisia.
1 VASTAUS:
si du dej där bak... Mina förfäder finlandssvenskar var nog med i kriget lika mycket som finskspråkiga och stupade oxå. Kalla inte för H.vete oss till epäisänmaallisia.
Parannamme palvelua
Niin.
18.6.2013 20:37
voi sentäs
18.6.2013 23:44
ei noinkaan
18.6.2013 23:46
N888
19.6.2013 8:36
ensinnäkin
19.6.2013 9:04
rghrgfsfg
19.6.2013 9:37
Se vain nyt on fakta, että suomenruotsalaisten - siinä missä muidenkin - historia sisältää myös vähemmän mairittelevia asioita. Meilllä vain keskivertotavikset ja sitäkin älyämisrajoitteisemmat ovat oppineet lähtökohtaisesti katsomaan ylöspäin ruotsia, ruotsalaisia ja suomenruotsalaisia. (mikä nimenomaan on merkki heikosta kansallisesta itsetunnosta) Kun joku sanoo jotain negatiivista näistä, vaikkapa arvostelee,olkoonkin, että faktoihin perustuen, on se oleva majesteetillinen virhe. Ei voi olla sellainen ihminen sivistynyt, vaan hurrivihaaja! Heidän logiikallaan.
Se on sitten asia erikseen, tarvitseeko elossa olevia suomenruotsalaisia veteraaneja ja heidän läheisiään loukata näillä sotaan liittyvillä asioilla. Siinä Suomalaisuuden liittokin voisi olla vähän korrektimpi.
gfgf555
19.6.2013 10:42
tyhmäk`ö olet!
19.6.2013 10:46
Kooj67868
19.6.2013 11:02
Ukoklklk767676
19.6.2013 11:10
Suvun nimi tulee Ruotsin Hälsinglandin Alftan pitäjästä, jossa arvellaan eläneen Erik Hansinpoika -niminen suvun kantaisä. Suku tuli Suomeen 1600-luvun alussa ja aikanaan sen vaikutuskentäksi muodostui Viipuri sekä Pietari ja kaupunkeja ympäröivät alueet. Se oli alkuun pappissuku, mutta siitä tuli sittemmin runsaasti virkamiehiä, upseereita ja talouselämän vaikuttajia.[1] Itäsuomalaistunut sukuhaara lisäsi nimensä kirjoitusasuun h-kirjaimen, jotta nimi ääntyisi oikein venäjänkielistenkin keskuudessa. Yksi suvun haaroista sai aateliarvon, kun kenraaliluutnantti Georg von Alfthan aateloitiin huhtikuussa 1866 ja introdusoitiin Suomen ritarihuoneelle seuraavan vuoden tammikuussa nimellä von Alfthan aatelissukuna numero 240. Hänet ja hänen jälkeläisensä korotettiin 1886 edelleen vapaaherraksi ja esiteltiin tammikuussa 1888 uudelleen vapaaherrallisena sukuna numero 57. Suvun tunnuslauseena on Noblesse oblige ("Aateluus velvoittaa").