ihmisinä,osaako surut kertoa että mistä tämä johtuu?
Voisiko asiaan vaikuttaa se että monet surut ihailevat ruotsia,ja jotkut pitävät varmasti ruotsia jonkinlaisena henkisenä kotimaanaankin.Eräät heistä jopa lomailevat mieluummin ruotsissa kuin suomessa.
Voisiko asiaan vaikuttaa se että monet surut ihailevat ruotsia,ja jotkut pitävät varmasti ruotsia jonkinlaisena henkisenä kotimaanaankin.Eräät heistä jopa lomailevat mieluummin ruotsissa kuin suomessa.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Suomenruotsalaisia epäisänmaallisina pitävät ihmiset ovat aivopestyjä, yksinkertaisia ihmisiä joiden olisi hyvä tietää kuinka paljon suomenruotsalaisten rahalla tätäkin maata on rakennettu, aina metsäteollisuuden ympärille syntyneistä kunnista ja kaupungeista alkaen.
Unohdit mainita, että nuo sururahat on säännöllisesti revitty suomalaisten työmiesten ja torpparien selkänahasta....
Sinulla pohjanmaan maitolypsäjällä on yhtä paljon tekemistä Schaumanien ja muiden keskieurooppalaisten paronien kanssa mitä minulla Romanovien. Pidä siis se hevosturpasi tukossa, äläkä ota kunniaa toisten työstä.
Ei tää läski papan kotiseudun ÖÖlannin asukkaat mitään oo repineet. Ahneidenmaalaiset oli kalastajia. Ihmettelen jo sitä, että ylipäätänsä ymmärsivät mikä Ruotsin valtio on. Voi tietysti olla, että Sundblom ja kumppanit oli äänekäs vähemmistö.
Unohdit mainita että nuo työmiehet ovat saaneet töitä tehdäkseen ja leipää lapsilleen,
Ainakin 90 prosenttia Suomen kansasta työllisti itse itseänsä 50-luvun kaupunkilaistumiseen asti. Voisit edes yrittää opetella historiaa.
Enpä nyt yksinkertaisiksi sanoisi, pikemminkin keskivertoa oivalluskykyisimmäksi (omat aivot) ja tässä tapauksessa epäkorrektimmiksi. Tiedonjonoisimmiksi.
Se vain nyt on fakta, että suomenruotsalaisten - siinä missä muidenkin - historia sisältää myös vähemmän mairittelevia asioita. Meilllä vain keskivertotavikset ja sitäkin älyämisrajoitteisemmat ovat oppineet lähtökohtaisesti katsomaan ylöspäin ruotsia, ruotsalaisia ja suomenruotsalaisia. (mikä nimenomaan on merkki heikosta kansallisesta itsetunnosta) Kun joku sanoo jotain negatiivista näistä, vaikkapa arvostelee,olkoonkin, että faktoihin perustuen, on se oleva majesteetillinen virhe. Ei voi olla sellainen ihminen sivistynyt, vaan hurrivihaaja! Heidän logiikallaan.
Se on sitten asia erikseen, tarvitseeko elossa olevia suomenruotsalaisia veteraaneja ja heidän läheisiään loukata näillä sotaan liittyvillä asioilla. Siinä Suomalaisuuden liittokin voisi olla vähän korrektimpi.
Maaseutu eli kaupungeista.
Myi toki tuotteitaan sinne ja rahalla pystyi laajentamaan. Ensimmäiset traktorit toi kuitenkin myyntiin Hankkijan osuuskunta. Enemmistö sen jäsenistä oli ilman muuta suomenkielisiä. Traktori on sitten yhtä vähän ruotsinkielinen keksintö mitä auto venäläinen.
Ilman kaupunkeja ja metsäteollisuutta olisi traktorit jääneet ostamatta.
Hankkijan perustaja Hannes Gebhard oli ruotsinkielinen (kaksikielinen) ja hänen puolisonsa Hedvig Gebhardt toimitti ruotsinkielistä Pellervo-lehteä. Hankkijan toimitusjohtajanantoimi Benjamin Alfthan. Alfthan on Länsi-Suomesta lähtöisin oleva suku, jonka yksi haara on aateloitu ja korotettu vapaaherralliseen arvoon.
Suvun nimi tulee Ruotsin Hälsinglandin Alftan pitäjästä, jossa arvellaan eläneen Erik Hansinpoika -niminen suvun kantaisä. Suku tuli Suomeen 1600-luvun alussa ja aikanaan sen vaikutuskentäksi muodostui Viipuri sekä Pietari ja kaupunkeja ympäröivät alueet. Se oli alkuun pappissuku, mutta siitä tuli sittemmin runsaasti virkamiehiä, upseereita ja talouselämän vaikuttajia.[1] Itäsuomalaistunut sukuhaara lisäsi nimensä kirjoitusasuun h-kirjaimen, jotta nimi ääntyisi oikein venäjänkielistenkin keskuudessa. Yksi suvun haaroista sai aateliarvon, kun kenraaliluutnantti Georg von Alfthan aateloitiin huhtikuussa 1866 ja introdusoitiin Suomen ritarihuoneelle seuraavan vuoden tammikuussa nimellä von Alfthan aatelissukuna numero 240. Hänet ja hänen jälkeläisensä korotettiin 1886 edelleen vapaaherraksi ja esiteltiin tammikuussa 1888 uudelleen vapaaherrallisena sukuna numero 57. Suvun tunnuslauseena on Noblesse oblige ("Aateluus velvoittaa").
Ylessä lapataan suomalaisten verorahaa Ruotsiin, sieltä Yle ostaa kaiken minkä kynsiinsä saa. Pelkän kaksikielisyyden verukkeella.
Kukaan ei katso sitä ruotsalaissoopaa, mutta raha Ruotsiin vilahtaa. Ja hurrrrrrit hurrrrraavat, ankdamit ja sontiaislapsat. Epäisänmaallista, tosiaan!
Se johtuu Heikki Talasta
Ehkä suurimpia syitä suomenruotsalaisten epäisänmaallisuuden leimaan ovat tapatumat viime sotien aikana ja erityisesti niiden jälkeen maanhankintalakeineen, Uumajan pataljoonineen, pakkoruotsivaatimuksineen, jne.
Suomenruotsalaisten epäisänmaallisuus on käynyt ilmi useassa tutkimuksessa (folkting 1997, Civic 2000, Virrankoski 2003).
Jos nyt päästettäisiin irti 70 vuoden takaisista asioista ja keskityttäisiin tähän päivään :)
Tuon tyylisellä retoriikalla sahaat vain omaa oksaa ja pakkoruotsin poistuminen kestää taas piirun verran kauemmin.
Olen samaa mieltä siitä, että 70 vuoden takaisista asioista ei löydy mitään syytä purkaa tätä hienoa åpartheid-järjestelmää, jolla Ruotsin Suomea on kuormitettu.
Eli svekot eivät yritä kiistää sitä ilmeistä tosiasiaa,että ovat epäisänmaallisia.
si du dej där bak... Mina förfäder finlandssvenskar var nog med i kriget lika mycket som finskspråkiga och stupade oxå. Kalla inte för H.vete oss till epäisänmaallisia.