Suomi on "kaksikielinen maa," sitä hoetaan ja sillä perustellaan pakollista ruotsin opetusta.
Perustuslaissa ei ole termiä kaksikielinen maa, vaan on kaksi kansalliskieltä suomi ja ruotsi.
Suomessa ei ole koko maassa voimassa tuo kahden kansalliskielen perustuslaissa oleva määritelmä, koska suomen kielellä ei ole mitään virallista asemaa Ahvenanmaalla. Siis Ahvenanmaa on ainoastaan ruotsinkielinen, joten suomen kielellä ei ole kansalliskielen asemaa kuin Manner-Suomessa. Joten sillä perusteella ei Suomi ole "kaksikielinen maa", jos tätä termiä halutaan käyttää, ja silloin myös perustuslaiassa määrittellyt termit kansalliaskieltet ovat virheellisiä. Perustuslaissa pitäisi olla teksti: Suomessa on kaksi kansalliskieltä suomi ja ruotsi Manner-Suomessa ja ainoastaan ruotsi Ahvenanmaalla.
Tarkoittaako "kaksikielinen maa" sitä sitten, että Suomessa on vain suomea ja ruotsia puhuvia? Tämähän ei pidä ollenkaan paikkaansa, Suomessa puhutaan jo yli 200 eri kieltä, eli tämän perusteella Suomi on "monikielinen maa." Muun kuin suomen ja ruotsin kieltä puhuvia on arviolta jo yli 400 000 vuonna 2020, jopa venäjänkielisiä saattaa olla 100 000.
Tarkoittaako sitten kaksikielinen maa sitä että kaikki suomen asukkaat puhuvat sekä suomea ja ruotsia. Tämäkään ei pidä paikkaansa. Suomenkielisistä ehkä vain n. 5% puhuu jotenkuten (suomen)ruotsia, taas vastaavasti ns. suomenruotsinkielistä puhuu suomea hyvin n. 80%. Mutta Suomessa asuu taas vastaavasti ja yhä kasvava joukko ihmisiä jotka puhuvat kahta/kolmea kieltä, esim. suomi/englanti, venäjä/suomi, viro/suomi, somali/suomi, arabia/suomi jne.jne.
Loppupäätelmä: Suomi ei ole millään muotoa "kaksikielinen maa", sillä termillä pakkoruotsin perustelu on täysin järjetöntä. Vain ne jotka eivät tunnusta tosiasioita ja elävät menneisyydessä, vain heille on jäänyt päälle joku käsitys vanhoillisesta Ruotsin vallasta. Tulkaa jo 2010 luvulle.
Perustuslaissa ei ole termiä kaksikielinen maa, vaan on kaksi kansalliskieltä suomi ja ruotsi.
Suomessa ei ole koko maassa voimassa tuo kahden kansalliskielen perustuslaissa oleva määritelmä, koska suomen kielellä ei ole mitään virallista asemaa Ahvenanmaalla. Siis Ahvenanmaa on ainoastaan ruotsinkielinen, joten suomen kielellä ei ole kansalliskielen asemaa kuin Manner-Suomessa. Joten sillä perusteella ei Suomi ole "kaksikielinen maa", jos tätä termiä halutaan käyttää, ja silloin myös perustuslaiassa määrittellyt termit kansalliaskieltet ovat virheellisiä. Perustuslaissa pitäisi olla teksti: Suomessa on kaksi kansalliskieltä suomi ja ruotsi Manner-Suomessa ja ainoastaan ruotsi Ahvenanmaalla.
Tarkoittaako "kaksikielinen maa" sitä sitten, että Suomessa on vain suomea ja ruotsia puhuvia? Tämähän ei pidä ollenkaan paikkaansa, Suomessa puhutaan jo yli 200 eri kieltä, eli tämän perusteella Suomi on "monikielinen maa." Muun kuin suomen ja ruotsin kieltä puhuvia on arviolta jo yli 400 000 vuonna 2020, jopa venäjänkielisiä saattaa olla 100 000.
Tarkoittaako sitten kaksikielinen maa sitä että kaikki suomen asukkaat puhuvat sekä suomea ja ruotsia. Tämäkään ei pidä paikkaansa. Suomenkielisistä ehkä vain n. 5% puhuu jotenkuten (suomen)ruotsia, taas vastaavasti ns. suomenruotsinkielistä puhuu suomea hyvin n. 80%. Mutta Suomessa asuu taas vastaavasti ja yhä kasvava joukko ihmisiä jotka puhuvat kahta/kolmea kieltä, esim. suomi/englanti, venäjä/suomi, viro/suomi, somali/suomi, arabia/suomi jne.jne.
Loppupäätelmä: Suomi ei ole millään muotoa "kaksikielinen maa", sillä termillä pakkoruotsin perustelu on täysin järjetöntä. Vain ne jotka eivät tunnusta tosiasioita ja elävät menneisyydessä, vain heille on jäänyt päälle joku käsitys vanhoillisesta Ruotsin vallasta. Tulkaa jo 2010 luvulle.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Mihin jäi saamenkieli?
Nii ja mustalaisten kieli?
Kyllä ne mahtuvat tuohon aloittajan mainitsemiin yli 200 kielen joukkoon.
Olen samaa mieltä, että "kaksikielinen" on täysin väärä sana.
Sensijaan kaksisataa -kielinen on oikeampi.
Mitä tarkoittaa termi "Suomi on kaksikielinen maa"?
VASTAUS:
Se tarkoittaa käytännössä vahvaa eriarvoisuutta ja sitä että Suomessa on kahden kerroksen väkeä.
Tässä pieni yhteenveto vastauksen tueksi:.
Ruotsinkielisten suosinta sen kun vahvistuu
Aikaisemmin esim. vuonna 2006 ruotsinkielisiä oli keskimäärin alle 3 200 yhtä ikäluokkaa kohden (20-vuotiaita oli 3 134, 21-vuotiaita 3 218 ja 22-vuotiaita 3 164 jne.). Samana vuonna yliopistoihin hyväksyttiin 1689 ruotsinkielistä opiskelijaa eli 53 prosenttia ikäluokasta. Vastaavasti hyväksyttiin suomenkielistä opiskelijoista vain 34 - 35 prosenttia ikäluokasta.
Epäsuhdetta huonontaa vielä entisestään se, että Suomen ruotsinkielisiä opiskelee lisäksi 12 % Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden yliopistoissa. Ahvenanmaalaisista nuorista peräti yli puolet opiskelee Ruotsissa.
Mikäli ruotsinkielistä hakijoista olisi hyväksytty vain 35 prosenttia eli suomenkielisten osuutta vastaava määrä, olisi luku vain alle 1150 ruotsinkielistä opiskelijaa vuodessa. Koska näin ei ole, voidaan sanoa, että ruotsinkieliset saavat yliopistoihin noin 500 "ylipaikkaa" vuodessa suomenkielisiin nähden. Siten 10 vuodessa 5000 suomenkielistä on menettänyt opiskelupaikan yliopistossa kiintiöjärjestelmästä johtuen jopa huonommat pääsykoe- ja todistuspisteet saaneille ruotsinkielisille.
Pitkälle 1900-luvun puoliväliin asti tilanne oli suomenkielisten kannalta paljonkin huonompi. Itsenäisyyden alkuajoille asti ruotsinkielisiä valmistui yliopistoista määrällisesti jopa enemmän kuin suomenkielisiä.
Toinen epäoikeudenmukainen syy on se, että suomenkielinen joutuu suorittamaan vaikeahkon ruotsin kielikokeen todistaakseen ruotsin osaamisensa, jos suomenkielinen hakeutuu ruotsinkieliseen koulutusohjelmaan. Ruotsinkielinen ei tietenkään joudu vastaavaa suomenkoetta suorittamaan hakiessaan suomenkieliselle linjalle.
Miksi saman annetaan jatkua ja jopa vahvistuvan?
Opetusministeriön uusin suunnitelma yliopistojen aloituspaikkamääriksi vuodelle 2012 jatkaa samaa enemmistöä syrjivää linjaa. Suunnitelmassa on edelleen varattu ruotsinkielisille täysin ylisuuri osuus korkeimman asteen opetuksesta Suomessa.
Opetusministeriö on varannut ruotsinkielisille 7 prosentin osuuden yliopistopaikoista, vaikka ruotsinkielisten nuorten (20-24-vuotiaiden) osuus oli vuonna 2006 vain noin 4,8 prosenttia koko maan vastaavasta ikäryhmästä.
Räikein vääryys on yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan 16,2 prosentin ruotsinkielinen osuus. Näin suuri yliedustus johtaa siihen, että jatkossakin julkishallinnon ja liike-elämän johtopaikoille sijoittuu liikaa ruotsinkielisiä - aivan kuten ennenkin historiamme aikana.
Sen sijaan ammatillisen peruskoulutuksen ja ammattikorkeakoulutason koulutuspaikkoja on ruotsinkielisille varattu vain 4 - 4,5 prosentin osuus. Tämä lienee eräs selitys sille, miksei vanhainkoteihin ja sairaaloihin riitä ruotsinkielisiä työntekijöitä. Hoitohenkilöstön vajetta yritetään paikata suomenkielisillä työntekijöillä, joilta Hélène Rotkirch ja Johanna Wikström vaativat ensiluokkaista palvelua ruotsiksi.
Yliedustus johtotehtäviin
Korkeakoulukiintiöillä on pidetty ruotsinkielisen väestönosan koulutustaso muun väestön tasoa korkeammalla. Koulutusetu on taas merkinnyt vuosikymmenien saatossa väestöosuuteen nähden yliedustusta korkeimmassa virkamiehistössä ja yritysjohdossa. Lisäksi liian moni suomenkielinen on menettänyt paikan ruotsinkielisille kiintiöekonomeille, kiintiölakimiehille ja kiintiömaistereille.
Myös suhteeton kielitaitovaatimus poikii työpaikkoja kielivähemmistön edustajille, koska heidän ruotsin kielen taitonsa saattaa painaa enemmän kuin henkilöiden muu pätevyys. Yle on esimerkki työpaikasta, jossa ruotsin kielen taidon merkitys korostuu liiaksi. Yle onkin palkannut suomenkieliselle uutis- ja ajankohtaisohjelmapuolelle suhteellisesti paljon ruotsinkielisiä toimittajia.
Vain lahjattomat typerykset eivät opi toista kotimaista kieltä. He sitten valittavat täällä omaa kurjuuttaan.
"Vain lahjattomat typerykset eivät opi toista kotimaista kieltä. He sitten valittavat täällä omaa kurjuuttaan."
Näinhän se juuri on. Toinen syy on haluttomuus esim. kansanedustaja Christina Gestrin ei ole pystynyt oppimaan maan kieltä, vaikka kansanedustajat voivat työaikana opiskella ilmaiseksi.
He sitten valittavat mediassa jostakin uhkailusta.
Molemmissa kieliryhmissä on noita typeryksiä. Viimeaikoina suomenkieliset typerykset ovat olleet kovin äänekkäitä. Kun on lusikalla annettu, niin ei voi kauhalla vaatia.
Sitten lisäksi on siansaksa.Sitä kieltä kuulee aika usein kaupungilla.
Suomenruotsalaiset ovat kyllä ylimielisiä ja nenä ylöspäin kulkevaa sakkia, sanon sakkia, kun pitävät itseään niin erinomaisina.
Myydään Ahvenanmaa eurolla venäjälle, niin oppivat hekin pakosta oppimaan uuden kielen, venäjän.
Sitten saavat myös käydä venäjän armeijan, jolleivat käy, niin siperiaan viideksi vuodeksi pakkotöihin.
Jo riittää mantereella ahvenalaisten rahoitus,rahahanat poikki sinne ,niin johan alkaa valtiollekin jäädä jotain säästöönkin!
Kuinka moni kannattaa tätä ehdotusta???
Enpä ole sellaisia ylimielisiä ruotsinpuhujis tavannut, taidat elää jossain tynnyrissä etkä muutenkaan ole penaalin terävin kynä.
kiltisti nuo opettelevat suomen eivätkä marise kuin suomenkieliset.
Ruotsia tarvitaankin turisteja varten.
Ruotsinkieliset vaativat suureen ääneen oikeuksiaan mutta kun suomenkielinen asuu kaksikielisellä paikkakunnalla vähemmistönä ,niin saa kyllä tuntea kongreettisesti mitä kielirasismi on. Kaikkia palveluita ei tarjota ollenkaan tälle paikkakuntavähemmistölle vaikka suomessa ollaan ja asiointi takkuilee ja lain tulkinta on paikkakunnan valtaapitävien etujen mukaan usein aivan selviä suomen lakien väärintulkintaa johon tosin saa muutoksen kun valittaa instanssiin paikkakunnan ulkopuolelle tämä tie on pitkä ja voimia kuluttava mutta ainoa tie saada oikeutta suomenkielisenä vähemmistökuntalaisena
Itse asuin yli 10 vuotta paikkakunnalla, jossa reilut 80% asukkaista oli ruotsinkielisiä. Ei minulla ollut koskaan vaikeuksia saada palvelua ruotsiksi.
Sen sijaan tiedän, että esimerkiksi Helsingissä on palveluita, joihin on palkattu sudeettisavolaisia ummikkoja. Ei oikein toimiva ratkaisu kaksikielisellä paikkakunnalla.
Tarkoitin suomenkielisen palveluita ruotsinkielisellä paikkakunnalla suomeksi kai sen pitäisi olla simppeliä kun suomessa ollaan ja paikkakunnalla on suomenkielisten vähemmistö eikö se ole sama kuin ruotsinkielisille ruotsiksi ja suomenkielisille suomeksi vai eikö se vähemmistöasema toimikaan toisinpäin
Hienoa pilkunnussintaa Hermanni, tällä termien viilaamisella varmasti vakuutetaan päättäjät