Jos narsistille sanoo jotain negatiivista hänen tekemisestään, niin hän ei reakoi mitenkään. Hän ei ala keskusteleen aiheesta, jos itse alkaa sitä jankkaamaan lisää, niin narsisti raivostuu ja alkaa syyttelemään jostakin.
Narsisti tuntuu tallentavan kaikki tuollaiset sisäiseen muistiinsa josta ne tulee esille kun hän löytää sopivan aiheen mistä toista syyttää, mutta ei silti ota esille sellaisia asioita joissa on itse syyllinen ja josta on ollut puhetta.
Narsisti tuntuu tallentavan kaikki tuollaiset sisäiseen muistiinsa josta ne tulee esille kun hän löytää sopivan aiheen mistä toista syyttää, mutta ei silti ota esille sellaisia asioita joissa on itse syyllinen ja josta on ollut puhetta.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Huomattu kyllä ja vastausta ei saa edes suoraan kysymykseen. Ja niihin joihin joskus on vastannut on vastaus valehtelua. Ja lupaukset ne rikottiin mennen tullen.
Ex narsku ei ikinä pystynyt myöntäämään olevansa varattu. Kuka vain nainen häneltä kysyi tästä asiasta hän oli aina sinkku. Sitä olen jäänyt ihmettelemään.
Tuohan se turhauttavaa onkin. Narsistinen ei vastaa kyllä tai ei kysymykseen vaan, lavertelee monisanaisesti ja kaukaa. Jos ei jotain tiedä, narsistinen ihminen koittaa sanatulvalla peittää aukkonsa, vaikka helpompi olisi todeta, en tiedä. Eräs jokapaikan höylä, joka oli ollut joka paikassa ja tiesi joka asiasta kaikki on tuollainen. Ei ole alaa jossa hän ei ole ollut ja varsinkaan se asiantutija siinä. Alkuun asiaa hänen kohdallaan ei huomannut, mutta pikkuhiljaa itse huomasin. Sakissa jouduin huomauttamaan, että antaa muidenkin puhua. Sitä tyyppi totteli. Ihmettelin kuinka toiset eivät asiaa huomaa mutta nyt jo yksi ja toinen alkaa olla kyllästynyt kaikkitietävään henkilöön. Pihatalkoissa hän neuvoo ja närkästyy toisten tavasta kantaa tavaraa ja muista epäolennaisista. On suuna päänä, mutta ei kuitenkaan saa mitään aikaan. Toisin sanoen on vain muiden tiellä ja kiusana. Tyyppi on hyvää vauhtia alkoholisoitumassa tajuamatta sitä itse. Humalassa erittäin outo, mutta ei koskaan väkivaltainen.
Se mistä näin tarkkaan tiedän on, että asuu samassa taloyhtiössä. Jos juonnille ei tule loppua, näen hänen luisuvan alkoholisteille rakennettuhin kaupungin taloihin. Helpotus kun tyyppiä ei näe pihatalkoissa ja muissa talon yhteisissä asioissa. Ulkonäöltään olisi mielyttävän näköinen, luottamusta herättävä. Fiksu pukeutuminen, mutta kaikista avuista huolimatta pilaa ihmissuhteensa jatkuvalla puhumisella. Älyäisi olla hiljaa niin itsellään kaikki menisi paremmin.
Suhteen loppupuolella kyllä/ei kysymys, johon vaadin vastausta.
20min ja luovutin. Kysymys "tajuatko, mitä olet tehnyt" (ei siis minun esittämä), vastaus "yleisesti varmaan voidaan ajatella".
Suhteen loppupuolella minä muutuin vaikeaksi ja hankalaksi kun yritin saada asioista puhuttua. Se oli hänelle mahdotonta puhua mistään sellaisesta, mikä ei nostanut häntä jalustalle. Jos keskustelussa oli jotain, mikä "alensi" hänen arvoaan, niin mahdoton käsitellä, seinä tuli heti vastaan. Vika oli aina kaikissa muissa, minussa, lapsissa, vanhemmissa, työkavereissa, kavereissa, kaupan kassoissa... mutta ei ikinä hänessä. Ja keskustelu hänen osuudestaan tapahtuneisiin oli täysin mahdotonta.
Ei vastannut, alkoi syyttelemään, vaihtoi puheenaihetta, "ei ole mitään järkeä kaivella vanhoja"ja jos mikään muu ei auttanut, niin alkoi raivoamaan.
...siis kyse oli sellaisista keskusteliusta, missä hän ei pystynyt menemään piiloon. Muutenhan hän valehteli sujuvasti kirkkain silmin ja vieritti kaiken muiden syyksi.
Suhteen lopussa hän kehui uutta kun hänen kanssaan vain voi olla, eikä tarvitse keskustella (halusi tuoda esille kuinka "tyhmä" olin kun olin yrittänyt jutella asiat auki ja kuinka sen takia olin menettänyt hänet).
Tähän keskustelemattomuuteen minäkin aikoinaan törmäsin. Ei kaksi ihmistä voi aina olla samaa mieltä - eivät edes sisarukset. Ja jos sain hänet pakotettua kuuntelemaan niin siitä ei ollut mitään hyötyä. Hänelle keskustelu tarkoitti sitä, että hän saneli kuinka asiat ovat. Ennenkuin tajusin tämän narsismin, niin ihmettelin sitä, että koskaan ei vielä torstaina tietänyt, mitä viikonloppuna tehdään tai tehdäänkö yhtään mitään. Myöhemmin selvisi sekin, miksi toimi näin. Hän kielsi minua kertomasta kenellekään missä milloinkin olen. Hän ei vaivautunut kuin ensimmäisten viikkojen aikana käymään luotani, minun piti aina mennä hänen luokseen. Siihenkin tulemiseen sain aina ajan, mitä ennen ei saanut tulla.
Olen huomannut. Muissa ihmisissä. Oma negatiivinen käytökseni tuntuu minusta oikeutetulta.
Tästä yksinkertaisesta syystä maailmassa tuntuu olevan pelkästään ulkoistettuja narsisteja. Eihän kukaan "MINÄ" voi olla narsisti. Vai voiko? Kuka on myöntänyt itselleen toimineensa narsistisessa häiriötilassa?
Siinä missä terveen narsistinen rakastaa lähimmäistään, narsistisen persoonallisuushäiriön valtaan joutunut vihaa itseään. Ja se viha pääsääntöisesti ulkoistetaan kanssaihmisiin. Täällä palstallakin.
"Olen huomannut. Muissa ihmisissä. Oma negatiivinen käytökseni tuntuu minusta oikeutetulta."
Tämä on totta, narsisti käyttäytyy kotioloissa usein miten negatiivisessti, mutta negatiivinen käytös ei läheskään aina ole narsistin merkki. On olemassa ihmisä jotka ova passimistisiä ja usein narisevat jostakin, mutta kuitenkin läpäisevät narsisti testin, eli kuuluvat täsä mielessä"normaaleihin". He myöntävät omat selvät virheet.
Kun taaas narsisti, kuten tässä ketjussa hyvät kokemukset osoittavat, ei ota kantaa itseään koskevaan negatiiviseen väiteeseen silloinkaan kun on selvästi todistettavissa että narsisti on tehnyt virheen eli on syyllinen, hän ei myönnä mitään vaan pyrkii ohittamaan asian. Jos läheinen ei anna periksi niin narsisti kokee tilanteen epäoikeudenmukaisena kiusaamisena ja läheinen on häiriintynyt kiusaaja.
Ei ole kovin suuri ongelma jos narsisti ohittaisi joskus syytöksen, mutta narsitin kohdalla tilanne toistuu 100%, ei siis koskaan myönnä mitään.
Juuri tästä mainitsemastasi syystä, että narsisti kokee tilanteet epäoikeudenmukaisena kiusaamisena, ja, että läheinen on häiriintynyt kiusaaja, johtuu se että uhreja vaikuttaa olevan niin paljon.
_Olen narsistin uhri_ voidaan hyvällä syyllä ja monessa tapauksessa tulkita piilomerkityksiksi;
_olen itseni uhri_
ja,
_haen syyllisiä itseni ulkopuolelta_
"_Olen narsistin uhri_ voidaan hyvällä syyllä ja monessa tapauksessa tulkita piilomerkityksiksi;
_olen itseni uhri_
ja,
_haen syyllisiä itseni ulkopuolelta_"
Voi se noinkin olla, ainakin narsisteilla se on noin. Yllätys kyllä narsisti kokee itsensä useinmiten uhriksi, ainakin naispuolinen narsisti.
Perimiltään kyse on kuitenkin toisen kohtelusta, eli kun narsisti kohtelee toista huonosti, niin vika on silloin narsistissa. Huono kohtelu narsistin taholta tarkoittaa sitä että hän halveksii toista, valehtelee, ei koskaan pidä sopimuksia, arvaamattomat tunteiden vaihtelut, petäminen jne. mikää ei ole koskaan narsistin kanssa varmaa muu kuin epävarmuus.
Normi-ihmisen käsityskyky voi olla lujilla kun narsisti valittaa olevansa uhri, ja kohtelee toista huonosti mutta omasta mielestään oikein ja oikeutetusti, varmaankin oikeutuksen tunnelukon takia.
"Normi-ihmisen käsityskyky voi olla lujilla kun narsisti valittaa olevansa uhri, ja kohtelee toista huonosti "
Juuri näin, tämä aiheuttaa suurimmat ongelmat kun normaali yrittää saada narsistin raiteille, eli pitämään sopimuksensa, ottamaan vastuuta teoistaan, tekemään yhteistyötä jne.
Kun saa tietää että toinen on narsisti eikä parannukseinoa ole, niin se on melkoien sokki mutta vapauttaa samalla yrittämästä "normalisoida" toista.
Ongelmat ei lähde, sillä narsisti on kuitenkin kimpussa, mutta vähenevät kyllä kun pitää kohtuullista etäisyyttä eikä anna provosoida itseään riitelyyn, josta narsisti saisi energiaa.
Totta joka sana, minkä kirjoitat. Narsisti vaihtaa lennossa puheenaihetta, jos häneen kohdistuu negatiivista keskustelua, tai sitten on aivan hiljaa, tuijottaa kuin se kuuluisa "sonni uutta porttia".
Onko kenelläkään ollut narsun kanssa sitä että narsu tahalleen aiheuttaa riidan,saatat jopa läimäistä narsua kun hermostut...tästä eteenpäin se yrittää tahalleen yllyttää siihen että löisit tai kävisit jotenkin päälle joka riidan yhteydessä? ja jos sen teet tulee sanat sulla on päässä vikaa.hullu,sairas..itkee tuttavilleen kuinka pelkää nyt sinua kun itse ensin aiheutti kaiken ja muokkasi sinusta hermoheikon ja päällekäyvän,osasi vetää oikeista naruista ym. ja kun jokin riita on mukamas ohi,nukutaan yön yli ja aamulla ollaan kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan?ei puhetta,vain lause kaksi,rakastan sua,ei riidellä enää ym.. ja that's it? saa jatkuvia lapsellisia raivareita,yleisellä paikalla saattaa huutaa ja tehdä sinusta sen pahan muiden silmissä... jos kysyt ei vastaa,jos itket ei reagoi,jos huudat haukkuu,jos et reagoikkaan häneen mitenkään aiheuttaa tahalleen konfliktin jotta saa sinusta jtn irti? kun sanot että suhde loppui nyt,narsu lähtee,ei itke ei kysele,ei puhu..narsu tuli oli ja meni..ja meistä jää vain rauniot? miettikää ja kertokaa kokemuksianne ja kuinka auttaa muita ketkä on narsun hovissa?
Meillä myös tuota, että pelkää minua, kun olen käynyt päälle. Ei uskalla nukahtaa, kun ei tiedä mitä minä teen hänelle hänen nukkuessaan. Hohhoijaa...
Oikein hyvä esimerkki kyvyttömyydestä myöntää asioista on se, että jatkoimme lähes tunnin keskustelua siten, että minä kysyin kysymyksen ja hän vältteli vastaamista kaikenlaisilla höpinöillä ja keskimällä uusia valheita entisten päälle. Jopa siinä vaiheessa kun oli selkä seinää vasten ja tasan tarkkaan tiesi, että minulla oli mustaa valkoisella ko. asiasta. Kun vihdoin "ymmärsi" minun tietävän totuuden, tyytyi vaan toteamaan, että no kyllähän sä tiedät. Sitten vasta, kun sanoin, että haluan hänen sanovan asian, yhden ainoan sanan, sai sen itsestään puristettua ulos. Ja myös siinä vaiheessa, kun jostakin hänen valheestaan on kirjallinen todiste, niin vielä väittää todistetta väärennetyksi jne jne.
Ja jep, riidat päättyvät yhtä yllätten, kuin alkavatkin ja silmänräpäyksessä on lennetty helvetistä taivaseen ja tapahtuneesta ei juuri enää puhuta. Tai sitten puhuu juuri sen, mitä kuuluu sanoa ja hienovaraisesti kääntää asian aina omaan näkökulmaansa. Että eihän hän muuten, mutta kun pelkää minun jättävän tms.