Hei! Onko vielä onnistunut fiilis vai onko kaikki tehdyt virheet alkaneet painaa mieltä?
Itse taidan kuulua tuohon jälkimmäiseen. Ei kokeen jälkeenkään ollut mitenkään helpottunut olo tai sellainen nappiin meni tunne vaan enemmänkin se perineteinen olo, että olisi pitänyt vaan lukea enemmän, jotta olisi jotain muistanutkin kokeessa.
Nyt jälkeempäin olen tajunnut vielä mokanneeni ainakin pari monivalintaa ja yhden esseen, joten toivo on aika lailla heitetty.
Nyt yritän vaan unohtaa koko kokeen, mutta sekin on aika vaikeaa. Toivottavasti muut odottavat iloisemmissa merkeissä tulosten julkaisua. Odottavan aika on pitkä.
Itse taidan kuulua tuohon jälkimmäiseen. Ei kokeen jälkeenkään ollut mitenkään helpottunut olo tai sellainen nappiin meni tunne vaan enemmänkin se perineteinen olo, että olisi pitänyt vaan lukea enemmän, jotta olisi jotain muistanutkin kokeessa.
Nyt jälkeempäin olen tajunnut vielä mokanneeni ainakin pari monivalintaa ja yhden esseen, joten toivo on aika lailla heitetty.
Nyt yritän vaan unohtaa koko kokeen, mutta sekin on aika vaikeaa. Toivottavasti muut odottavat iloisemmissa merkeissä tulosten julkaisua. Odottavan aika on pitkä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Toivossa on hyvä elää. Itsellä on ihan OK fiilikset kokeen jälkeen. Olen tosin varautunut henkisesti siihenkin että koko projektista ei jäänyt käteen kuin känsät.
Sekavin tuntein. Kokeen jälkeen tuntu siltä että koe meni päin persettä, ja nyt kauhulla odotan sitä kun saan tietää etten päässyt opiskelemaan. Mutta toisaalta koko aika on sellanen ärsyttävä toivonkipinä päällä, että jos sittenkin pääsisin, joten haluaisin niin jo tietää tulokset jotta voisin jatkaa eteenpäin, kävi miten kävi.
Mulla aivan sama fiilis! Koe meni suht huonosti enkä oikein usko että voin sisään päästä, mutta silti en pysty armahtaa itseäni että mitäs siitä, ens vuonna uudestaan, vaan toivon edelleen että voi jospa kuitenkin muut olis ryssinyt vielä pahemmin... Rasittaa tällainen vähä-älyinen voivottelu kun tää nyt ei vaan auta mutta en mahda itselleni mitäääänh, kiemurtelen tuskissani.
Sama kuin edellisillä. Toivo elää, mutta niin pelkokin. Tiedän myös, ettei se ihan nappiin mennyt. Oon tehnyt erilaisia skenaarioita pistesaaliistani ja päässyt lukemiin 23-52 pistettä. Uskallan toivoa, että nipin napin pääsisin sisään, mutta pelkään, että tulos ei riitä. Pystyin aloittamaan luvut kunnolla vasta toukokuussa ja tiesin koko ajan, että useimmat sisään pääsevät tekevät huomattavasti kauemmin töitä, mutat yritin täysillä viimeiset viikot. Nyt ei auta kuin toivoa ja odottaa.