Jos Jumala olisi olemassa, kysyisin häneltä Miksi toiset ihmiset saavat kaiken? Saavat kulkea matkan täynnä rakkautta, suruakin, mutta aina rakkaus voittaa..Miksi toisten matka on helpompi?
Miksi toiset ihmiset joutuvat olemaan ikuisesti yksin? Aika vain kuluu, päivä päivältä ja aamu aamulta vähemmän toivoa...
Kysyisin myös, Mitä niin väärin olen tehnyt ansaitakseni tällaisen elämän? Olen yrittänyt olla hyvä ja ystävällinen ihminen. Miksi katsoisin vielä huomiseen? Takanani on jo niin monta eilistä, joiden toivoin ja uskoin olevan se kuuluisa HUOMINEN...
Olen taistellut, olen yrittänyt muokata itseäni, mutta aika on jo kulunut ohitseni..
Sanotaan, että jokainen saa kannettavakseen niin paljon kuin jaksaa kantaa. Entä jos en vaan enää jaksa?
Kun katson mitä muut ovat saaneet, tunnen kuin pukko viiltäisi rintani auki...
Olisiko tähän juhannukseen hyvä päättää tämä mun tarinani.. Hyppäisin sillalta, eikä enää koskaan tarvitsisi itkeä toteutumattomia haaveita ja nähdä muiden onnea. Miksi jäisin.. Ei enää koskaan tarvitsisi kokea sitä kuinka kukaan ei välitä eikä kukaan voi auttaa. Aina yksin ja yksin täältä myös lähden. Tämän tytön tarina oli nyt tässä.
1983-2013.
Miksi toiset ihmiset joutuvat olemaan ikuisesti yksin? Aika vain kuluu, päivä päivältä ja aamu aamulta vähemmän toivoa...
Kysyisin myös, Mitä niin väärin olen tehnyt ansaitakseni tällaisen elämän? Olen yrittänyt olla hyvä ja ystävällinen ihminen. Miksi katsoisin vielä huomiseen? Takanani on jo niin monta eilistä, joiden toivoin ja uskoin olevan se kuuluisa HUOMINEN...
Olen taistellut, olen yrittänyt muokata itseäni, mutta aika on jo kulunut ohitseni..
Sanotaan, että jokainen saa kannettavakseen niin paljon kuin jaksaa kantaa. Entä jos en vaan enää jaksa?
Kun katson mitä muut ovat saaneet, tunnen kuin pukko viiltäisi rintani auki...
Olisiko tähän juhannukseen hyvä päättää tämä mun tarinani.. Hyppäisin sillalta, eikä enää koskaan tarvitsisi itkeä toteutumattomia haaveita ja nähdä muiden onnea. Miksi jäisin.. Ei enää koskaan tarvitsisi kokea sitä kuinka kukaan ei välitä eikä kukaan voi auttaa. Aina yksin ja yksin täältä myös lähden. Tämän tytön tarina oli nyt tässä.
1983-2013.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Voi sinua. Minä olen 41 vuotias ja mietin, olenko ottanut vastaan sen kaiken minkä Jumala on minulle tarkoittanut. Ehken. Ja yritänkin tästä lähin avartaa katsettani ja avata silmäni ihmisille, joita en ole ehkä "nähnyt" tai "huomannut". Tai asioille joita voisin hyvinkin harrastaa ja tehdä, vaikka en ole vielä niin tehnytkään.
Sillä, Jumala on ja Hänellä on meille varattuna mittaamattomasti hyvää! Kunhan me osaisimme vastaan ottaa. Olisimme avoimia Hänen rakkauden osoituksilleen ja kohtaisimme toisia ihmisiä, uusia asioita, itsen Jumalan, Jeesuksessa, Hänen rakkauden osoituksessaan.
Ehkä sinä löydätkin tänä juhannuksena jotakin parempaa kuin nyt suunnittelet. Ehkä uskallat avata silmäsi ja ottaa vastaan, elämän, rakkauden, ilon. Toivon niin!
Puhutko Jehovasta?
En, vaan Jumalasta. Kolmiyhteisestä ja kaikkivaltiaasta.
Jumalasta, Isästä. Jeesuksesta, Vapahtajasta. Pyhästä Hengestä, Totuudesta.
Hänestä! Hänestä jolla on kaikki valta antaa ihmiselle vapaus kaikista kahleista. Hänestä!
Tsemppiä ja kaikkea hyvää myös Sinulle nainen 41-vuotta!
Jumalaan ja Jeesukseen uskominen tuskin edellyttää, että ihminen on Jehovan todistaja(?) Tavallinen evankelis-luterilainen usko riittää.
Niin.. ja nimenomaan Jehova ei ole Jumala - vaan kolmiyhteinen Jumala on!
Siksi, nimenomaan ev.lut kirkon julistama Jumala riittää - mikään muu ei riitäkkään.
Tarkenna vain. Teologiahan on näitä keksittyjen mallien ja käsitteiden varaan rakenneltuja - poikkitieteitä, joissa tutkitaan ihmisten uskontoja, uskomuksia ja käsityksiä uskomastaan.
Mistää luonnonlaeille, empiirisesti todistettaville teorioille teologia ei nojaa. Se ei ole kovaa LUONNONTIEDETTÄ.
Teologiassa mietitään sellaisia "tärkeitä" kysymyksiä kuin
"Suomalaisten Jumalakäsitysten muuttuminen 1990-luvun laman kourissa". Olisikin mielenkiintoista tietää, kuka tarvitsee tuollaisia "HUU-HAA" tutkimuksia elämästä selvitäkseen. Eivät tuollaiset tutkimukset ainakaan tavallisen ihmisen elämää millään tavoin hyödytä tai helpota. Mutta onhan sitä kiva tutkia "huu-haata", jos joku sen vain rahoittaa!
Ethän vertaa itseäsi niin paljon muihin. Yksinäisyys on siitä paha, että ongelmia saattaa suurennella omassa mielessään kohtuuttomasti. Itsekin olen siitä kärsinyt ja menetyksiä elämässä kokenut.
Olisiko edes joku, jonka kanssa voisit jutella olostasi? Usko mua, elämällä on paljon annettavaa, vaikka susta ei nyt yhtään siltä tunnukaan. Elämä on arvokas. Jatketaan taistelua, jaksetaan!
Älä herran Jumala tee itsellesi mitään, ainakaan tällaisen "huuhaa"-palstan tähden!
Täällä ihmiset kirjoittelevat - näköjään, mitä sylki suuhun tuo,
jotkut jopa AVOIMESTI KIROILEVAT ja RÄHJÄÄVÄT TUNTEMATTOMILLE HENKILÖILLE, jotka luulevat tunnistavansa tuttavikseen, tai ainakin puolituttavikseen.
Täällä ihmiset esiintyvät surutta toisiltaan varastetuilla, REKISTERÖIMÄTTÖMILLÄ nimimerkeillä, ja haukkuvat "sekopäiksi" niitä, jotka uskaltavat identifioitua edes REKISTERÖIDYLLÄ NIMIMERKILLÄ.
Älä tee itsemurhaa tämä "huu-haa" palstan, äläkä minkään muunkaan takia, vaan hae (keskustelu)apua ja kuuntelijaa muualta!
Toivottavasti meillä kaikilla olisi muitakin kanavia pahan olon purkamiseksi kuin tämä palsta.
"Ihan totta", asiaa kirjoitat.
Silloin minua vainoamaan ryhtynyt "Tuula" tai "Tuija Kaarina-72" ei esiintyisi täällä jatkuvasti, minun aiemmin (5-10 vuotta sitten) käyttämilläni nimimerkeillä, kuten "maisa", "Maisa", "Maija", "m-nainen", "eräs M....", "eräs M", "M-nainen" jne, ja kuuluuttaisi näillä "M"-kirjaimella alkavilla nimimerkeillä milloin mitäkin miestä!
Rekisteröityyn nimimerkkiini "oikea_m-nainen" tämän minun nimissäni kirjoittelija ei pääse käsiksi.
ota ensin kunnon kännit, koska muuten sattuu aikas paljon
Siis mitä? Kehotatko 1983 syntynyttä naista ottamaa "kovat kännit"? Entäs laskuhumala ja verensokerin lasku ja kaikki laskuhumalassa tehdyt itsemurhat?
en kehota, neuvoin
Kuulostaa, että tarvitset keskusteluapua. Ota yhteyttä kirkon tai seurakunnan työntekijöihin esim. diakoni. Haluan kuitenkin sanoa, että omilla töilläsi et saavuta autuutta, vain yksin armosta, eli vaikka tekisit hyviä tekoja, elämässäsi voi olla vastoinkäymisiä. Se ei tarkoita, että olisit huonompi ihminen kuin muut. Rukoilen puolestasi! Jumala rakastaa sinua! Hänen kauttaan löydät tarkoituksen elämääsi. Kun etsit hänen läheisyyteen, löydät ilon. Et ole koskaan yksin.
Teologiahan on näitä keksittyjen mallien ja käsitteiden varaan rakenneltuja - poikkitieteitä, joissa tutkitaan ihmisten uskontoja, uskomuksia ja käsityksiä uskomastaan.
Mistää luonnonlaeille, empiirisesti todistettaville teorioille teologia ei nojaa. Se ei ole kovaa LUONNONTIEDETTÄ.
Teologiassa mietitään sellaisia "tärkeitä" kysymyksiä kuin
"Suomalaisten Jumalakäsitysten muuttuminen 1990-luvun laman kourissa". Olisikin mielenkiintoista tietää, kuka tarvitsee tuollaisia "HUU-HAA" tutkimuksia elämästä selvitäkseen. Eivät tuollaiset tutkimukset ainakaan tavallisen ihmisen elämää millään tavoin hyödytä tai helpota. Mutta onhan sitä kiva tutkia "huu-haata", jos joku sen vain rahoittaa!
Kirkossa voit kuitenkin jakaa syvimpiä kokemuksiasi pastorin kanssa puhuen, ja rukoilla yhdessä hänen kanssaan jumalaa, johon suurin osa ev-lut. kirkon papeistakaan ei usko, koska TEOLOGINEN TIEDEKUNTA ei kouluta pappeja, vaan USKONTOTIETEILIJÖITÄ, joiden tehtävä on rääppiä eri ihmisryhmien käsityksiä ja uskomuksia, tieteen nimissä.
Pappeja paremmin sielunhoitotyöhön ovat koulutettuja psykologit ja psykiatrit!
Aikoinaan sain itse hyvän avun seurakunnan diakonilta elämäni erittäin vaikean kriisitilanteen keskellä. Muitakin tahoja on, siinä olet oikeassa. Kiitos palautteestasi! Nyt hyvää yötä ja Jumalan siunausta!
Nämä "muutkin tahot" eivät ole vain "muitakin tahoja".
Sekä lääketieteen erikoisalana tunnettu psykiatria että psykologia nojaavat tutkimuksissaan sellaisiin KOVIIN LUONNONTIETEISIIN kuin neurofysiologiaan.
Parempi, ja VARMASTI PUOLUEETTOMAMPI apu mielenterveyden kriiseihin KAIKKIEN USKONTOKUNTIEN EDUSTAJILLE tulee, ihmisen mielen mekanismeihin koulutetuilta psykologeilta ja psykiatreilta - ei epätieteellisesti puuhastelevilta teologeilta!
Hyvää yötä sinullekin!
Psykologit ja psykiatrit (luonnontieteisiin pohjaavia tieteitä opiskelleet) ovat kuitenkin saaneet LAAJEMMAN ja SYVÄLLISEMMÄN koulutuksen ihmisen mielen mekanismien toimintaan, myös kriisitilanteissa, kuin ihmisten USKOMUSJÄRJESTELMIÄ TUTKIVAT TEOLOGIT.
Psykologille ja psykiatrille voivat myös mennä kaikkien eri USKONTOKUNTIEN EDUSTAJAT - kokematta psykologin tai psykiatri jumala-käsityksiä rasitteina! Toisin on uskontotieteilijöiden kohdalla.
Kaikkea hyvää sinullekin ja onnea valitsemallesi tielle!
Jokainen saa kannettavaksi sen, minkä ansaitsee. Ja se on paljon vähemmän, mitä kukin meistä jaksaisi kantaa.
Välil pysähtyy miettii miten nopee aika kulkee
Koitan pitää huolta siit et ei ainakaa mul mee
Mitään huomaamat ohi vaa siks et aika sulkee
Duunaan muuvssei ennen ku ne päälle laittaa turpeen
Ei sais jättää tekemät mitää mit pystys ja haluis
Ku pystys, ni kaiken läpi pää pystyssä kaluis
Ku ois ruutii ku kranuis, ei valuis aikaa hukkaa
Mennyt aina kaipaa tuppaa, silti jäädää laitaa kuppaa
Pitäis raidaa satakybä lasis et ehtis kokee
Mut digais vaa chillaa kouras hehtis stobe
Miten sitä elämää viettäs ettei vanhan tuu kaatuu
Ja kelaa et ois voinu saada enemmän duunattuu
Jokainen tekee ajallaan mit parhaaksi näkee
Välil vaa tuntuu ettei paras oo sitä mitä mä teen
Mitä sitä häpee, kaikki peliin loppuu asti
5-1 johossaki pitää muistaa pelaa loppuu matsi
Liian helposti taas laiskuudelle tutul taval altistuu
Nyt skarppina ei duunit puhumalla valmiiks tuu
Vuodet kulkee ohi, jäädään menneisyyden maailmaan
Pyrin kulkee täällä niin et menneisyys ei vaivaa
Mä istun sohvalle kuvien kans ku mamban biisis
Vanhoist jengifotoist lähtee taas siisti fiilis
Mut ne muistuttaa ajasta jot ei saa takas koskaa
Vuodet karkas tost vaa, niit ei voi takas ostaa
Ysikasist nolla neljään mahtuu sata tarinaa
Vaik yhelle lätylle niist byygee lataa pari vaa
Ni mun pääst ne ei tuu salee silti häviämää mlloinkaa
Jos oot eläny, yks hailee ootko häviäjä hillon kaa
Mut sillonkaa ei saa unohtaa tulevaisuutta
Jos elää vaa mennees ni salee tulee vaisuutta
Tuskin mäkään kuusvitosen syljen estradil biittii
Tuskin muistetaan ees ex mestarin chiikkii
Tuskin bumbrashaa clubeil, huutaa ja dokaa
Ei nyrkit heilu enää, ei ees tuu sanasotaa
Mut toivon et oon pistees johon halusin päästä
Ja et valutin päästä sen mit halusin säästää
Tuntuu ku oltas vast eilen waildattu rundil
Kakskyt kusipäätä jengis flaidattu kulmil
Jep! Sit ei huomaa miten kvikkii vuodet vierii
Sillon ku pelattiin nurkil nippii huolel pienin
Ei kukaa uskonu et jengin rikki vuodet vie sit
Ja et näit vanhoi frendei yksin drinkkii juoden mietin
Ystävät on elämä ja nyt mikki tuo sen vietin
Se mit sit nuoren tiesit on tuskin tuoret vielki
Nyt on huolet tiel ni sinisilmin tuut saamaa nenää
Aika kukiessaan opettaa, muuttaa ja enää
Ei niinku pikku penskan takki auki pysty viilettää
Mut vaik on kiire pääl ei hohto elämästä siihen jää
Älä anna vielä periksi, sä olet niin nuori. Sulla on elämää edessä ja usko pois, sulle tulee vielä niitä hyviäkin päiviä eteen. Et ole ainoa, jolla on samanlaisia mietteitä, mä ajattelen samalla tavalla, mutta mä olenkin sua melkein parikymmentä vuotta vanhempi, mulla se elämä on jo takana, sulla se on vasta edessä. Monelle meistä on annettu enempi kannettavaksi kuin jaksaisimme kantaa, mutta jostain sitä voimaa löytyy jaksaa jatkaa vaikka ei jaksaisikaan. En tiedä miksi toisten tie on keveämpi kulkea ja toisille se kaikki on tehty paljon rankemmaksi. Itsekin miettinyt monesti, että missä on tehnyt väärin, että on kaikessa epäonnistunut kerta toisensa jälkeen ja samalla nähnyt miten tuttavat ovat pärjänneet elämässä paljon paremmin ja kaikki on heiltä sujunut paljon helpommin, heillä on perheet, omat kodit, töitä ja rakkautta ja ystäviä ja mulla ei ole mitään. Mutta vielä kerran sanon sulle aloituksen kirjoittajalle, älä sinä ainakaan anna periksi vaan jaksa jatkaa, sulla on elämä vielä edessä ja kaikki on mahdollista.
http://www.youtube.com/watch?v=qq9k5yNTi6g
Ei kannata tehdä itselleen mitään pahaa. Entäpä jos menet jonnekkin vaikka lavatansseihin ja sieltä koitat löytää vaikka tanssiseuraa. Sitten on paljon yksinäisiä ihmisiä joita voi auttaa. Olemalla heille auttaja, ystävä. On olemassa virallinen taho jonka kautta heitä voi auttaa, kun auttaa toista tuntee itsensä tarpeelliseksi ja oma yksinäisyys unohtuu samalla.
Tsemppiä Älä anna itsesi luovuttaa. Minullakin oli syöpä ja voitin sen, kun en antanut itseni lannistua, vaikka olen herkkäkin enkä saanut henkistä tukea siihen paljon. Olen ollut myös paljon yksin. Yritä keksiä vaihtoehtoja. Elämä on lahja siitä ei kannata luopua.
Kiitos kaikille! Ehkä vielä selviän tästäkin. Monesti mietin, että saanko valittaa yksinäisyyttä, kun on ihmisiä jotka on selvinnyt keskitysleiriltäkin.
On vain niin surullista huomata, että kun ikää tulee lisää ja ympärillä yhä useampi kaveri seurustelee ja saa perheitä, niin sinä sinkkuna jäät ypö yksin. Yhteyttä ei pidetä enää niin paljoa vaikka itse olisitkin aktiivinen. Sulle ei enää ole paikkaa seurustelevien ja perheellisten elämässä.
Ja se tuntuu niin väärältä, koska itse omissa haaveissani olisin ihminen joka seurustelevanakin kyselisi sinkkukavereita mukaan, yrittäisin olla aktiivinen ja auttaa sinkkuystäviä tapaamaan kavereita....ihan vain lähtemällä seuraksi yöelämään ja tapahtumiin. Varsinkin näin kesällä tuntuu niin pahalta, kun tietää että Suomen suvi on täynnä ihmisiä ja itsellä ei ole ketään joka lähtisi seuraksi minnekään.
En kuitenkaan ole sellainen, joka joka viikonloppu haluaisi juosta yökerhoissa, en käytä alkoholia vaan urheilen, haluaisin matkustella....mutta yksin matkoille lähteminen tuntuu niin pelottavalta. Seurustelevat ja pehreelliset matkustavat keskenään, joten itselle ei heistä ole matkaseuraa..
Kiitos tsemppauksesta!
Pystyks laittaa meilia? Vaikka jotain anonyymimpää.. Vois tipahtaa viestiä..Samoja asioita käy joskus mielessä..:)
kerro meiliosoite