Haastan hänet ja palstalaiset ottamaan yhteyttä kaivattuun ihmiseenne. Unelmat ovat kauniita, mutta niiden toteuttaminen on palkitsevampaa. Kadutko enemmän tekemiäsi tekoja vai tekemättä jättämisiä? Uskon, että useimmat ovat enemmän tyytyväisempiä tekemiinsä tekoihin kuin tekemättä jättämisiin elämässä. Johtaisiko yhteyden ottaminen katumiseen? Mutta entäs jos joskus olisi liian myöhäistä, kaduttaisiko silloin yhteyden ottamattamuus enemmän vai vähemmän? Kyllähän rakastat häntä oikeana ihmisenä enemmän kuin haaveita tai unelmiasi? Miksi siis olisit yksin haaveidesi kanssa?
Pelottaa, tietenkin. Mutta hei, pelkääminen on osa ihmisyyttä. Ihmiset pelkäävät, se tekee meistä ihmisiä. Ihmisyyttä on kuitenkin vielä enemmän myös pelkojen kanssa eläminen ja niiden kohtaaminen. Tekeminen peloista huolimatta. Kyllä se vahvistaa ihmistä. Haluatko kuunnella enemmän pelkojasi vai sydäntäsi? Pelot menevät ja tulevat, mutta sydämiä sinulla on vain yksi. Miksi et antaisi sille mahdollisuutta ja kuuntelisi sitä?
Sydämiä sinulla on vain yksi. Kuuntele siis sitä. Elämiä sinulla on vain yksi. Elä siis sitä.
Hyvää juhannusta!
Pelottaa, tietenkin. Mutta hei, pelkääminen on osa ihmisyyttä. Ihmiset pelkäävät, se tekee meistä ihmisiä. Ihmisyyttä on kuitenkin vielä enemmän myös pelkojen kanssa eläminen ja niiden kohtaaminen. Tekeminen peloista huolimatta. Kyllä se vahvistaa ihmistä. Haluatko kuunnella enemmän pelkojasi vai sydäntäsi? Pelot menevät ja tulevat, mutta sydämiä sinulla on vain yksi. Miksi et antaisi sille mahdollisuutta ja kuuntelisi sitä?
Sydämiä sinulla on vain yksi. Kuuntele siis sitä. Elämiä sinulla on vain yksi. Elä siis sitä.
Hyvää juhannusta!
Vastaukset 8
Vanhimmat
Mitä, jos tietää valmiiksi, että saa katua yhteydenottoaan koko elämänsä ja hävetä sitä? Sillo ei kannata ottaa yhteyttä. Ne, jotka eivät ole varmoja: ottakaa ihmeessä yhteyttä! Hyvää ja Kaunista Juhannusta!
Hieno kirjoitus ja toivottavasti olet itsekin tehnyt saman mitä haastat. Aina ei voi ottaa yhteyttä vaikka kuinka haluaisi ,kaikilla ei ole sellaista saumaa.
Aloittajalla kaunis teksti, järkeviä ajatuksia, mutta mutta..kun täällä et voi olla sata varma että kyseessä juuri se oikea henkilö kasvaa kynnys yhteydenottoon niin korkeaksi ettei rohkeus riitä yli kapuamiseen. Surullista, niin surullista, mutta totta. Niinpä sitä vaan tuudittautuu toiveeseen että toinen on edes vähän rohkeampi ja ottaa yhteyden. Ja se juuri peloittaakin että kaikki voi olla kohta liian myöhäistä.
Hauskaa juhannusta! minua ei huvita tänä vuonna edes juhlistaa sitä, mökötän yksin mieluummin :-(
Älä mökötä. Ihastele Suomen kaunista luontoa.
Vaikka pistäisi itsensä likoon, ottaisi yhteyttä jne. ei se aina auta. Saa vain pahan mielen.
Mutta yrittäneenä ei tarvitse myöhemmin jossitella ja harmitella. Vanhan voi jättää taakse ja kääntää katseensa uusiin ihmisiin. Hyvällä lykyllä niin ei tarvitse tehdäkään. Ei maailmassa olisi moniakaan pariskuntia, jos toinen ei olisi uskaltanut lähestyä
Kyllä minua harmittaa nyt jälkeenpäin muutama yhteydenotto, olisi pitänyt antaa olla ajat sitten, olisi säästynyt pahalta ololta, joka taitaa kesäfiiliksetkin viedä.
Tekemättä jättämisiäni en ole lopulta katunut tai jäänyt miettimään sillä olen päässyt ihastumisista yli ja pystyn kyllä nauttimaan elämästä.
tiedän, on vain yksi, siksi olenkin rohkea nainen. Rakastan.