VR/OS makroissa

Lueskelin uudesta Kameralehdestä juttua "5x lähikuvaus" ja alkuun ainakin yksi kohta "pisti silmään" ensi vilkaisulla.

Se oli VR tai vastaavan funktion hyödyllisyys makrokuvissa.

Olen itse kuvannut Nikkorin 105 mm VR makrolla ja varmasti se sivusuuntaista liikettä vähentääkin mutta kun makrojen terävyysalue on yleensä varsin vaatimaton niin tuppaa menemään hukkaan VR:lläkin. Jalustan käyttö tai muu tukeminen on ollut hyödyllisempää ainakin minun kohdallani. En osaa antaa sille makroissa suurtakaan arvoa mutta muutoin käytettynä siitä on etua.

47

179

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • yleensä varsin

      Sillä onko kuva makro vai ei, ei ole mitään merkitystä liike-epäterävyyden kannalta. Vain kohteen etäisyydellä ja kuvautumissuhteella on merkitystä.

      Totuus lienee kuitenkin, että vain muutamilla tietyillä valotusajoilla liikkumatonta kohdetta käsivaralta kuvatessa kuvanvatkaimesta saattaa olla hyötyä. Aina muulloin siitä on pelkkää haittaa.

      On hienoa, että julkaisit täällä ”En osaa antaa sille makroissa suurtakaan arvoa”. Emme olisi osannet tuota tärkeää asiaa arvata.

      • Kyse ei ole mainitsemassani tapauksessa kohteen liikkeestä vaan kuvaajan liikkeestä kohteeseen nähden ellei kuvaaja satu olemaan Lootin vaimo joka katsoi Sodoman tuhoa ja muuttui suolapatsaaksi.

        Vakaaja korjaa sivuttaisliikettä varsin tehokkaasti mutta pois-kohti liikkeeseen se ei reagoi. On varsin moukkamaista puhua/kirjoittaa vatkaajasta koska se jo osoittaa, ettet tunne asiaa. Itse pidän sitä varsin hyödyllisenä koska se auttaa osaltaan pitämään ISO arvoja alempana. Aina tietysti löytyy niitä joille ei edes periaatteessa kelpaa mikään uusi. Tunnen/tiedän vieläkin neulanreikäkameralla kuvaavia joskin se on heillä vain oheisharrastus muun kuvaamisen lisäksi.

        Asiaan, makroja läheltä kuvatessa on jalusta mainio vekotin mutta liikkuvaa kohdetta varten sitä tuskin pystyy virittelemään ellei liikkuva ole etana.

        Mitään varsinaista mielipidettähän et osannut asiasta sanoa, vain ympäripyöreää jargonia! Oletko oikeasti kuvannut makroja? Vai kuulutko besserwissereihin?


      • sitä tuskin pystyy
        nikon_d90 kirjoitti:

        Kyse ei ole mainitsemassani tapauksessa kohteen liikkeestä vaan kuvaajan liikkeestä kohteeseen nähden ellei kuvaaja satu olemaan Lootin vaimo joka katsoi Sodoman tuhoa ja muuttui suolapatsaaksi.

        Vakaaja korjaa sivuttaisliikettä varsin tehokkaasti mutta pois-kohti liikkeeseen se ei reagoi. On varsin moukkamaista puhua/kirjoittaa vatkaajasta koska se jo osoittaa, ettet tunne asiaa. Itse pidän sitä varsin hyödyllisenä koska se auttaa osaltaan pitämään ISO arvoja alempana. Aina tietysti löytyy niitä joille ei edes periaatteessa kelpaa mikään uusi. Tunnen/tiedän vieläkin neulanreikäkameralla kuvaavia joskin se on heillä vain oheisharrastus muun kuvaamisen lisäksi.

        Asiaan, makroja läheltä kuvatessa on jalusta mainio vekotin mutta liikkuvaa kohdetta varten sitä tuskin pystyy virittelemään ellei liikkuva ole etana.

        Mitään varsinaista mielipidettähän et osannut asiasta sanoa, vain ympäripyöreää jargonia! Oletko oikeasti kuvannut makroja? Vai kuulutko besserwissereihin?

        ”jalusta mainio vekotin mutta liikkuvaa kohdetta varten sitä tuskin pystyy virittelemään ellei liikkuva ole etana.”

        En liene ainoa joka käyttää jalustaa liikkuvia kohteita kuvatessa. Oletko huomannut, että esim. urheilukilpailuissa meitä on suuri joukko kuvaajia jotka kuvaavat ns. monopodilla ”liikkuvia etanoita”.

        VR vähentääkin makrolla sivusuuntaista liikettä (kaikki liikkuvat sivusuuntaan etanan vauhdilla?).
        —ihanko totta?

        ”Oletko oikeasti kuvannut makroja? …
        —onhan noita tullut kuvattua kolmisenkymmentä vuotta, mutta ei koskaan kuvanvatkaimella vaan jalustalta ja ruuvilla tarkentaen.

        … Vai kuulutko besserwissereihin?
        En osaa antaa sille makroissa suurtakaan arvoa”
        —etkö mitään tyhmempää keksinyt

        ”funktion hyödyllisyys makrokuvissa”
        —sinulla ei liene mitään käsitystä siitä mita tarkoittavat käsitteet funktio ja besserwisser. Tuntuuko viisaalta kun kirjoittelet tuollaisia sanoja?


      • bessewisser?
        sitä tuskin pystyy kirjoitti:

        ”jalusta mainio vekotin mutta liikkuvaa kohdetta varten sitä tuskin pystyy virittelemään ellei liikkuva ole etana.”

        En liene ainoa joka käyttää jalustaa liikkuvia kohteita kuvatessa. Oletko huomannut, että esim. urheilukilpailuissa meitä on suuri joukko kuvaajia jotka kuvaavat ns. monopodilla ”liikkuvia etanoita”.

        VR vähentääkin makrolla sivusuuntaista liikettä (kaikki liikkuvat sivusuuntaan etanan vauhdilla?).
        —ihanko totta?

        ”Oletko oikeasti kuvannut makroja? …
        —onhan noita tullut kuvattua kolmisenkymmentä vuotta, mutta ei koskaan kuvanvatkaimella vaan jalustalta ja ruuvilla tarkentaen.

        … Vai kuulutko besserwissereihin?
        En osaa antaa sille makroissa suurtakaan arvoa”
        —etkö mitään tyhmempää keksinyt

        ”funktion hyödyllisyys makrokuvissa”
        —sinulla ei liene mitään käsitystä siitä mita tarkoittavat käsitteet funktio ja besserwisser. Tuntuuko viisaalta kun kirjoittelet tuollaisia sanoja?

        Tuntuuko viisaalta kun kirjoittelet tuollaisia sanoja?
        Etkö mitään tyhmempää keksinyt?


      • oikeasti kuvannut
        nikon_d90 kirjoitti:

        Kyse ei ole mainitsemassani tapauksessa kohteen liikkeestä vaan kuvaajan liikkeestä kohteeseen nähden ellei kuvaaja satu olemaan Lootin vaimo joka katsoi Sodoman tuhoa ja muuttui suolapatsaaksi.

        Vakaaja korjaa sivuttaisliikettä varsin tehokkaasti mutta pois-kohti liikkeeseen se ei reagoi. On varsin moukkamaista puhua/kirjoittaa vatkaajasta koska se jo osoittaa, ettet tunne asiaa. Itse pidän sitä varsin hyödyllisenä koska se auttaa osaltaan pitämään ISO arvoja alempana. Aina tietysti löytyy niitä joille ei edes periaatteessa kelpaa mikään uusi. Tunnen/tiedän vieläkin neulanreikäkameralla kuvaavia joskin se on heillä vain oheisharrastus muun kuvaamisen lisäksi.

        Asiaan, makroja läheltä kuvatessa on jalusta mainio vekotin mutta liikkuvaa kohdetta varten sitä tuskin pystyy virittelemään ellei liikkuva ole etana.

        Mitään varsinaista mielipidettähän et osannut asiasta sanoa, vain ympäripyöreää jargonia! Oletko oikeasti kuvannut makroja? Vai kuulutko besserwissereihin?

        Vakaaja korjaa sivuttaisliikettä varsin tehokkaasti mutta pois-kohti liikkeeseen se ei reagoi.
        —mikä on sellainenn liike joka ei ole ”pois-kohti”. Se on sellainen joka kierää tarkasi ympyrän kehää jonka keskipiste on kameran optinen keskipiste. Vatkaaja ei ota mitään liikettä ”pois” vaan yrittää siirtää kohteen peilikuvaa vastakkaiseen suuntaan valotuksen aikana. Vakaaja siis aiheuttaa liikettä, ei poista eikä korjaa!

        ”on jalusta mainio vekotin mutta liikkuvaa kohdetta varten sitä tuskin pystyy virittelemään ellei liikkuva ole etana.”
        —esim planeettoja ja tähtiä kuvataan jalustalta. Vaatii etanalta huimaa suoritusta pystyäkseen samaan nopeuteen

        ”On varsin moukkamaista puhua/kirjoittaa vatkaajasta.”
        —on varsin moukkamaista kirjoitella muka asiantuntijana ;)


      • Oikees' oot
        oikeasti kuvannut kirjoitti:

        Vakaaja korjaa sivuttaisliikettä varsin tehokkaasti mutta pois-kohti liikkeeseen se ei reagoi.
        —mikä on sellainenn liike joka ei ole ”pois-kohti”. Se on sellainen joka kierää tarkasi ympyrän kehää jonka keskipiste on kameran optinen keskipiste. Vatkaaja ei ota mitään liikettä ”pois” vaan yrittää siirtää kohteen peilikuvaa vastakkaiseen suuntaan valotuksen aikana. Vakaaja siis aiheuttaa liikettä, ei poista eikä korjaa!

        ”on jalusta mainio vekotin mutta liikkuvaa kohdetta varten sitä tuskin pystyy virittelemään ellei liikkuva ole etana.”
        —esim planeettoja ja tähtiä kuvataan jalustalta. Vaatii etanalta huimaa suoritusta pystyäkseen samaan nopeuteen

        ”On varsin moukkamaista puhua/kirjoittaa vatkaajasta.”
        —on varsin moukkamaista kirjoitella muka asiantuntijana ;)

        On varsin moukkamaista kirjoitella asiattomuuksia muka asiantuntijana ;)


      • oikeasti kuvannut kirjoitti:

        Vakaaja korjaa sivuttaisliikettä varsin tehokkaasti mutta pois-kohti liikkeeseen se ei reagoi.
        —mikä on sellainenn liike joka ei ole ”pois-kohti”. Se on sellainen joka kierää tarkasi ympyrän kehää jonka keskipiste on kameran optinen keskipiste. Vatkaaja ei ota mitään liikettä ”pois” vaan yrittää siirtää kohteen peilikuvaa vastakkaiseen suuntaan valotuksen aikana. Vakaaja siis aiheuttaa liikettä, ei poista eikä korjaa!

        ”on jalusta mainio vekotin mutta liikkuvaa kohdetta varten sitä tuskin pystyy virittelemään ellei liikkuva ole etana.”
        —esim planeettoja ja tähtiä kuvataan jalustalta. Vaatii etanalta huimaa suoritusta pystyäkseen samaan nopeuteen

        ”On varsin moukkamaista puhua/kirjoittaa vatkaajasta.”
        —on varsin moukkamaista kirjoitella muka asiantuntijana ;)

        "Pois-kohti" on liike jota kamera tekee aina kun kuvaan käsivaralta eli kun huojut kohteeseen nähden pois-kohti ilman sivuttaisliikettä tai siihen yhdistettynä. Urheilukilpailuissa, jos kirppusirkusta ei oteta laskuihin mukaan, sillä tuskin on merkitystä mutta muurahaisen tai perhosen toukan kuvauksessa kyllä! Saattaa myös vaikuttaa lapinvuokon tai päivänkakkaran kuvauksessa, tyynelläkin säällä.

        Urheilukilpailuissa etäisyys on helposti metreinä vähintään sama kuin se on noissa makroissa sentteinä ja samoin käy terävyysalueen. Makroissa se voi olla millejä kun taas urheilukuvissa se on metrejä. Tällöin kuvaajan muutaman millin heiluminen kuvausetäisyyden suunnassa merkitsee vain makroissa onnistumisen ja epäonnistumisen välillä.

        Osaan kyllä käyttää sekä mono- että tripodia, siitä ei ole kyse vaan siitä, että kun kuvaa luontoa ei voi sanoa perhoselle eikä edes tintille jotta olepa siinä kun setä virittää vehkeitään, hengittää saat vaan muuten et liikkua!

        Sadan metrin juoksijatkin ovat helpompia jollet halua kuvata niitä juostessa 20 cm etäisyydeltä, tai lähempää!

        Yhdelle besserwisserille voin kertoa tietäväni mikä on besserwisser (saksan lukija) eli sinä ja funktiotkin ovat aina olleet hallussa. Koulun loppupapereissa on matikan kohdalla 10 joten arvelen siihen vaaditun erilaisten funtioidenkin ymmärtämistä.

        Minä en kirjoita mistään asiantuntijana vaan kokemusten perusteella, asiantuntijat ovat erikseen ja sinä näytät lukevan niihin itsesi. Kannattaa miettiä ennen kuin diagnosoi muita, onko omassa ajattelussa jotain toivomisen varaa! Sitähän voi vain, jos siis ei ole besserwisser, kertoa oman käsityksensä asiasta! Mahdollisesti perustellenkin jos niitä perusteita löytyy!


      • kysymys vilpitön
        nikon_d90 kirjoitti:

        "Pois-kohti" on liike jota kamera tekee aina kun kuvaan käsivaralta eli kun huojut kohteeseen nähden pois-kohti ilman sivuttaisliikettä tai siihen yhdistettynä. Urheilukilpailuissa, jos kirppusirkusta ei oteta laskuihin mukaan, sillä tuskin on merkitystä mutta muurahaisen tai perhosen toukan kuvauksessa kyllä! Saattaa myös vaikuttaa lapinvuokon tai päivänkakkaran kuvauksessa, tyynelläkin säällä.

        Urheilukilpailuissa etäisyys on helposti metreinä vähintään sama kuin se on noissa makroissa sentteinä ja samoin käy terävyysalueen. Makroissa se voi olla millejä kun taas urheilukuvissa se on metrejä. Tällöin kuvaajan muutaman millin heiluminen kuvausetäisyyden suunnassa merkitsee vain makroissa onnistumisen ja epäonnistumisen välillä.

        Osaan kyllä käyttää sekä mono- että tripodia, siitä ei ole kyse vaan siitä, että kun kuvaa luontoa ei voi sanoa perhoselle eikä edes tintille jotta olepa siinä kun setä virittää vehkeitään, hengittää saat vaan muuten et liikkua!

        Sadan metrin juoksijatkin ovat helpompia jollet halua kuvata niitä juostessa 20 cm etäisyydeltä, tai lähempää!

        Yhdelle besserwisserille voin kertoa tietäväni mikä on besserwisser (saksan lukija) eli sinä ja funktiotkin ovat aina olleet hallussa. Koulun loppupapereissa on matikan kohdalla 10 joten arvelen siihen vaaditun erilaisten funtioidenkin ymmärtämistä.

        Minä en kirjoita mistään asiantuntijana vaan kokemusten perusteella, asiantuntijat ovat erikseen ja sinä näytät lukevan niihin itsesi. Kannattaa miettiä ennen kuin diagnosoi muita, onko omassa ajattelussa jotain toivomisen varaa! Sitähän voi vain, jos siis ei ole besserwisser, kertoa oman käsityksensä asiasta! Mahdollisesti perustellenkin jos niitä perusteita löytyy!

        Ihan asian vierestä kysyisin, miten "pois/kohti" otos tarkentuu parhaiten ihan normi- kuvaustilanteessa esim. kohti tuleva henkilö tai eläin?

        Ongelmia juuri tämän asian suhteen.


      • makro-maki-apina
        bessewisser? kirjoitti:

        Tuntuuko viisaalta kun kirjoittelet tuollaisia sanoja?
        Etkö mitään tyhmempää keksinyt?

        "Tuntuuko viisaalta kun kirjoittelet tuollaisia sanoja?
        Etkö mitään tyhmempää keksinyt? "

        harva kuvaa urheilukisoissa makroja, joten annettakoon hänelle hänen paikkansa universumin upeimpana kuvaajana.


      • peilikuutamo
        oikeasti kuvannut kirjoitti:

        Vakaaja korjaa sivuttaisliikettä varsin tehokkaasti mutta pois-kohti liikkeeseen se ei reagoi.
        —mikä on sellainenn liike joka ei ole ”pois-kohti”. Se on sellainen joka kierää tarkasi ympyrän kehää jonka keskipiste on kameran optinen keskipiste. Vatkaaja ei ota mitään liikettä ”pois” vaan yrittää siirtää kohteen peilikuvaa vastakkaiseen suuntaan valotuksen aikana. Vakaaja siis aiheuttaa liikettä, ei poista eikä korjaa!

        ”on jalusta mainio vekotin mutta liikkuvaa kohdetta varten sitä tuskin pystyy virittelemään ellei liikkuva ole etana.”
        —esim planeettoja ja tähtiä kuvataan jalustalta. Vaatii etanalta huimaa suoritusta pystyäkseen samaan nopeuteen

        ”On varsin moukkamaista puhua/kirjoittaa vatkaajasta.”
        —on varsin moukkamaista kirjoitella muka asiantuntijana ;)

        "Vatkaaja ei ota mitään liikettä ”pois” vaan yrittää siirtää kohteen peilikuvaa vastakkaiseen suuntaan valotuksen aikana."

        taidat kuvata peilikuvaa useasti, sillee et kun on daisarit tönöllään ja botoksia huulissa, niin irvistelee peiliin ja ottaa samalla niitä herutuskuvia feisbuukkiin????


    • No VR

      Ja liikkuvaa kohdetta kuvattaessa VR:n hyötyarvo prsenttiyksiköissä lausuttuna lähentelee nollaa.

      • Vaikkapa pyöräilijän tai juoksijan ohi menoa vapaalta kädeltä kuvatessa kannattanee käyttää sitä kakkosasentoa siinä vakaajassa joka ottaa vain pystyliikkeen huomioon. Osassa on jo automatiikka joka havaitsee pyyhkäisyn eli vaakaliikkeen seurannan jolloin valintaa ei tarvitse tehdä.

        Vatkaajasta puhuminen kun tarkoitetaan vakaajaa on edelleen moukkamaista ja antaa puhujastaan sen besserwisserikuvan mitä hän pyrkii välttämään, se kun ei sovi narsistille narsistin mielestä.


      • funktio?
        nikon_d90 kirjoitti:

        Vaikkapa pyöräilijän tai juoksijan ohi menoa vapaalta kädeltä kuvatessa kannattanee käyttää sitä kakkosasentoa siinä vakaajassa joka ottaa vain pystyliikkeen huomioon. Osassa on jo automatiikka joka havaitsee pyyhkäisyn eli vaakaliikkeen seurannan jolloin valintaa ei tarvitse tehdä.

        Vatkaajasta puhuminen kun tarkoitetaan vakaajaa on edelleen moukkamaista ja antaa puhujastaan sen besserwisserikuvan mitä hän pyrkii välttämään, se kun ei sovi narsistille narsistin mielestä.

        Funktiosta puhuminen on edelleen moukkamaista
        ”VR tai vastaavan funktion hyödyllisyys makrokuvissa”

        VR ei ole funktio eikä mikään sitä vastaava kuvanvatkaaja ole funktio. VR on kameraan asennettu laite, laitteet eivät ole funktioita, mutta laitteen toimintaan voi liittyä funktio.
        ”vakaajan” funktio ei ole vakaaminen vaan vatkaaminen (yrittää vatkata kuvaa) samaan tahtiin kun kuvaajan kädet vatkaavat. Saatat ymmärtää asian kun käytätä vakaajaa silloin kun kamera on tukevalla jalustalla. Vatkaaja liikuttaa silloinkin kuvaa vaikka siihen ei ole mitään funktiota.


      • funktio? kirjoitti:

        Funktiosta puhuminen on edelleen moukkamaista
        ”VR tai vastaavan funktion hyödyllisyys makrokuvissa”

        VR ei ole funktio eikä mikään sitä vastaava kuvanvatkaaja ole funktio. VR on kameraan asennettu laite, laitteet eivät ole funktioita, mutta laitteen toimintaan voi liittyä funktio.
        ”vakaajan” funktio ei ole vakaaminen vaan vatkaaminen (yrittää vatkata kuvaa) samaan tahtiin kun kuvaajan kädet vatkaavat. Saatat ymmärtää asian kun käytätä vakaajaa silloin kun kamera on tukevalla jalustalla. Vatkaaja liikuttaa silloinkin kuvaa vaikka siihen ei ole mitään funktiota.

        En tiedä mikä tollero olet mutta suosittelen nikon_d90 kantaan siirtymistä. Se on hyvin lähellä yleistä kantaa kuvan vakaajista. Tuo vatkaaja touhusi on sieltä minne päivä harvoin paistaa. Mahdatko olla kateellinen? Minua se vakaaja on hyödyttänyt suuresti esim. sisäkuvissa ja ulkonakin hämärässä kun ei ole tarvinnut käyttää niin suurta ISO:a kuin ilman vakaajaa olevan optiikan kanssa.

        Täällä kun olen nähnyt puhuttavan besserwissereistä niin sinä taidat olla niistä yksi!


    • pihouir

      Todellisessa lähikuvauksessa ei vakaajasta ole mitään hyötyä. Vakaajan toleranssi on suurempi, kuin tarvittava tarkkuus. Keittiön pöytäkään ei ole tarpeeksi vakaa makroalustaksi. Parhaaseen tulokseen pääsee, kun kiinnittää kameran ja kohteen vankkaan kannettavaan jigiin, jolloin voi kuvata vaikka käsivaralta suljinajasta riippumatta. Kohde tutisee kameran kanssa täysin samassa tahdissa ja terävää tulee.

      • jigiin?

        Näin se menee. Esimerkiksi hyönteiset kannattaa aina kiinnittää vankkaan kannettavaan jigiin kameran kanssa niin pääsee parhaaseen tulokseen.


      • lkgkerytghe
        jigiin? kirjoitti:

        Näin se menee. Esimerkiksi hyönteiset kannattaa aina kiinnittää vankkaan kannettavaan jigiin kameran kanssa niin pääsee parhaaseen tulokseen.

        Tiedätkös miksi hyönteisistä esitetään niin paljon pelkkiä pään kuvia?
        Ne on laitettu takapuolestaan "pyykkipojalla" jigiin kiinni ja sehän pitää rajata pois, muuten maine kärsii.


    • Räpi

      Säännönmukaisesti kaikki jotka täällä ovat kuvanvakaajasta käyttäneet nimitystä kuvanvatkaaja/vatkaaja, ovat pitäneet itseään muita parempina ja asiantuntevampina valokuvauksessa ja suhtautuneet alentuvasti muiden esittämiin kysymyksiin ja mielipiteisiiin. Sen lisäksi tämä ryhmä vetää herneet nenäänsä nopeasti ja syvälle, joka näkyy vastauksissa kirjoittamisen ajautumisesta asiasta sivuraiteelle sekä hermostuneesta jankkaamisesta ja loputtomasta ärsyttämistarpeesta.

      Nipottelijat ja viisastelijat ovat yhtä katomaton luonnonvara kuin kateelliset ja ahneetkin, näiltä sivuilta sen lähes joka päivä voi todeta ;)

      • Voisiko sitä enää paremmin sanoa?


      • voi todeta ;)

        Säännönmukaisesti kaikki jotka täällä vetävät herneen nenään kuvanvatkaaja -sanasta eivät ole koskaan kokeilleet vatkaajan toimintaa jalustalla. Siinä huomaa, että vatkkaaja vatkaa silloinkin kun siitä on pelkästään haittaa sen lähes joka päivä voi todeta ;).


    • VR makroissa:

      ” yksi kohta "pisti silmään" ensi vilkaisulla.
      Se oli VR tai vastaavan funktion hyödyllisyys makrokuvissa.”

      Aloittajan teksti on pelkkää huijausta. Lehdessä ei mainita mitään VR tai vastaavan funktion hyödyllisyydestä makrokuvissa.
      kamera-lehti 6–7/2013:
      ”Muutamalla valmistajalla on valikoimissa lähikuvausobjektiiveja joissa on kuvanvakaaja…
      – valmistaja lupaa neljä aukkoa lisää pelivaraa normaaliin objektiiviin verrattuna. Laajakulma on sopiva jos haluaa korostaa pääkohdetta …
      … varsin hyvin ainakin iso 800 arvoon asti … hyvässä valossakin kannattaa toisinaan siirtyä suuriin herkkyyksiin jotta saa käyttöönsä suuren terävyysalueen…
      Lähikuvauksessa jalusta on suositeltava, sillä pienetkin käden tärinät näkyvät helposti lähikuvissa”

      Tuo silmään pistäminen ”VR/OS makroissa” on siis pelkästään nikon_d90 :n mielikuvituksen tuotetta. Lehdessä siitä ei ole mitään mainintaa.

      • Aloittajan teksti ei ole huijausta jos ymmärrät lukemasi. Lähikuvausobjektiivi on makro objektiivi suomeksi ja vakaajaa merkitsee yksi valmistaja VR nimellä ja toinen OS:llä joskin jokaisella lienee oma kirjainyhdistelmänsä tuolle toiminnalle eli funktiolle.

        Hyöty taas tulee esille pidemmällä ajalla jonka voi käyttää valotukseen kun mahdollinen krapulatärinä kompensoidaan, saattaa sopia sinullekin.

        Jalusta on makroissa hyvä vaan ei aina edes mahdollinen, ainakaan jos puhutaan tripodista koska sen virittely voi viedä aikaa sen verran jottei kohde enää ole edes paikalla.

        VR/OS makroissa on suomeksi = vakaaja lähikuvalinssissä/objektiivissa. MOT


      • nikon_d90 kirjoitti:

        Aloittajan teksti ei ole huijausta jos ymmärrät lukemasi. Lähikuvausobjektiivi on makro objektiivi suomeksi ja vakaajaa merkitsee yksi valmistaja VR nimellä ja toinen OS:llä joskin jokaisella lienee oma kirjainyhdistelmänsä tuolle toiminnalle eli funktiolle.

        Hyöty taas tulee esille pidemmällä ajalla jonka voi käyttää valotukseen kun mahdollinen krapulatärinä kompensoidaan, saattaa sopia sinullekin.

        Jalusta on makroissa hyvä vaan ei aina edes mahdollinen, ainakaan jos puhutaan tripodista koska sen virittely voi viedä aikaa sen verran jottei kohde enää ole edes paikalla.

        VR/OS makroissa on suomeksi = vakaaja lähikuvalinssissä/objektiivissa. MOT

        Jos kinakansa ja vatkaajat eivät tiedä niin VR tulee sanoista "Vibration Reduction" eli tärinän alentaja. OS taas tulee sanoista "Optical Stabilisation" eli optinen stabilisaattori. Molempia sanotaan suomeksi vakaajaksi, voi tietysti käyttää jos haluaa myös optinen vakaaja nimitystä.

        Vatkaajille suosittelen vispipuuroon siirtymistä, siinä sitä riittää!


    • Ni.Ja koska...

      aviisissa niin seisoo tai ei seiso, täytyy sen olla totta!

      • seisoo tai ei

        Lehti on tietenkin suunnilleen yhtä luotettava tietolähde kuin tämä palsta.

        ”– valmistaja lupaa neljä aukkoa lisää pelivaraa normaaliin objektiiviin verrattuna”
        Tuo satu on lehdessä laitettu valmistajan ”piikkiin”. Vatkaajalla ei ole mitään tekemistä aukon kanssa.
        Yhtä hyvin voisi väittää, että lupaa neljä EV yksikköä pelivaraa valotusaikaan tai neljä EV yksikköä pelivaraa ISO-arvoon.
        Valotusaikaan viittaaminen olisi kai lähinnä ”oikeaa”.

        Lehden nykyisillä toimittajilla ja kameroiden mainostajilla on aikalailla puurot ja vellit sekaisin.
        Vähänaikaa sitten lehdessä satuiltiin aukkoluvun ja polttovälin suhtteesta.

        Tuo ”VR/OS pisti silmään ensivilkaisulla” lienee osoitus siitä, että joskus vika on lukijan silmässä.
        Eikä aviisissa seisokkaan.


      • Yllä olevan
        seisoo tai ei kirjoitti:

        Lehti on tietenkin suunnilleen yhtä luotettava tietolähde kuin tämä palsta.

        ”– valmistaja lupaa neljä aukkoa lisää pelivaraa normaaliin objektiiviin verrattuna”
        Tuo satu on lehdessä laitettu valmistajan ”piikkiin”. Vatkaajalla ei ole mitään tekemistä aukon kanssa.
        Yhtä hyvin voisi väittää, että lupaa neljä EV yksikköä pelivaraa valotusaikaan tai neljä EV yksikköä pelivaraa ISO-arvoon.
        Valotusaikaan viittaaminen olisi kai lähinnä ”oikeaa”.

        Lehden nykyisillä toimittajilla ja kameroiden mainostajilla on aikalailla puurot ja vellit sekaisin.
        Vähänaikaa sitten lehdessä satuiltiin aukkoluvun ja polttovälin suhtteesta.

        Tuo ”VR/OS pisti silmään ensivilkaisulla” lienee osoitus siitä, että joskus vika on lukijan silmässä.
        Eikä aviisissa seisokkaan.

        Sepustuksen kirjoittajalla tuntuu seisovan ainakin järki.


      • seisoo tai ei kirjoitti:

        Lehti on tietenkin suunnilleen yhtä luotettava tietolähde kuin tämä palsta.

        ”– valmistaja lupaa neljä aukkoa lisää pelivaraa normaaliin objektiiviin verrattuna”
        Tuo satu on lehdessä laitettu valmistajan ”piikkiin”. Vatkaajalla ei ole mitään tekemistä aukon kanssa.
        Yhtä hyvin voisi väittää, että lupaa neljä EV yksikköä pelivaraa valotusaikaan tai neljä EV yksikköä pelivaraa ISO-arvoon.
        Valotusaikaan viittaaminen olisi kai lähinnä ”oikeaa”.

        Lehden nykyisillä toimittajilla ja kameroiden mainostajilla on aikalailla puurot ja vellit sekaisin.
        Vähänaikaa sitten lehdessä satuiltiin aukkoluvun ja polttovälin suhtteesta.

        Tuo ”VR/OS pisti silmään ensivilkaisulla” lienee osoitus siitä, että joskus vika on lukijan silmässä.
        Eikä aviisissa seisokkaan.

        Kyllä se arvoisa "seisoo tai ei" antaa neljä aukkoa anteeksi jos voit 1/500 sekunnin tilalla käyttää 1/60 sek aikaa. Voit samaan valoannokseen käyttää silloin 4 aukkoa pienempää arvoa ja saada paremman/syvemmän terävyysalueen. Valottuminenhan on suhteessa aukkoon, aikaan ja herkkyyteen eli nykyään ISO arvoon. Kun aukkoa pienentää pitää aikaa lisätä ja päinvastoin jos ISO arvoa pidetään vakiona.

        Aviisissa ei todellakaan ole mainintaa VR/OS mutta kun vakaaja mainitaan niin noilla lyhenteillähän nuo valmistajat niiden olemassa olon ilmaisevat.

        Kaikesta huolimatta nikon_d90 lienee oikeassa vaikka se vatkaajia harmittaakin!


      • Hyvä Työeläkeläinen
        Työeläkeläinen kirjoitti:

        Kyllä se arvoisa "seisoo tai ei" antaa neljä aukkoa anteeksi jos voit 1/500 sekunnin tilalla käyttää 1/60 sek aikaa. Voit samaan valoannokseen käyttää silloin 4 aukkoa pienempää arvoa ja saada paremman/syvemmän terävyysalueen. Valottuminenhan on suhteessa aukkoon, aikaan ja herkkyyteen eli nykyään ISO arvoon. Kun aukkoa pienentää pitää aikaa lisätä ja päinvastoin jos ISO arvoa pidetään vakiona.

        Aviisissa ei todellakaan ole mainintaa VR/OS mutta kun vakaaja mainitaan niin noilla lyhenteillähän nuo valmistajat niiden olemassa olon ilmaisevat.

        Kaikesta huolimatta nikon_d90 lienee oikeassa vaikka se vatkaajia harmittaakin!

        Älä oleta että nämä nykyajan pullamössö-nössöt hallitsevat ja ymmärtävät ajan, aukon ja herkkyyden 'pyhän kolminaisuuden'.
        Pääasiassa he vain aukovat päätään.


      • seisoo tai ei
        Työeläkeläinen kirjoitti:

        Kyllä se arvoisa "seisoo tai ei" antaa neljä aukkoa anteeksi jos voit 1/500 sekunnin tilalla käyttää 1/60 sek aikaa. Voit samaan valoannokseen käyttää silloin 4 aukkoa pienempää arvoa ja saada paremman/syvemmän terävyysalueen. Valottuminenhan on suhteessa aukkoon, aikaan ja herkkyyteen eli nykyään ISO arvoon. Kun aukkoa pienentää pitää aikaa lisätä ja päinvastoin jos ISO arvoa pidetään vakiona.

        Aviisissa ei todellakaan ole mainintaa VR/OS mutta kun vakaaja mainitaan niin noilla lyhenteillähän nuo valmistajat niiden olemassa olon ilmaisevat.

        Kaikesta huolimatta nikon_d90 lienee oikeassa vaikka se vatkaajia harmittaakin!

        ”Aviisissa ei todellakaan ole mainintaa VR/OS”
        — ei ole eikä artikkelissa myöskään ole sanaakaan makrokuvauksesta joka pisti silmään.

        ”"seisoo tai ei" antaa neljä aukkoa anteeksi jos voit 1/500 sekunnin tilalla käyttää 1/60 sek aikaa.”
        —aukoilla ei ole mitään tekemistä kuvan ”tärähtämisen” kanssa siihen vaikuttaa vain kameran liike ja valotusaika. Jalustalta kuvatessa ”tärähtämisen” aiheuttaa kuvanvatkain.
        Himmentimellä säädetään ensisijassa kuvan syväterävyysaluetta ei anteeksi saamista eikä likke-epäterävyyttä.
        Kuvanvatkaimesta saattaa olla apua vain muutamilla tietyillä valotusajoilla käsivaralta kuvatessa, aina muulloin siitä on pelkkää haittaa. Useimmiten kuvanvatkaajaa parempi lopputulos saavutetaan ilman kuvanvatkaajaa ja poistamalla liike-epäterävyys kuvankäsittelyssä (Image Deblurring).
        kts esim video
        http://tv.adobe.com/watch/max-2011-sneak-peeks/max-2011-sneak-peek-image-deblurring/


      • seisoo tai ei kirjoitti:

        ”Aviisissa ei todellakaan ole mainintaa VR/OS”
        — ei ole eikä artikkelissa myöskään ole sanaakaan makrokuvauksesta joka pisti silmään.

        ”"seisoo tai ei" antaa neljä aukkoa anteeksi jos voit 1/500 sekunnin tilalla käyttää 1/60 sek aikaa.”
        —aukoilla ei ole mitään tekemistä kuvan ”tärähtämisen” kanssa siihen vaikuttaa vain kameran liike ja valotusaika. Jalustalta kuvatessa ”tärähtämisen” aiheuttaa kuvanvatkain.
        Himmentimellä säädetään ensisijassa kuvan syväterävyysaluetta ei anteeksi saamista eikä likke-epäterävyyttä.
        Kuvanvatkaimesta saattaa olla apua vain muutamilla tietyillä valotusajoilla käsivaralta kuvatessa, aina muulloin siitä on pelkkää haittaa. Useimmiten kuvanvatkaajaa parempi lopputulos saavutetaan ilman kuvanvatkaajaa ja poistamalla liike-epäterävyys kuvankäsittelyssä (Image Deblurring).
        kts esim video
        http://tv.adobe.com/watch/max-2011-sneak-peeks/max-2011-sneak-peek-image-deblurring/

        Aukolla ei tietenkään ole suoraa riippuvuutta "tärähdyksen" kanssa mutta kautta rantain on. Jos vaikkapa aukolla F2.8 ja ajalla 1/125 sek saadaan käytettävällä herkkyydellä eli ISO arvolla hyvä valotus mutta äärimmäisen kapea terävyys alue niin käyttämällä VR toimintaa aikaan voidaan lisätä vaikka 1/15 sek joka vastaa 3:a aukkoa. Voimme nyt ottaakin kuvan F2.8 asemasta F8 aukolla joka jo kasvattaa terävyysaluetta huomattavasti. Nostamalla ISO arvo tuplaksi voidaan vielä aukkolukua kasvattaa F11:sta jolloin paikallaan olevasta kohteesta saataneen hyvä kuva.

        Asia muuttuu jos kohde liikkuu ja joudumme määräämään ajan jolla kuvataan vaikka 1/500 sek. silloion on käytettävä muita keinoja kuten ISO:n ja mahdollisesti kohinankin lisäämistä.

        Tuo tarjoamasi image deblurring on vasta kehittelyssä joten jäämme odottelemaan. Se saattaa kelvata joihinkin kuviin mutta usko siihen jotta se pystyy palauttamaan kaikki kadonneet yksityiskohdat kuvaan ei vielä ihan vakuuta.

        Yhteen aikaan ehkä vuosi sitten oli joillain kova meno päällä Lytron suhteen mutta harvalla niitä näkee oikeasti, itse en ole nähnyt ainuttakaan. Uutiset ovat tänään suuremmassa arvossa kuin koskaan aiemmin ja se puree kansaan joka ei osaa lukea rivien välistä.


      • Lytronisti
        Työeläkeläinen kirjoitti:

        Aukolla ei tietenkään ole suoraa riippuvuutta "tärähdyksen" kanssa mutta kautta rantain on. Jos vaikkapa aukolla F2.8 ja ajalla 1/125 sek saadaan käytettävällä herkkyydellä eli ISO arvolla hyvä valotus mutta äärimmäisen kapea terävyys alue niin käyttämällä VR toimintaa aikaan voidaan lisätä vaikka 1/15 sek joka vastaa 3:a aukkoa. Voimme nyt ottaakin kuvan F2.8 asemasta F8 aukolla joka jo kasvattaa terävyysaluetta huomattavasti. Nostamalla ISO arvo tuplaksi voidaan vielä aukkolukua kasvattaa F11:sta jolloin paikallaan olevasta kohteesta saataneen hyvä kuva.

        Asia muuttuu jos kohde liikkuu ja joudumme määräämään ajan jolla kuvataan vaikka 1/500 sek. silloion on käytettävä muita keinoja kuten ISO:n ja mahdollisesti kohinankin lisäämistä.

        Tuo tarjoamasi image deblurring on vasta kehittelyssä joten jäämme odottelemaan. Se saattaa kelvata joihinkin kuviin mutta usko siihen jotta se pystyy palauttamaan kaikki kadonneet yksityiskohdat kuvaan ei vielä ihan vakuuta.

        Yhteen aikaan ehkä vuosi sitten oli joillain kova meno päällä Lytron suhteen mutta harvalla niitä näkee oikeasti, itse en ole nähnyt ainuttakaan. Uutiset ovat tänään suuremmassa arvossa kuin koskaan aiemmin ja se puree kansaan joka ei osaa lukea rivien välistä.

        Aukolla ei tietenkään ole suoraa riippuvuutta "tärähdyksen" kanssa mutta kautta rantain on.
        Ja
        – ISO-arvolla ei tietenkään ole suoraa riippuvuutta "tärähdyksen" kanssa mutta kautta rantain on.
        – valotusajalla ei tietenkään ole suoraa riippuvuutta "tärähdyksen" kanssa mutta kautta rantain on.
        – kameralla ei tietenkään ole suoraa riippuvuutta "tärähdyksen" kanssa mutta kautta rantain on.
        – jalustalla ei tietenkään ole suoraa riippuvuutta "tärähdyksen" kanssa mutta kautta rantain on.
        – polttovälillä ei tietenkään ole suoraa riippuvuutta "tärähdyksen" kanssa mutta kautta rantain on.
        – valon määrällä ei tietenkään ole suoraa riippuvuutta "tärähdyksen" kanssa mutta kautta rantain on.
        – salamalaitteella ei tietenkään ole suoraa riippuvuutta "tärähdyksen" kanssa mutta kautta rantain on.
        – kuvausetäisyydellä ei tietenkään ole suoraa riippuvuutta "tärähdyksen" kanssa mutta kautta rantain on.
        – käsien tärinällä ei tietenkään ole suoraa riippuvuutta "tärähdyksen" kanssa mutta kautta rantain on.

        Aukkojen anteeksisaaminen on pelkkää mainosmiesten keksimää hujausta!

        ”Tuo tarjoamasi image deblurring on vasta kehittelyssä”
        – miten niin kehittelyssä. Kyllä se toimii hienosti ainakin mun

        PhotoShop CC:ssä. Lopputulos on selvästi parempi kuin kuvanvatkaajalla.

        ”Yhteen aikaan ehkä vuosi sitten oli joillain kova meno päällä Lytron suhteen mutta harvalla niitä näkee oikeasti …
        – olen leikkinyt Lytron kanssa lähes päivittäin. Uusimmat päivitykset on tuonut huimia parannuksia Lytron ominaisuuksiin. Mun suurille nyrkeille Lytro on aivan liian pieni, mutta kosketusnäyttönatiiveilla perheenjäsenillä on ”sopivammat sormet”.

        … , itse en ole nähnyt ainuttakaan.”
        – eipä tullut suurta vahinkoa, Lytrossa ei ole mainittavaa nähtävää. Yksi Lytron kiva ominaisuus on se, että kukaan ei nähdessää pidä sitä kamerana ja ala ”poseerata” eikä kiellä kuvaamista. Ihan viimeksi kuvailin Lytrolla Sara Hildénin taidemuseossa. Kätevää kun kaiken kuvassa näkyvän saa tarkennettua.


    • D7000:lla kuvaava

      En ole päässyt kuvausvälinehankinnoissani vielä makrokakkuloihin asti, mutta mieleni tekee kovasti AF-S VR Micro-Nikkor 105mm f/2.8G IF-ED -lasia ja nimenomaan vakaajallisena VR-versiona. Ei siksi, että tuolla vakaajalla erityisempää merkitystä juuri makrokuvauksessa (varsinkaan jalustalta kuvattaessa) olisi, vaan siksi, että tuossa on upeapiirtoinen, DX-rungossa keskipitkäksi luokiteltava tele ihan normaalikuvaukseenkin ja käsivaralta laukoessa VR-ominaisuudelle kyllä löytyy käyttöä!

      Makrot ovat lähes poikkeuksetta varsin käyttökelpoisia välineitä ihan katukäyttöönkin. Piirtokykyä piisaa ja vääristymät ovat vähäisiä. Valovoimassa makrot jäävät vähän jälkeen vastaavanhintaisista tavallisista prime-objektiiveista, ja juuri tämän puutteen korvaamisessa vakaaja on onnen omiaan.

      • tele ihan

        Ihan oikeissa makro-objektiiveissa on kaksi ns.makro-ominaisuutta.
        – lähelle tarkentuminen (kuvasuhde)
        – difraktio pienillä aukoilla

        ”Valovoimassa makrot jäävät vähän jälkeen”
        – makroja kuvataan pienillä aukoilla, suurilla aukoilla ei ole käyttöä makrokuvauksessa.

        Muista laittaa vatkain pois päältä kun kuvaat makroja jalustalta!


    • Kokemuksella:

      AF-S VR Micro-Nikkor 105mm f/2.8G IF-ED on kelpo lasi.

    • suodin?

      Minuakin pisti silmään samaisessa kamera-lehdessä.
      ”niin päästö kuin estofilttereitäkin”

      ”Suodin vai suodatin?
      … Lehden artikkelissa Setälä puolustelee suodin-sanaa suodattimen asemesta. Suodatin kuuluu hänen mielestään kemiallisiin nesteisiin, ja suodin puolestaan läpäisee joitakin aallonpituuksia ja imee toisia”

      Sitten silmääni pistää vielä ne ”suojelusfiltterit” jotka imee sormenjälkiä tai siis valmistaja lupaa sormenjälkiin neljä aukkoa lisää pelivaraa normaaliin objektiiviin verrattuna.

    • Itseasiassa, VR:n kanssa on helpompi saada pieni kohde juuri oikealle etäisyydelle, kun se kuva ei tärise villisti ympäriinsä, helpompi nähdä kun se hämähäkin silmä on terävä... Vaikka se kuvan ottamisessa ei niin hirveästi auttaisikaan kun käytetään salamaa ja ~1/200 suljinnopeutta.

      Tämän päivän saalista: http://www.flickr.com/photos/jkk79/9134543056/
      D700 nikkor 105mm VR, ja testailin onko loittorenkaista mitään iloa tuon kanssa.
      Tuo setti on hieman raskas pitää yhdessä kädessä, ja toisessa kädessä salama ison diffuusorin kanssa, niin tärisee hieman ja tässä se VR todella auttaa. Tietty jos olisi salamalle kameran pohjaan kiinni tuleva makroiluun tarkoitettu erillinen kahvaviritys, se auttaisi mukavasti myös...

      • tärisevä

        ”Tuo setti on hieman raskas pitää yhdessä kädessä, ja toisessa kädessä salama ison diffuusorin kanssa, niin tärisee hieman ja tässä se VR todella auttaa.”

        Minulle käy juuri päinvastoin. Mitä raskaampi esine on kädessä sitä vähemmän se tärisee. Painonnostossakin käy niin, että minä tärisen, mutta tanko ei tärise. Väittävät, että urheiluaseisiinkin lisätään painoja tärinän vähentämiseksi.


      • tärisevä kirjoitti:

        ”Tuo setti on hieman raskas pitää yhdessä kädessä, ja toisessa kädessä salama ison diffuusorin kanssa, niin tärisee hieman ja tässä se VR todella auttaa.”

        Minulle käy juuri päinvastoin. Mitä raskaampi esine on kädessä sitä vähemmän se tärisee. Painonnostossakin käy niin, että minä tärisen, mutta tanko ei tärise. Väittävät, että urheiluaseisiinkin lisätään painoja tärinän vähentämiseksi.

        Juu niinhän sitä voisi ajatella, mutta tuossapa tulee se vääntö, kun paino on varren päässä, koko kamera objektiiveineen on epätasapainossa. Objektiivi painaa sen 0,8kg, on 116mm pitkä ja 68mm pitkien loittorenkaiden päässä, ja ainoa tukipiste on kameran rungon sivussa, ja runkokin itsessään painaa kilon. D700 ei ole kevyimpiä kameroita, ja kaikki järkkärit on tarkoitettu kaksin käsin kiinni pidettäviksi muutenkin, yhdellä kädellä se on vähemmän vakaa, ja vakaaja auttaa.


      • se vääntö
        jkk_79 kirjoitti:

        Juu niinhän sitä voisi ajatella, mutta tuossapa tulee se vääntö, kun paino on varren päässä, koko kamera objektiiveineen on epätasapainossa. Objektiivi painaa sen 0,8kg, on 116mm pitkä ja 68mm pitkien loittorenkaiden päässä, ja ainoa tukipiste on kameran rungon sivussa, ja runkokin itsessään painaa kilon. D700 ei ole kevyimpiä kameroita, ja kaikki järkkärit on tarkoitettu kaksin käsin kiinni pidettäviksi muutenkin, yhdellä kädellä se on vähemmän vakaa, ja vakaaja auttaa.

        ”mutta tuossapa tulee se vääntö, kun paino on varren päässä …”
        Tosiasiassa tapahtuu juuri päinvastoin
        Vääntö juuri onkin se vakauttamisen peruste. Ihan samasta syystä esim urheiliaseissa kiinnitetään lisäpaino piipun päähän.
        Mitä kauempana tukipisteestä (kädestä) paino on sitä enemmän ”se vääntö” vakauttaa.


      • se vääntö kirjoitti:

        ”mutta tuossapa tulee se vääntö, kun paino on varren päässä …”
        Tosiasiassa tapahtuu juuri päinvastoin
        Vääntö juuri onkin se vakauttamisen peruste. Ihan samasta syystä esim urheiliaseissa kiinnitetään lisäpaino piipun päähän.
        Mitä kauempana tukipisteestä (kädestä) paino on sitä enemmän ”se vääntö” vakauttaa.

        Selvä. Asennetaan toki tarkkuuskivääriin järkkärin kahva, koitapa osua johonkin. Yhdellä kädellä. Vaihtoehtoisesti voisin mielelläni ottaa kiväärin tukin tai pistoolin kahvan kameraan (tosin julkisella paikalla vois olla hieman epäilyttävän näköistä "ammuskella" tällaisella, jenkeissä jopa hengenvaarallista).
        Koska selvästi puhut teoreettiselta kannalta, etkä ole itse kokeillut raskaalla kameralla, voit kuivaharjoitella vaikka kahden kilon käsipainon kanssa, otat vain siitä toisesta päädystä reunasta kiinni ja pitelet n 1 minuuttia, ja sihtailet kuvitteellisia ötököitä alle millimetrin tarkkuudella. Tuntuuko vakaalta puolen tunnin jälkeen?

        Btw, :D


    • IS,OIS, O.I.S, OSS?

      ”VR/OS makroissa”
      ”…noilla lyhenteillähän nuo valmistajat niiden olemassa olon ilmaisevat.”
      Aika erikoista tuo kahden vatkaajamerkin (Nikon ja Sigma) silmään tökkiminen.

      Jos ei olemassaoloa niin mitä sitten ilmaisevat IS (Canon), OIS (Fuji, Samsung), O.I.S (Panasonic), OSS (Sony) ja VC (Tamron)?
      Vai onko

      • Yhtä ja samaa

        VR = Vibration Reduction
        OS = Optical Stabilization
        IS = Image Stabilization (-Stabilizer)
        OIS = O.I.S = Optical Image Stabilization (-Stabilizer)
        OSS = Optical Steady-Shot
        VC = Vibration Compensation

        Luultavasti kukin kameravalmistaja on rekisteröinyt vääntämänsä lyhenteen ikiomaksi tavaramerkikseen, jolloin kilpailijoiden on ollut keksittävä omansa.


    • suunta?

      Liikkuvia kohteita vatkaajalla kuvatessa pitää olla tarkkana liikkeen suunnan suhteen. Jos kohde liikkuu vaakasuuntaan niin vatkaajan vaakasuunta on otettava pois käytöstä. Jos kohde taas liikkuu pystysuoraan niin vatkaajan pystysuora toiminta on vai haitaksi.

      Vatkaajalla kuvatessa pitää siis valita kohde joka ei mutkittele liikkuseessaan vaan liikkuu vain vaaka tai pystysuunnassa, muuten tulee kuvaajalle hätä käteen kun pitää jatkuvasti vaihtaa vatkaajan toimintasuuntaa.

      • 1=>2

        Tosin objektiivi tekee sen 2 asennossa automaattisesti (tai aina, jos 1/2 valintaa ei ole). Myös automaattinen jalustan tunnistus on tällä vuosituhannella julkaistuissa vakaajallisissa objektiiveissa.


      • vuosituhannella
        1=>2 kirjoitti:

        Tosin objektiivi tekee sen 2 asennossa automaattisesti (tai aina, jos 1/2 valintaa ei ole). Myös automaattinen jalustan tunnistus on tällä vuosituhannella julkaistuissa vakaajallisissa objektiiveissa.

        Mitä tekee automaattinen jalustan tunnistus tällä vuosituhannella jos nojaan kameralla puuhun tms.


      • Jos kamerassasi tai optiikassasi on joku muu vatkaaja kuin sinä itse niin vaihda kalua. Sen sijaan vakaajat ovat suositeltavia!


      • Sen sijaan?
        Työeläkeläinen kirjoitti:

        Jos kamerassasi tai optiikassasi on joku muu vatkaaja kuin sinä itse niin vaihda kalua. Sen sijaan vakaajat ovat suositeltavia!

        ”Sen sijaan vakaajat ovat suositeltavia!”

        Mulla on just tuollainen ”Sen sijaan vakaaja”. Onks Sen sijaan ihan kiva.
        Mitä tuo Sen sijaan vakaajan automaattinen jalustantunnistus tekee tällä vuosituhannella jos nojaan kameralla esim puuhun tms liikkumattumaan tukeen?


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Paras olisi vain unohtaa

      Tuleekohan tähän meidän tilanteeseen ikinä mitään selvyyttä. Epätoivo iskee taas, enkä jaksaisi enää odottaa. Kohta lop
      Ikävä
      78
      1423
    2. Voisitko laittaa

      Nimesi ensimmäisen ja kaksi viimeistä kirjainta tähän?
      Ikävä
      68
      1215
    3. Mietitikö nainen koskaan

      Miksi me ollaan päädytty tähän pisteeseen. Lähestmistapaa ei ole. Tarvitaanko me oikeasti enää tätä.
      Ikävä
      102
      1044
    4. huono omatunto

      johtuu siitä, että minulla on tunteita sinua kohtaan. Se vaikuttaa asiaan. Kaipasin sinua tänäänkin.
      Ikävä
      55
      954
    5. Nämä kaikki alla olevat aloitukset on saman naisen aloituksia

      Kuinka paljon täytyy vintissä viheltää että esiintyy välillä jopa miehenä, ja sitten itse vastailee omiin kysymyksiinsä?
      Ikävä
      139
      928
    6. Suomalaisia naisia lennätetään seksimatkoille

      https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1f5f5e20-8c36-4907-9640-8e0c3b017c5a Gambia on jo vuosia ollut yhtä kuin munanhaku ma
      Lieksa
      162
      843
    7. Päätin juuri että

      En odota että meidän välillä enää tapahtuisi mitään. Tämä on aivan liian monimutkaista ja kyllä sinäkin olisit joskus mi
      Ikävä
      31
      814
    8. Onnistuit sohaisemaan mua

      Kaikkein herkimpään kohtaan ja kyseenalaistamaan mun luottamuksellisuuden. Kun sitä ei ole niin ei ole mitään muutakaan
      Ikävä
      59
      794
    9. Huomenna se

      Tulee kohta, odotatko?
      Ikävä
      61
      786
    10. Mitä kaipaat

      Usein elämässäsi
      Ikävä
      76
      685
    Aihe