Isänmaallisia miehiä

avarakatsanto

Kävin tuossa illalla Mäntsälässä juomassa pari juhannustuoppia ja takaisin tullessa ajettiin kohti sivistystä vanhaa Porvoontietä. Pysähdyttiin Mäntsälän kolerahaudalla ja siinä hautakiveä katsottiin jotta jo on koreaa yhden vainajan kivi; kiven etupuolella oli paikallisen tilallisen koleraan kuolleen pojan nimi ja kuolinvuosi. Kävin metsässä kusella ja takaisin tullessa huomasin, että koko kiven takapuoli oli kaiverrettu täyteen nimiä, joukkohautahan se oli. En vaan ensin huomannut.

Mutta isänmaallisista miehistähän minun piti puhua; vähän ennen Askolaa oli tien sivussa muistomerkki ja levähdyspaikka. Eikun auto seis ja katsomaan. Muistomerkki oli pystytetty asekätkennälle ja asekätkijöille vuosina 1944-45. Muistomerkki oli kivipaasi ja sen paaden alla oli aikoinaan yksi Mäntsälän asekätköistä. Muistomerkkiin oli kaiverrettu - sotamiehistä vääpeliin asti - niiden mäntsäläläisten isänmaan ystävien nimet, jotka uhrasivat oman vapautensa isänmaan puolesta. Suomalaisia marttyyrejä. Nostimme maljan - kuski vain vissypullon - heille. Oikeille äijille. Olisiko meistä koskaan samanlaisiksi äijiksi?

Kysymys kommunisteille; Herran vuonna 2013, kun neuvostoliittokin jo on lahonnut vuosikymmeniä soisessa haudassaan, tunnustatteko te, että suomalaiset asekätkijät olivat isänmaan ystäviä vai vieläkö teidän mielestä maatansa ajatteleva ja miehittäjää vastaan valmiina oleva vapaustaistelija on maanpetturi?

20

123

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Kyllä olivat, todellisia isänmaan ystäviä. Olihan pelko siitä kun riisutaan armeija niin puna-armeija saattaa paikallisten komujen tukemana yrittää jotain. Olisihan noilla aseilla niitä kohtuullinen määrä saatu pois päiväjärjestyksestä ja ehkä komuja samantien jos kerran aseisiin taas olisivat tarttuneet.

      Komukoihin ei voi koskaan luottaa!

    • "Kysymys kommunisteille; Herran vuonna 2013, kun neuvostoliittokin jo on lahonnut vuosikymmeniä soisessa haudassaan, tunnustatteko te, että suomalaiset asekätkijät olivat isänmaan ystäviä vai vieläkö teidän mielestä maatansa ajatteleva ja miehittäjää vastaan valmiina oleva vapaustaistelija on maanpetturi? "

      On aika kaluttu aihe tällä palstalla, mutta vastaan nyt omasta puolestani jotain. Ensinnäkin aihe liippaa läheltä, koska talvi- ja jatkosotaan osallistunut isoisäni oli tuomion, joskin lievemmästä päästä, saanut asekätkijä. Tämän olen tälläkin palstalla tuonut joskus esille. Hän harmitteli myöhemmin jossain määrin osallistumistaan kätkentään ja katsoi, että hänen sen hetkistä yltiöisänmaallista uhrivalmiuttaan käytettiin hyväksi, koska asekätkennällä vaarannettiin edesvastuuttomasti valtakunnan turvallisuus, koska koko operaatio oli kuulema huonosti organisoitu ja salattu.

      Ja lyhyesti kysymykseesi: Minusta asekätkennän johtajat, kuten Airo, Nihtilä ja Haahti ja jokunen muu, olivat sotarikollisia ja olisivat ansainneet ankarat tuomiot, ehkä elinkautiset joka ukolle. Joskus tällä palstalla arvelin, että nappi ohtaan olisi ollut heille kohtuullista, mutta sen kirjoitin ehkä kiivastuksissani. Mutta Ryti sen olisi ansainnut, mutta hänestä ei nyt tällä kertaa ollut kyse.

      Pahoittelut asiavirheistä, koska olen vielä hiukan juhannuspöhinöissä ;)

      • Koroljov

        "asekätkennällä vaarannettiin edesvastuuttomasti valtakunnan turvallisuus"

        Alleviivaan tämän.


    • sutir

      "....tunnustatteko te, että suomalaiset asekätkijät olivat isänmaan ystäviä... "

      Tyhmä kysymys. Rikolliset ovat aina rikollisia. Armeijan aseiden varastaminen oli silloisessakin Suomessa rikos. Asiaa ei auta yhtään asevelidemareiden antama hyväksyntä asekätkennälle. Nämä asevelidemarit olivat enemmän natseja kuin sosiaalidemokraatteja.
      Kukaan demokraatti ei voi hyväksyä jälkikäteenkään rikosta ja rikollisia. Asevarastamisen johtomiesten pitäisi istua vieläkin linnassa.

      • Armeijan aseitahan

        ei kukaan varastanut - ne "hajavarastoitiin". Siinä ei ollut mitään laitonta - laki ei kertonut, miten ja missä armeijan aseet on varastoitava. Eiväthän neukutkaan olleet alkujaan hommasta moksiskaan - vasta kun Suomen kommarit nostivat asiasta äläkän, asekätkennästä tuli poliittinen vääntö.


    • Retkushenko

      Kaksipiippuinen juttu. Toisaalta ymmärrän, että aikalaisten pelko NL:n eli Natsikomut r.p.:n miehitystä kohtaan saattoi tuntua todelliselta. Partisaanisota miehittäjää vastaan olisi ollut moraalisesti hyväksyttävää jos miehitys tosiaan olisi tapahtunut. Toisaalta asekätkijät vaaransivat toiminnallaan isänmaan turvallisuuden.

      Kom o si, kom o sa, peukkua lievästi alaspäin.

      • Koroljov

        "asekätkijät vaaransivat toiminnallaan isänmaan turvallisuuden"'

        Alleviivaan jälleen.


    • sutir

      Mitä tapahtuisi, jos esim. hommafuurumilaisten ympärillä pyörivät voimat varastaisivat valtion aseita ja puolustelisivat sitä sillä, että halutaan estää aseilla eduskunnan enemmistön tahto. Annettaisiin heille mitali!

      Kun sota loppui syskuussa 1944, Suomi antautui, sai pitää itsenäisyyden ja armeijan tietyissä rajoissa. Rauhanehtoihin kuului fasististen tai puolifasististen järjestöjen lakkauttaminen, sotakorvaukset ym.

      Suoraan natsien mukana murhatöissä olleet pakenivat ulkomaille. Muualla mm. Norjassa ja Tanskassa natsiyhteistyöstä tuomittiin jopa kuolemaan.

      • Olet oikeassa!!!

        Sota loppui 1944, ja NL haudattiin siitä muutaman vuoden päästä. NL kuoli omiin rikoksiinsa ja Suomelta sodassa saamiinsa vammoihin..

        Ihan kiva juttu.


      • Olimme "sutir" kahden tulen välissä. Emme voineet liittyä länsivaltoihin koska ne olivat tehneet liiton Neuvostoliiton kanssa joka hamusi meidän rantojamme, siten oli pakko hakea apua NL:a vastaan sieltä mistä sitä oli saatavilla. Länsiliittoutuneet olisivat olleet meille luontaisempi kaveri mutta nyt sitä ei voitu tehdä.

        Komun ei kannata punafasistina alkaa mitään selittämään fasisteista, samaa p*skaa koko joukko puna- ja muut fasistit!

        Komut ne vasta murhatöissä olivat siihen aikaan, ei kannata lähteä muita arvostelemaan. Hoitakaa ensin korvaukset kommunismin uhreille joskin taitaa rahat loppua niin monta kymmentä miljoonaa niitä on. Aatu oli näpertelijä Josifiin ja Maoon verrattuna.

        Asekätkijät olivat MIEHIÄ joita taas kaivataan laittamaan homma kuntoon, ei tosin asein vaan työn avulla.


    • Aadolfin ja Aatun päivän kunniaksi ajattelin vielä vähän pohdiskella aihetta `asekätkentä`ja löysin lehtilinkin tuosta kertomastani muistomerkistä ( http://www.ess.fi/?article=254903 ). Muistomerkin paljastustilaisuudessa kaksi nappulaa seisoo kunniavartiossa. Vähän ehkä kornia mutta tuli mieleen, että kornia oli elo ennenkin; kyllähän pieniä lapsia hyväksikäytettiin pioneeriaatteen nimissä. Lapset uhrattiin raadollisen politiikan alttarille. Totalitarismi tietysti tarvitsee jo lapsesta saakka `oikein`kasvatettuja sotureita tuleviin taistoihinsa. Ikävä juttu tuo totalitarismi, se on pienen ihmisen kannalta sama tunnustaako Suuri Johtaja hakaristia vai sirppiä ja vasaraa kun lopputulos on kuitenkin sellainen, että sorretut kansanosat joutuvat kätkemään aseita ja valmistautumaan kohtaamaan täysin ylivoimaisen pahan tietäen, että loppuhan tässä tulee mutta tulee ainakin hyvän puolesta.

    • menejatiedä

      Siinä se on minkä aatteen puolesta aseita valmistetaan. Fasistisen kapitalismin, kapitalismin, kristinuskon, islamin, sosialismin.
      Sosialidemokratia ikävä kyllä Suomessa seisoi sotien aikana fasismin puolella. Vielä jälkikäteenkin jotkut demarit puolustelevat fasismia ja asekätkentää "isänmaallisena tekona". Mietinkin miten ne demarit eroavat hommafoorumilaisista tai muista oikeistoaineksista.
      Myös lastenkasvatuksessa on sama juonne. Opetetaanko heille fasismia ja rikoksia maailman palestajana vai ei.

      • Jos oikein olen ymmärtänyt niin Suomi ei paljoakaan ollut miltään osin fasismin puolella, meidän ongelmamme kun oli punafasismi joka pyrki rynnimään itärajan yli pyssyt ojossa.

        Meillehän olisi läntinen yhteistyö kelvannut kuten talvisodankin aikana hieman "haaveiltiin" mutta Neuvostoliitto onnistui integroitumaan lännen kanssa ja se teki mahdottomaksi sen yhteistyön. Se mihin maahan ja millä keinolla hyvänsä puna-armeija marssi sinne se jäi kymmeniksi vuosiksi sodan jälkeen eikä siinä ollut nokan koputusta muilla, edes niillä kansoilla. Baltiastakin vietiin junalasteittain "epäilyttävää" väkeä jonnekin Uralille kun komut ajoivat uutta uskontoaan voimaan kaikkialla minne olivat päässeet pureutumaan.

        Demarit, Kokoomuslaiset, Maalaisliitto ja muut suomalaiset puolueet ehkä lisättynä muutamalla komullakin olivat Suomen ja sen itsenäisyyden puolesta, eivät minkään fasismin millään värillä höystettynä. Sama koskee asekätkijöitä he halusivat varata mahdollisuuden taistella uudelleen Suomen asiassa jos kommunistit yrittävät puna-armeijan avulla päästä valtaan. Toinen juttuhan olisi ollut demokraattinen tie mutta se ei ainakaan siihen maailman aikaan ollut se mihin kommunistit luottivat. He luottivat pakkoon ja väkivaltaan sekä diktatuuriin. Taitavat vieläkin olla samalla kannalla joskaan eivät kehtaa suoraan sanoa.


      • Koroljov

        "Mietinkin miten ne demarit eroavat hommafoorumilaisista tai muista oikeistoaineksista."

        Raaputa hieman suomalaisen asevelisosialistin pintaa niin alta paljastuu pesunkestävä kansalliskonservatiivi, olen minä aina sanonut, vuosien kokemuksella. Toisaalta jopa vasemmistososiaalidemokraatti Tarja Halonen puhui presidenttinä Suomen "erillissodasta", mikä herätti hilpeyttä ulkomaillakin. Esittikö Halonen erillissotahöpinöitä tasavallan presidentin ominaisuudessa vai oman vakaumuksensa pohjalta, sitä en osaa sanoa. On kuitenkin valitettavaa, että nyky-Suomessa ylläpidetään väkisin propagandan kautta aivan erilaista tulkintaa Suomen roolista vv. 1941-1944 kuin mitä Suomen asemasta akselivaltiona muualla maailmassa ajatellaan. Suomalaisten historiakuva elää kuplan sisällä.


      • Koroljov
        Työeläkeläinen kirjoitti:

        Jos oikein olen ymmärtänyt niin Suomi ei paljoakaan ollut miltään osin fasismin puolella, meidän ongelmamme kun oli punafasismi joka pyrki rynnimään itärajan yli pyssyt ojossa.

        Meillehän olisi läntinen yhteistyö kelvannut kuten talvisodankin aikana hieman "haaveiltiin" mutta Neuvostoliitto onnistui integroitumaan lännen kanssa ja se teki mahdottomaksi sen yhteistyön. Se mihin maahan ja millä keinolla hyvänsä puna-armeija marssi sinne se jäi kymmeniksi vuosiksi sodan jälkeen eikä siinä ollut nokan koputusta muilla, edes niillä kansoilla. Baltiastakin vietiin junalasteittain "epäilyttävää" väkeä jonnekin Uralille kun komut ajoivat uutta uskontoaan voimaan kaikkialla minne olivat päässeet pureutumaan.

        Demarit, Kokoomuslaiset, Maalaisliitto ja muut suomalaiset puolueet ehkä lisättynä muutamalla komullakin olivat Suomen ja sen itsenäisyyden puolesta, eivät minkään fasismin millään värillä höystettynä. Sama koskee asekätkijöitä he halusivat varata mahdollisuuden taistella uudelleen Suomen asiassa jos kommunistit yrittävät puna-armeijan avulla päästä valtaan. Toinen juttuhan olisi ollut demokraattinen tie mutta se ei ainakaan siihen maailman aikaan ollut se mihin kommunistit luottivat. He luottivat pakkoon ja väkivaltaan sekä diktatuuriin. Taitavat vieläkin olla samalla kannalla joskaan eivät kehtaa suoraan sanoa.

        "Jos oikein olen ymmärtänyt niin Suomi ei paljoakaan ollut miltään osin fasismin puolella, meidän ongelmamme kun oli punafasismi joka pyrki rynnimään itärajan yli pyssyt ojossa."

        Suomalaiset eivät 1940-luvun alussa olleet mitenkään erityisesti fasismiin päin kallellaan, mutta epäilemättä tilanne olisi muuttunut, mikäli Saksa olisi kyennyt lyömään Neuvostoliiton ja sitä kautta voittamaan maailmansodan. Fasismi ja kansallissosialismi olisivat silloin sodan lopputuloksen kautta näyttäytyneet suomalaisillekin aikakauden suurina voittavina aatteina ja paine Suomen natsilaistamiseen olisi ollut voimakas. Suomalaisen sivistyneistön ja kulttuuriväen piirissä oli jo vahvoja fasismia ja natsismia ymmärtäviä tendessejä (esim. suomalaisten aktiivinen osallistuminen Goebbelsin ideoimaan Euroopan kirjailijaliittoon). Saksalaista kulttuuria oli Suomessa varsinkin sivistyneistö ihaillut aina, ja jos natsilaisuus olisi Suomessa alettu käsittää elimelliseksi osaksi saksalaisuutta, Suomen henkinenkin natsittuminen olisi ollut vain ajan kysymys.

        Voisin mainita myös suomalaisen tiedeyhteisön tuohon aikaan kannattamat rotuopit ja rodunjalostusteoriat, mutta koska ne olivat siihen aikaan melko yleisesti hyväksyttyjä kaikkialla länsimaissa, myös anglosaksisissa maissa ja sosiaalidemokraattisessa Ruotsissa, en takerru siihen asiaan.


      • Koroljov kirjoitti:

        "Jos oikein olen ymmärtänyt niin Suomi ei paljoakaan ollut miltään osin fasismin puolella, meidän ongelmamme kun oli punafasismi joka pyrki rynnimään itärajan yli pyssyt ojossa."

        Suomalaiset eivät 1940-luvun alussa olleet mitenkään erityisesti fasismiin päin kallellaan, mutta epäilemättä tilanne olisi muuttunut, mikäli Saksa olisi kyennyt lyömään Neuvostoliiton ja sitä kautta voittamaan maailmansodan. Fasismi ja kansallissosialismi olisivat silloin sodan lopputuloksen kautta näyttäytyneet suomalaisillekin aikakauden suurina voittavina aatteina ja paine Suomen natsilaistamiseen olisi ollut voimakas. Suomalaisen sivistyneistön ja kulttuuriväen piirissä oli jo vahvoja fasismia ja natsismia ymmärtäviä tendessejä (esim. suomalaisten aktiivinen osallistuminen Goebbelsin ideoimaan Euroopan kirjailijaliittoon). Saksalaista kulttuuria oli Suomessa varsinkin sivistyneistö ihaillut aina, ja jos natsilaisuus olisi Suomessa alettu käsittää elimelliseksi osaksi saksalaisuutta, Suomen henkinenkin natsittuminen olisi ollut vain ajan kysymys.

        Voisin mainita myös suomalaisen tiedeyhteisön tuohon aikaan kannattamat rotuopit ja rodunjalostusteoriat, mutta koska ne olivat siihen aikaan melko yleisesti hyväksyttyjä kaikkialla länsimaissa, myös anglosaksisissa maissa ja sosiaalidemokraattisessa Ruotsissa, en takerru siihen asiaan.

        Olisiko se Saksan voitto ja kansallissosialismi paljoakaan ollut huonompi vaihtoehto kuun kommunistien Itä-Euroopan miehitys?

        Nuo pari aatetta ovat niin samanlaisia käytännössä jotta ihan sama se olisi ollut, ehkä vain kärsijät olisivat vaihtuneet mutta tavisten kannalta ihan sama.

        Kun natsit lyötiin niin komujen olisi pitänyt lähteä saman tien ja maailma olisi ollut mukavampi paikka.


      • Koroljov kirjoitti:

        "Jos oikein olen ymmärtänyt niin Suomi ei paljoakaan ollut miltään osin fasismin puolella, meidän ongelmamme kun oli punafasismi joka pyrki rynnimään itärajan yli pyssyt ojossa."

        Suomalaiset eivät 1940-luvun alussa olleet mitenkään erityisesti fasismiin päin kallellaan, mutta epäilemättä tilanne olisi muuttunut, mikäli Saksa olisi kyennyt lyömään Neuvostoliiton ja sitä kautta voittamaan maailmansodan. Fasismi ja kansallissosialismi olisivat silloin sodan lopputuloksen kautta näyttäytyneet suomalaisillekin aikakauden suurina voittavina aatteina ja paine Suomen natsilaistamiseen olisi ollut voimakas. Suomalaisen sivistyneistön ja kulttuuriväen piirissä oli jo vahvoja fasismia ja natsismia ymmärtäviä tendessejä (esim. suomalaisten aktiivinen osallistuminen Goebbelsin ideoimaan Euroopan kirjailijaliittoon). Saksalaista kulttuuria oli Suomessa varsinkin sivistyneistö ihaillut aina, ja jos natsilaisuus olisi Suomessa alettu käsittää elimelliseksi osaksi saksalaisuutta, Suomen henkinenkin natsittuminen olisi ollut vain ajan kysymys.

        Voisin mainita myös suomalaisen tiedeyhteisön tuohon aikaan kannattamat rotuopit ja rodunjalostusteoriat, mutta koska ne olivat siihen aikaan melko yleisesti hyväksyttyjä kaikkialla länsimaissa, myös anglosaksisissa maissa ja sosiaalidemokraattisessa Ruotsissa, en takerru siihen asiaan.

        Kyllä rodunjalostusideaa oli Neuvostoliitossakin, siitä oli oikein TV ohjelmakin taannoin.


      • SIRKUSTIREHTÖÖRI
        Työeläkeläinen kirjoitti:

        Kyllä rodunjalostusideaa oli Neuvostoliitossakin, siitä oli oikein TV ohjelmakin taannoin.

        MOLSKIS!

        Arvoisa herra Työeläkeläinen. Sosialistinen työläisvaltio ei harjoita rodunjalostusta. Mikäli lukisitte Marxia, tiedostaisitte, että Neuvostoliitto oli esikapitalistisessa, ei siis sosialistisessa saati kommunistisessa vaiheessa. Lokakuun 1917 vallankumous oli Leninin johtaman porvarillisen etujoukon ajama porvarillinen vallankumous, sillä feodaaliyhteiskunnasta ei voida siirtyä suoraan sosialismiin. Näkisin NL:n olleen lähempänä fasismia tai kapitalismia, kuin sosialismia.

        Aito sosialismi antaa odottaa vielä itseään Venäjällä. Kapitalismin kyllästämässä Länsi-Euroopassa vallankumous tapahtunee aikaisemmin kuin itänaapurissa, jossa kapitalismi on vasta pääsemässä vauhtiin.


      • Uskoisin kuitenkin, että sosialidemokraatit päättävissä elimissä ovat sinunkin etu. Kyllä demarit eroavat hommafoorumilaistasi. Ole varovainen mitä toivot; ehkä näet päivän jolloin demarit eivät olekaan enää tasapainottamassa tätä maailmanmenoa vaan valtaa pitävät persut ja muut mustat kapitalistit. Ehkä näet päivän jolloin ihmismassat ovat vakuutetut siitä, että ay-liike on pahasta, kaikki vieras on pahasta, kaikki luonnonsuojelu on pahasta, kaikki yhteisöllisyys on pahasta ja ennenkaikkea kaikki erilainen on pahasta.

        Asiat muuttuu niin nopeasti ja äkkiä.


    • itäinen_naapuri

      sankareita olivat.

      nykyajan ongelma on aseiden varastoiminen
      liian harvoihin ja isoihin varastoihin - itänaapuri
      voi tuhota ne helposti jo ennen muita sotatoimia

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Et olisi piilossa enää

      Vaan tulisit esiin.
      Ikävä
      66
      3085
    2. Sinä saat minut kuohuksiin

      Pitäisiköhän meidän naida? Mielestäni pitäisi . Tämä värinä ja jännite meidän välillä alkaa olla sietämätöntä. Haluai
      Tunteet
      26
      2163
    3. Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan

      Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä
      Ikävä
      68
      1739
    4. Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa

      Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t
      Kauhava
      25
      1597
    5. Tiedän, että emme yritä mitään

      Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian
      Ikävä
      16
      1341
    6. Miten hetki

      Kahden olisi paras
      Ikävä
      28
      1311
    7. Näin pitkästä aikaa unta sinusta

      Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni
      Ikävä
      6
      1236
    8. Mitä, kuka, hä .....

      Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja
      Kemi
      28
      1190
    9. Taisit sä sit kuiteski

      Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik
      Ikävä
      10
      1147
    10. Noh joko sä nainen oot lopettanut sen

      miehen kaipailun jota sulla EI ole lupa kaivata. Ja teistä ei koskaan tule mitään. ÄLÄ KOSKAAN SYÖ KUORMASTA JNE! Tutu
      Ikävä
      62
      1041
    Aihe