Kirjotan tän vielä ku oon järjissäni. Olen ollut pakkohoidossa psykoosin takia. Sen jälkeen avohoidossa. Avohoidossa kerroin itsetuhoisesta käytöksestäni ja että en ole syönyt lääkkeitäni. Sen jälkeen mut suostuteltiin jäämään osastolle viikonlopun yli, mikä venyi seuraavan viikonlopun yli. Nyt oon kuukauden verran ollut ilman lääkkeitä. Avohoidossa olen sanonut, että lääkkeet on syöty. Kuitenkin edellisen kerran kun tuli sanottua, että lääkkeet on ollu jättämättä, niin mut määrättiin verikokeisiin, missä mun lääkeainepitosuutta mitataan. Mul on viikon päästä verikokeet ja jos niissä todetaan, että en oo syöny lääkkeitä niin mut luultavimmin otetaan pakkohoitoon?
Mielenterveyslaki sanoo seuraavaa:
1) Todettu mielisairaaksi (check)
2) Hoitoon jättäminen pahentaisi terveyttä (check)
3) Jos mitkään muut mielenterveyspalvelut eivät auta (check)
Lääkäri varmasti luulee että seuraava depressiivinen jakso tulossa ja tappaisin itteni. Kolmos kohtaan luultavammin sovelletaan sitä että lääkehoito on ensisijainen. Kakkoskohtaan vaatii vaan lääkärin sanan.
Oon nähny valon, niin ku moni sitä kuivalee. Mun psykoosi oli sellanen. Lisäks ku sain angstata hetken aikaa mun itsetuhosella käytöksellä lääkärille niin osastolla olon jälkeen mun mieli vapautu. Näen asit vapaammin. Pystyn olemaan mun mielen yläpuolella, hallitsemaan mun mielialoja ja -tekoja.
Pelottaa ajatus että mulle annetaan piikkiä perseeseen loppuelämäni ajan. Lääkeaine saa tehdä tuhojaan mun aivoissa tehden mulle lobotomiaa. Tartten terapiaa. Se tuskin on vaihtoehto ilman lääkehoitoa. Lääkäri haluaa antaa varmuuden vuoksi lääkettä piikin muodossa.
Pitäiskö jättää avohoito jo nyt kesken ja olla menemättä ylipäätään niihin verikokeisiin? Onko kokemuksia, että tullaanko sieltä hakemaan poliisin toimesta?
Mielenterveyslaki sanoo seuraavaa:
1) Todettu mielisairaaksi (check)
2) Hoitoon jättäminen pahentaisi terveyttä (check)
3) Jos mitkään muut mielenterveyspalvelut eivät auta (check)
Lääkäri varmasti luulee että seuraava depressiivinen jakso tulossa ja tappaisin itteni. Kolmos kohtaan luultavammin sovelletaan sitä että lääkehoito on ensisijainen. Kakkoskohtaan vaatii vaan lääkärin sanan.
Oon nähny valon, niin ku moni sitä kuivalee. Mun psykoosi oli sellanen. Lisäks ku sain angstata hetken aikaa mun itsetuhosella käytöksellä lääkärille niin osastolla olon jälkeen mun mieli vapautu. Näen asit vapaammin. Pystyn olemaan mun mielen yläpuolella, hallitsemaan mun mielialoja ja -tekoja.
Pelottaa ajatus että mulle annetaan piikkiä perseeseen loppuelämäni ajan. Lääkeaine saa tehdä tuhojaan mun aivoissa tehden mulle lobotomiaa. Tartten terapiaa. Se tuskin on vaihtoehto ilman lääkehoitoa. Lääkäri haluaa antaa varmuuden vuoksi lääkettä piikin muodossa.
Pitäiskö jättää avohoito jo nyt kesken ja olla menemättä ylipäätään niihin verikokeisiin? Onko kokemuksia, että tullaanko sieltä hakemaan poliisin toimesta?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Voin kertoa siis vain omasta kokemuksesta, jotta eivät tulleet hakemaan. Avohoito on avohoitoa, jos oisin suljetulta päiväkävelyn aikana livahtanut, ois joku voinut reagoidakin. Olen jopa sairaalan ensiavusta laahautunut ulos itsemurhayrityksen jälkeen eikä kukaan kysellyt perään. Tämä tapahtui vuorokauden sisällä suljetulta pääsemisestä.
Ja ihan turhaahan sun on verikokeisiin mennä, kun et kerran lääkkeitäkään ole ottanut. Mä jätin myös menemättä, kun lopetin sellaiset lääkkeet, joiden takia en pystynyt huolehtimaan syömisistäni tai pyykinpesusta. Mulla lukee sairaskertomuksessa siltä ajalta, että jätti tulematta. Ei mitään muuta.
Se miten missäkin reagoidaan, on vaikeeta ennustaa, riippuu lääkärin viitsimisestä. Mut avohoito on tosiaankin sellanen, että jos siellä lakkaa käymästä, niin kukas sua hakis. Ellei ole akuutti ja todellakin siis just nyt uhka omalle tai jonkun muun hengelle, sellasta viranomaista ei ole, joka tällasta henkilöä lähtis etsimään.
Poliisikin jaksaa kiinnostua vain, jos osastolta lähtiessä sanot, jotta menen tuonne ulos nyt tappamaan itteni tai omaiseni. Potilaita on tietkö niin paljon, ettei lääkärit ehdi jokaisen perään ihmettelemään. Huomattu on.