En uskalla tulla kylään kun sä kielsit

No tää ei voi olla ainakaan mulle, koska mun luokse ainakin voi tulla kylään.

Kylä on pysyvän alueellisen kokonaisuuden muodostava pienehkö asutusyhteisö, joka koostuu toistensa läheisyydessä sijaitsevista maalaistaloista. Yhteisössä on asukkaita muutamasta kymmenestä muutamaan tuhanteen. Tavallisesti kylän taloudet tuottavat järjestelmällisesti ravintoa harjoittamalla karjanhoitoa, maanviljelyä tai kalastusta, aiemmin myös metsästystä ja keräilyä.[1] Nykyisin kylä on usein myös muista elinkeinoista elantonsa saavien talouksien muodostama maaseututaajama.[2] Kyläasutuksen vastakohta on yksinäistaloasutus.[3] Kylä voi olla myös hallinnollisen jaottelun yksikkö, mutta kylän hallinnollinen merkitys vaihtelee maittain.[2]

Monet kylät ovat kaupunkeja vanhempia, mutta niiden rakennukset ovat nuoria. Rakennuksia on jouduttu uusimaan muun muassa aikaa kestämättömien rakennusaineiden, kuten saven ja puun, vuoksi. Kylät eroavat selvästi kaupungeista. Kylissä on vähemmän asukkaita, niitä ei yleensä ole ympäröity kaupunginmuurilla eikä niissä ole korkeita rakennuksia. Monen kylän vanhin rakennus on kirkko, joka sijaitsee maisemaa hallitsevalla paikalla. Moni kylä sijaitsee syrjäisellä seudulla kaupunkeihin verrattuna. Siksi perinteisen kyläyhteisön vallitsevana elinkeinona on maanviljely tai kalastus. Myöhäiskeskiajalta lähtien hallinnon laitokset ovat keskittyneet kaupunkeihin.Aiemmin käytössä olleet ammattikuntasäännökset mahdollistivat teollisuuden kehittymisen vain kaupunkeihin. Kyläläisten päätehtäväksi jäi ravinnon tuotanto. Palveluammattia harjoitti vain muutama henkilö, kuten seppä, leipuri, pappi ja opettaja.[1]

Kyläläiset joutuvat hankkimaan monia tavaroita ja palveluja lähimmästä kaupungista. Kaupungit tarjoavat myös koulutusta ja terveydenhoitoa. Ulkoisista yhteyksistä huolimatta perinteinen kyläyhteisö pystyy säilyttämään oman luonteensa. Yhteisön jäsenten väliset suhteet ovat melko voimakkaat, joten ihmiset tietävät ainakin jossain määrin toistensa asioita tai ovat kiinnostuneita tietämään. Omien salaisuuksien varjelu tällaisessa yhteisössä voi olla vaikeaa ja yhteisössä pidetään hyveenä yleisesti hyväksyttyä moraalikäsitystä vastaavaa toimintaa. Ihannoitaessa vanhaa perinteistä kyläelämää ei useinkaan kiinnitetä huomiota siinä vallitsevaan sosiaaliseen pakkoon ja sen merkitykseen.[1]

Emminä ainakaan