Löysin tänään suuren kuusen alta rykelmän valkoisia sieniä, jotka olin tunnistavani kuusiherkkusieniksi. Niissä oli sellainen kuin harso helttojen alla. Niin kovasti minut on peloteltu valkoisella kärpässienellä, etten uskaltanut poimia. Katsoin tuosta Sepon sieniopas (ei minun) sivustosta kuvaa, ja se vastasi löytöäni. Uskallanko hakea?
Toinen kysymys: Olen omasta mielestäni löytänyt jauhosieniä, mutta tuon valkoisen värin takia en voinut ottaa, koska vaimo pelkää kaikkia valkoisia sieniä. Hieman maistoin, maku oli mieto. Olen joskus löytänyt miltei vastaavia sieniä, mutta ne ovat maistuneet hyvin karvaille. Mitä lienevät? Uskallanko poimia jauhosienet. Katsoin niidenkin kuvaa em. sienioppaasta.
Toinen kysymys: Olen omasta mielestäni löytänyt jauhosieniä, mutta tuon valkoisen värin takia en voinut ottaa, koska vaimo pelkää kaikkia valkoisia sieniä. Hieman maistoin, maku oli mieto. Olen joskus löytänyt miltei vastaavia sieniä, mutta ne ovat maistuneet hyvin karvaille. Mitä lienevät? Uskallanko poimia jauhosienet. Katsoin niidenkin kuvaa em. sienioppaasta.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Älä nyt ainakaan toisten, ketkä ei ole edes nähneet niitä, luvalla rupee niitä syömään. Itse pitää olla varma.
mutta kyllähän kuusiherkkusienen tuntee, sen heltat ovat jo nuorena tummat ja aniksen tuoksu!! Nyt kun on ollut sateista niin valkokärpässienen lakki on hyvin limainen ja kuusiherkkusienen vain märkä. Valkokärpässieni haisee raa alta perunalta. Jauhosienn haju taas on voimakkaan jauhomainen tai raa an hauen haju. Jauhosienen sekoittaa lähinnä valkoisiin malikoihin, joissa on myös myrkyllisiä lajeja. Jos olet epävarma, älä poimi.
Varmistin ne kuusiherkkusienet, joiden paras tunniste on tosiaan ne heltat, jotka tummuvat. Keräsin, paistoin ja söin, herkullista! Valkoisen kärpäsienen heltathan eivät tummene. Jauhosieniä kerään kohta.
valkea kärpässieni eroaa kuusenherkkusienestä siten että sen heltat ovat aina hohtavan valkeat ja itiöpöly valkeaa. jauhosienen tunnistaa hyvin sen jauhomaisesta hajustaan. maku on mieto.
Yksi jauhosienen hyvä tuntomerkki on,että heltat irtoavat hyvin helposti lakista kerroksena pelkästään sormella työntämällä.
Muutama pieni valkoinen malikkalaji on myrkyllinen ja tuoksuu jauholle. Tosin kun jauhosienen tuoksun kerran oppii, ei sitä enää sen jälkeen sekoita malikoihin.
Jättäisin kuusiherkkusienen poimisajatuksen kokonaan. Olen neljän vuoden aikana löytänyt kolme kuusiherkkusieneksi tunnistamaani sientä. Jätin käyttämättä ja samaa suositan sinullekin.
Mitä jauhosieneen tulee, sienen LAKIN tulee olla keskeltä selvästi paksu ja tuoksu kuten ruisjauhossa. Sienten lakin paksuus vaihtelee, joten yksinäisiä sieniä ei kannata poimia.
Heltat ovat selvästi johteiset. Jos on kyseessä ryhmä, jossa on selkeästi paksulakkisia sieniä, voi mielestäni poimia, mutta silloinkin varoen.
Suurin vaara on sekoittaa myrkkymalikkaan, josta sen voi erottaa lähinnä siitä, että lakki on ohuempi ja lakin keskus on yleensä hieman suppilomainen (paksulakkisen jauhosienen lakki on kupera) ja heltat eivät ole johteiset. Myös sen sanotaan tuoksuvan vähän jauholle.
Ennen kuin syö jauhosieniä, pitää oppia tunnistamaan kunnolla malikoita, esim. valkomalikka.
Nurmitupaskynsikkäissä on suht. paksu lakki, mutta heltat eivät ole johteiset ja ne eivät tuoksu juuri millekään. Nurmitypäskynsikkäitä monet eivät suosittele ruoaksi.