Hushus! Minäkin purjehdin, enkä tahtoisi häiritä mukavaa harrastusta, mutta välillä hirvittää katsella purjehtijoiden tekemiä ratkaisuja, koska meillä *ei ihan oikeasti* yleensä ole realistista mahdollisuutta väistää, jos purjehtijan arvio on väärä.
Siksi purjehtijoiden tekemien ratkaisujen pitäisi perustua suuriin marginaaleihin. Älkää hyvät ihmiset menkö editse, jos ette ole *aivan varmoja*.
Siksi purjehtijoiden tekemien ratkaisujen pitäisi perustua suuriin marginaaleihin. Älkää hyvät ihmiset menkö editse, jos ette ole *aivan varmoja*.
Vastaukset 112
Vanhimmat
Kenen tai minkä editse. Epäilenpä, että teillä ei ihan oikeasti yleensä ole minkäänlaista halua väistää, vaikka mahdollisuus olisikin.
Eiköhän laivat voi odottaa purkkarin ratkaisua. Ne on kuitenkin melko ketteriä liikkeissään, vaikka hitaita. Jos näyttää tulevan alle, niin äänimerkki "mitkä ovat aikeenne".
Kyllä se nyt vaan on niin, että purjeveneellä ollaan huvikseen liikenteessä, on erittäin lapsellista leikkiä ammattiliikenteessä olevien alusten edessä tai lähellä.
Aivan sama asia kuin lapset pelaamassa tms. keskellä katua, niin ja lapset osaa kyllä siirtyä syrjään kun auto tulee...
En ole koskaan nähnyt purjeveneiden "leikkivän" laivojen edessä. Purjeveneen hitauden vuoksi joskus voi kuitenkin tulla tilanteita jossa mitkään marginaalit eivät oikein tahdo riittää. Siinä mielessä nykyisin jo edullisesti saatavia AIS vastaanottomia voi suositella kaikille - varsinkin hitaille aluksille.
Yhden kerran olen nähnyt moottoriveneen menevän aivan ison laivan keulan editse, mitä ilmeisimmin leikkimismielessä. Miehistönä ko. veneessä oli joukko äänekkäitä nuoria miehiä joista osa istui rantatuoleissa veneen kannella ja siemaili keskiolutta.
Erittäin vaarallista leikkiä, moottori kun voi sammua koska tahansa ja tuossa tapauksessa vene olisi jäänyt varmasti alle.
Kyllä se niin on, että kun rahtari näyttää peukalon kynnen kokoiselta, on purkkarilla jo syytä vetäytyä pois väylältä. Ammattiliikenne kulkee 17 solmua autopilotilla, eikä ole ihan yksinkertainen operaatio sillä väistää. Rahtari alkaa jo monen mailin päässä jännittämään sitä purkkarin viimeistä vendaa. Ihan turha lomallaan leikkiä hengellään.
Onhan se 17 solmua paljon, mutta silti vain kolme kertaa tavallinen purjeveneen nopeus. Sellaiseen ja paljon suurempaankin nopeuseroon saa tottua ihan jokapäiväisesti. Taitaa muutenkin asiallisesti ottaen hengellä leikkiminen olla aika teoreettista, kun kuitenkaan siinä ei leikissä ei kukaan tunnu häviävän. Laivasta sentään tietää, ettei se yllättäin käänny päälle ja aika lähellä laivan kylkeäkin on itse turvassa. Tuskin siellä laivassakaan pelätään kohti kylkeä tulevan veneen upottavan laivaa.
"Onhan se 17 solmua paljon, mutta silti vain kolme kertaa tavallinen purjeveneen nopeus."
Ongelma liittyneekin siihen, että suurta kokoa ei osata yhdistää nopeuteen. Uliseva, plaanaava ja vettä roiskuttava vene ymmärretään "nopeaksi", mutta suuri laiva, jolla on nopeutta 25 solmua, näyttää yhtään kauempaa katsottuna laiskalta valaalta. Se kuitenkin tulee yllättävän nopeasti.
25 solmua on jo harvinaisempi tapaus, jotkut Tallinnan laivat silleen kulkee. Ja kuinka noviisi pitää olla, että laivan nopeudet enää muutenkaan yllättää? En minä ainakaan enää kymmeniin vuosiin ole jaksanut yllättyä kuin korkeintaan joskus nopean tuntuisesta kiihtymisestä satamasta lähtiessä.
Taidat olla aika torvi tosiaan. Varmaan ajelet mopoautolla tientukkona...
Osaatkohan edes itse antaa kyseistä äänimerkkiä? - Ja luuletko, että sellainen vatipää, joka häiritsee ammattiliikenteessä olevan aluksen kulkua ymmärtäisi merkin.
Tietysti äänimerkki kuin äänimerkki voi herättää jos veressä ei ole liikaa promilleja...
Ohoi kaikki puusilmä-vesibussikuskit, noudattakaa vaan kiltisti väistämissääntöjä!
Niin ei mitään ongelmaa!!
Uskoisitkos, että sellainenkin vesibussikuski on nähty, joka jäi odottelemaan kolmen-neljän viikkokisaan osallistuvan purjeveneen ohimenoa. Purjeveneiden suunta oli poikittainen vesibussiin nähden. Bussi tosin vain sight-seeing -risteilyllä ja ehkä halusi tarjota matkustajille katsottavaa, mutta silti huomionarvoinen poikkeus käytännöstä.
No todella poikkeuksellista. Nuo vesibussit ajelevat aina ylinopeutta täällä Helsingin 10km/h. nopeusrajoitusalueella. On jonkinverran turhauttavaa ajella siinä sitten itse rajoituksen mukaan. Kai ne rajoitukset koskevat niitäkin.
Kruunuvuorenselällä liikkuu charter-käytössä yläohjaamomoottorivene, jonka kuski katsoi ettei hänen ohittavana moottoriveneenä tarvitse väistää kryssivää purjevenettä. Käsillään vaan hosui ohjaamostaan meitä sivummalle. Emme olleet edes väylällä. Hämmentävää. Laivojen ja lauttojen eteen ei ole tullut mieleenkään tunkea.
Meriteiden turvallisuus perustuu yhteen sääntöön eli "kaikkien on pyrittävä välttämään yhteentörmäys kaikin mahdollisin keinoin". Lisäksi varsin usein unohdetaan herrasmiessääntö eli "se väistää, joka sen helpoiten ja turvallisemmin pystyy tekemään"
Ammattiliikenteessä oleva alus ei yleensä syväyksensä ja ohjattavuutensa takia pysty liikkumaan väylän reuna-alueilla. Huvialusten ei ole tarpeen liikkua keskellä väylää ja niiden on helpompi ennakoida liikkeitään kuin suurempien alusten.
Eli liikkuminen on joustavampaa kun ei tuijoteta omia oikeuksiaan vaan pyritään liikkumaan siten, että omista liikkeistä on muille mahdollisimman vähän haittaa.
1. Noudatetaan oikeanpuoleista liikennettä.
2. Ennakoidaan kurssi ajoissa siten, ettei jouduta kenenkään kanssa törmäyskurssille.
3. Tehdään väistöliikkeet ajoissa ja selvästi.
4. Ei pidetä jääräpäisesti kiinni omista oikeuksistaan.
Väyläalueet ovat huomattavasti leveämpiä kuin navikaattorin piirtämä viiva. Ei ole tarpeen ajaa täsmälleen viivaa pitkin vaan kulkusuuntaan nähden väylän oikeassa reunassa. Tällöin väylän keskialue jää vapaaksi.
Seurataan muuta liikennettä ja muutetaan kurssi heti mahdolisimman turvalliseksi eikä jäädä odottamaan toisen tekevän sen ensin.
Kurssin muutoksia ei tehdä hiljalleen hivuttamalla vaan selvästi havaittavina suoraviivaisina väistöliikkeinä.
Meriteillä ei ole oikeuksia vaan velvollisuuksia.
Ammattilainenko kirjoitti? Ainakin ammattilaisen pitäisi tietää, että väylillä kulkusyvyys on taattu laidasta laitaan. Ammattiliikennettä on kyllä kovin monenlaista kipparin kanssa charteria ajavasta supertankkeriin.
Ja jos nyt oma kokemus jotain jääräpäisyydestä kertoo, se kertoo eniten vesibussien kuskien jääräpäisestä kiinnipitämisestä omista ajolinjoistaan riippumatta oikeuksista. Väistöliikkeet useimmiten ollaan selvästi ja hyvissä ajoin tekemättä. Onneksi kaikki osaavat siihen ennakolta asennoitua, muu tulee yllätyksenä
En ole ammattilainen vaikka vanha laivurikirja on takataskussa. Olen harrastanut veneilyä 40 vuotta ja nähnyt vuosien mittaan "minä kehityksen".
Väylillä kulkusyvyyttä on todellakin väylän keskiviivan molemmin puolin koko merkityllä väyläaueella. Et ota huomioon sitä tosiseikkaa, että iso alua ei pysty turvallisesti liikkumaan väyläalueen reunalla, sillä silloin västöliikkeille ei ole ylimääräistä tilaa. Huvivene taas mahtuu pyörähtämään ympäri lähes akselinsa mitalla, joten kumman on mielestäsi turvallisempi antaa tilaa?
Vesibussien kuljettajista minullakin on vastaavia kokemuksia. Vesibussia ei voi pitää aluksena, jonka kulkusyvyys rajoittaa sen liikkeitä. Kaikki ammattilaisetkaan eivät ole osaavia merenkulkijoita. Tämän takia itse väistän mahdollisuuksien mukaan kaikkia ja yleensä liikun täysin väylen ulkopuolisilla vesialueilla.
Eihän kenenkään järkevä ajolinja mene väylän reunan kulmia myötäillen. Käytännössä sitä ohjattavuudeltaan kankeampaa ammattiliikennettä ovat tavarankuljetuslautat, jotka joskus vielä hinaavat proomua perässään. Ja tietysti tässä pääkaupunkiseudulla sisään ja ulos kulkevat varsinaiset laivat. Joskus muinaisina vuosina Porvoon suunnasta tulivat vielä hiekkajaalat, mutta se liikennehän on loppunut jo vuosikymmeniä sitten. Joka tapauksessa sellaista ammattiliikennettä on alusmäärästä lähes häviävän pieni osa.
J.L. Runebergin muistan esiintyneen mannekiinina joskus 60- tai 70-luvulla telkkarissa esitetyssä valistusohjelmassa näyttäen mallia, miten konealus väistää purjealusta. Siitä huolimatta en minä, eikä tuskin kukaan muukaan odota kyseisen aluksen väistävän saaristoreitillä veneitä millään äkkinäisillä liikkeillä, jos ollenkaan. Kunhan jättää muille mahdollisuuksiensa mukaan vapaata vettä siirtyä alta pois.
Minä olen seurannut vesiliikenteen kehitystä harrastajana jo 50 v. Enkä ole sen kummempaa "minäkehitystä" siinä nähnyt. Huomattavasti lisääntyvää liikennettä kyllä ja sen mukana lukumääräisesti paljon enemmän taitamattomuutta ja itsekkyyttä. Ylivoimaisesti eniten ongelmia aiheuttavat erilaiset nopeakulkuiset, joista aina muutamalle on mahdotonta sopeuttaa menonsa muiden kanssa, vaikka useimmat niin tekisivätkin. Aivan oma lukunsa ovat sitten tietenkin tahalliset provokaatiot joista voi lukea vaikka moottoripuolelta otsikolla "kuudes matkakertomus" tai jotain sen tapaista.
Tiedä noista järkevistä ajolinjoista, mutta turvalliset linjat ovat väylän reunamilla. Lisäksi meriteiden säännöissä velvoitetaan noudattamaan oikeanpuolelta liikennettä kulkusuuntaan nähden.
Jos erehtyy liikkumaan esim. Helsingin sisäväylillä kauniina kesälauantaina, niin sekamelska on aivan mahdoton. Ajellaan aivan sikinsokin ja vedetään mutkat suoriksi leikaten ajolinjoja miten sattuu. On aika ihme, että onnettomuuksia sattuu hyvin harvoin.
Konealus tosiaankin väistää purjealusta tietyissä olosuhteissa , mutta purjealuksella ei ole oikeutta vaarantaa liikkeillään tai linjavalinnoillaan muiden turvallisuutta. Eli purjealuksella ei ole etuajo-oikeutta niin kuin se usein virheellisesti mielletään. Kaikkien on kaikin käytettävissä olevien keinoin taattava vesiliikenteen turvallisuus. Ahtaalla väyläosuudella purjealuksen on jopa siirryttävä ajamaan koneella, jos purjein liikkumista ei voida liikenneolosuhteet huomioiden toteuttaa turvallisesti. Konealuksen on yleensä helpompi väistää purjein liikkuvaa, mutta tämä ei tarkoita sitä, että purjealus voi liikkua konealuksesta välittämättä.
Nopeakulkuiset veneiden aiheuttaman vaaratilanteet johtuvat siitä, että hidaskulkuiset eivät noudata oikeanpuoleista liikennettä ja jätä väylän keskialuetta ohittajien käyttöön. Asia on vähän sama, jos ajaa moottoritiellä 80km/h vasemmalla kaistalla ja kerää peräänsä kaikki 120km/h nopeutta ajavat.
Et ole huomannut vuosien mittaan "minäkehitystä", mutta kuitenkin paljon taitamattomuutta ja itsekkyyttä. Tämä on juuri sitä minä-ajattelua. Vesillä on paljon tilaa liikkua kunhan huomioidaan ensiksi muut ja vasta sitten tuijotellaan omaa napaa.
"Minäkehitys" tarkoittaisi, että itsekkäiden suhteellinen määrä lisääntyisi. Sellaista en ole havainnut. Kun mukaan tulee paljon uusia veneilijöitä, on selvää, että taitamattomien suhteellinenkin osuus lisääntyy.
Kenelläkään ei ole mitään erityistä ohitusoikeutta, jos paikalla on ennestään hitaampia kulkijoita. Hitaammistakaan ei oikeastaan koskaan ole kahta samannopeuksista. Siksi ei tarvitse takaa tulevalle kaikkia edellisiä nopeammalle jättää mitään ohituskaistaa auki.
Juhannussunnuntaina takuulla oli erityisen paljon liikennettä. Ajelin siinä joukon mukana mm. sen Itä-Helsingin keppihelvettinä tunnetun paikan läpi. Kaikki meni muuten mukavasti, mutta selvää epämukavuutta teetti yksi, jonka piti pujotella muiden välistä kaksinkertaisella nopeudella. Siis moottoritievertaukseesi rinnastaen toimisi kuten ne taannoiset Gumball-kaaharit.
joskus suuresti olen ihmetellyt, miksi Suomi24:n purjehduspalsta niin kovasti kiinnostaa moottoriveneilijöitä.
Johtuuko se siitä, että moottoriveneilijät kokevat purjehtijat jotenkin törkeiksi etuilijoiksi? Mistähän tämä voisi johtua?
Keppihelvetti on sellainen paikka, jonne purjeveneillä ei pitäisi olla mitään asiaa purjeilla liikkuessaan varsinkin ruuhka-aikaan.
Se johtuu siitä että moottoriveneilijät ovat pelkästään kateellisia, koska hekin pitävät purjehdusta ainoana oikeana veneilynä.
Taitaa olla niin että moottoriveneilijöiden on vaikea niellä meriteiden sääntöjä.
Olisi siitä voinut tulla purjeinkin, mutta mistä päättelet, että yksikään sillä hetkellä siinä kulkevista olisi niin tehnyt? Sillä hetkellä ei ollut edes itään päin myötätuulessa purjehtivia. Oli vain sekaisin moottori- ja purjeveneitä. Tai siis oikeammin ainoastaan moottoriveneitä, joista muutamalla oli mastokin. Ja sitten se yksi pujotteleva kahjo.
Heh! Oletin meidän puhuvan väylistä eikä mistään ränneistä. Tuo Villingin ränni on niin kapea, että siihen ei edes kunnolla tahdo mahtua edes kahta pienvenettä rinnakkain.
Itse en tuota ränniä viitsi käyttää. Jos välttämättä haluan odotella Hevossalmen sillalla, niin ajan Viipurinkiveltä ylos. Mielummin kyllä kuljen ulkokautta, sillä siellä harvemmin tarvitsee hakea tuulta.
Kapeimpaan kepinväliin mahtuu vaivatta viisi matkavenettä rinnakkain. Mutta jos siinä on kolme ja neljäs tulee välistä moninkertaisella nopeudella, on kaikilla epämukavaa. Kaikki eivät jatka siitä kaupunkiin, tai edes Hevossalmen sillalle.
Keppihelvetissä ei todellakaan ole turvallista kulkea kolme tai neljä rinnan. Se on ehdottomasti korkeitaan kahden kaistan väylä. Kapeimmalla kohdalla särkän kärjessä väylä taitaa olla 15m leveä.
Eikä Sarvastoon, Puotilaan tai lähiseudulle idästä matkaajia ei niin paljon ole, jotta siihen ruuhkan saisi. Suuri määrä on pääasiassa läpiajoliikennettä. Harva uskaltaa ulkokautta kietää, sillä merenkäynti on kovempi.
Miksi purjehdusosiolla ei saisi olla moottoriveneilijöitä? Palstallahan käsitellään purjehdukseen liittyviä asioita ja moottoriveneilijät voivat vapaasti kommentoida myös niitä.
saa tietysti. Mutta miksi?
Pikemminkin siitä, että purjetijat tuntevat vai yhden säännön ja tulkitsevat sitäkin vääri.
Moottoriveneilijät ovat avarakatseisia ja heitä kiinnostavat kaikki veneilyyn liittyvä toisin kuin purjehtijoita ei kiinnosta muu kuin purjehdus.
Olet pahasti väärässä väylän leveydenkin suhteen. Varsin monta kertaa siitä on tullut kryssittyä läpi ja se yksi muita kapeampi viittojen väli on useampi veneenpituus sekin. Ja täysin ongelmitta siitä todellakin menee viisi rinnan, sekin useati koettu. Edellyttää tietenkin, etteivät nopeuserot veneiden välillä ole moninkertaisia. Ja mahtuu, vaikka kaksi niistä viidestä olisi vastaantuleviakin.
Mahtuu, mutta virheliikkeille ei jää tilaa. Kapein kohta väylällä on muuten 20m. Käyty talvella mittaamassa.
20m tilaan mahtuu hyvin 7 venettä rinnakkain.
>>20m tilaan mahtuu hyvin 7 venettä rinnakkain.
Laiturissa kyllä, mutta merellä liikuttaessa ei todellakaan. Ei edes samaan suuntaan mentäessä, saatikka kohdattaessa.
Vain kusipää kryssii siitä kohdasta. Ja taatusti valehtelet väitteesi, että siitä olisi ikinä mennyt viittä venettä rinnan, saati useasti. Kaksikin venettä rinnakkain merkitsee jo kohtuutonta riskiä, koska veneiden väliin ja toisaalta veneiden ja väylän reunojan väliin ei jää kohtuullista marginaalia. Veneen mittaa (n. 10 m) on pidettävä kohtuullisena minimimarginaalina, joten kahden veneen kulkiessa rinnakkain tarvitaan väylälle tilaa 10 3 10 3 10 m eli 36 metriä. Viittahelvetissä ei sitä joka kohdassa ole.
Mitä ihmeen erikoista keppihelvetin läpi kryssimisessä muka on? Jos se on sulle jotenkin vaikeaa tai vaivalloista, se ei ole sitä kaikille. Vain se yksi keppiväli on kapea, sitä ennen ja sen jälkeen on tilaa enemmän. Samalla se kapea väli on väylän mutkassa, eli tavallisimmalla lounaistuulella siinä kohtaa tehdään vain yksi venda ja nousukulmat riittää jo seuraavalle. Väylän pohjoispuolella voi vielä mennä pari veneenmittaa ulos väylältäkin.
Miten saat riskitilanteen kahden samaan suuntaan, pienellä nopeuserolla menevän veneen välille? Siinähän on väistämättä menty jo pidempään osittain rinnakkain. Ulkona oleva puomi voi vaatia metrin tai ehkä kaksikin lisää tilaa. Mahdollisista suunnamuutoksista voi mainiosti sopia yhdessä. Kisassa mennään samanlaisessa paikassa kymmenien senttien marginaaleilla, tuossa voidaan pitää metri. Mutta pidä sinä se 10 m, jos pelkäät deodoranttisi pettäneen.
Pointti ei ole siinä, onko siitä luoviminen itsessään vaikeaa vai ei vaan siinä, että se aiheuttaa täysin tarpeettomasti riesaa muille kulkijoile
Viitauksesi kisoihin vahvistikin sen, mitä tekstisi perusteella saattoi aiemmin päätellä: kuulut merten kusipäihin eli kilpapurjehtijoihin. Hyvään merimiestapaan ja -taitoon kuuluu se riittävien marginaalien jättäminen, mutta molemmat käsitteethän ovat tunnetusti kilpapurjehtijoille sisällöltään täysin tuntemattomia.
Metrin päähän meno toisesta kulussaolevasta veneestä on yksinkertaisesti veneilyturvallisuuden vaarantamista, mistä pitäisi sakottaa suoralta kädeltä.
Okei, asenteesi muita kohtaan tuli hyvin esille. En vain silti oivalla, mistä päättelet minun kertaakaan aiheuttaneen keppihelvetin läpi luovimalla riesaa yhdellekään muulle? Ajat ja paikat on täysin mahdollista valita niin, ettei sitä tapahdu. Vaikka paikassa toisinaan, kuten juhannussunnuntaina, on paljon liikennettä, siitä useimmiten kulkee yksinään.
Veneet eivät hypi yllättäin metriä sivusuunnassa. Ja keppihelvetissäkin kapeaa on todella vain yhdessä pisteessä, ei pitkää ränniä. Onneksi en ole siitä koskaan yhtaikaa kanssasi kulkenut. Muiden kanssa siinä nimittäin voi muutaman sanan vaihtaa, eikä kukaan ole koskaan tilapäistä välin kaventumista paheksunut. Muuta niinhän se on samoin kuin maissa, minullakin on seitsemän mukavaa rajanaapuria ja yksi, joka on riidoissa kaikkien naapuriensa kanssa.
Jopa on tää mulkero osannutkin ottaa itselleen kuvaavan nimimerkin.
Olen aivan varma siitä että jokainen veneilijä joka on hetken aikaa viettänyt isomman rahti tai matkustaja aluksen komentosillalla ja saanut pienen käsityksen
siitä miten "helppoa" sillä on väistellä tai joskus edes nähdä huvialuksia(katvealueet) pysyisi poissa isompien jaloista niin väylillä kuin avomerellä. Väylillä ei pidä yliarvioida ison massan ketteryyttä väistämismahdollisuuksia eikä avomerellä pidä luottaa siihen että pieni vene aina tulisi nähdyksi sillalta.
Ollaan näköjään yhtä mieltä siitä että veneilijät pysyy pois laivojen tieltä. Ja tietenkin myös moottoriveneilijät pysyy pois purjehtijoiden tieltä. Myös väyläalueilla. Purjevenehän käyttää väylää liikkumistapansa vuoksi aivan eri tavalla kuin moottorivene.
Purjeveneenkin tulee noudattaa vesiliikenteen sääntöjä luoviessaan väylällä.
purjevene väistää ohittaessaan moottoriveneen, kaikissa muissa tilanteissa kulussa oleva moottorialus väistää.
Mikä on vesiliikenteen ensimmäinen määräys?
Kaikkien tulee välttää yhteentörmäyksen vaara.
Vasta sen jälkeen tulevat väistämissäännöt.
Tämä tarkoittaa sitä, että purjealuksen on valittava kurssinsa siten, että yhteentösmäyksen vaara on mahdollisimman pieni. Purjealus ei saa esim. luoviessaan kääntyä suoraan moottoriveneen eteen.
Kingi sailori on kuin huonosti kasvatettu kakara.
Purjealus tekee vendan vaikka moottoriveneen eteen, jos ei voi turvallisesti jatkaa samalla halssilla (esim. matala edessä). Tämä on täysin ennakoitavissa olevaa toimintaa. Ja taas moottorivene väistää.
Tuollainen ei ole millään tavalla ennakoitavissa oleva liike, vaan tarkoitushakuista onnettomuuden aiheuttamista. Kakaroiden touhua.
Totta kai on ennakoitavissa. Jos näet vastaantulevan purkkarin edessäsi luovivan kohti väylän reunaa jossa matala. Tiedät varmasti että venda on tulossa. Pitäisikö purkkarin mielestäsi ajaa kiville väistääkseen moottoriveneitä?
Lukekaa moottorimiehet karttaa ja opetelkaa ennakoimaan purkkareiden liikkeet. Ette ole liikkeellä ajoradalla.
Seuratkaa rättihomat liikennettä ja opetelkaa ennakoimaan käännöksenne. Ette ole liikkeellä yksin.
Väärin.
Mikään alus ei saa muuttaa kurssiansa siten, että syntyy yhteentörmäämisen vaara.
Aluksen, joka ei ole väistämisvelvollinen, on pyrittävä säilyttämään sekä suuntansa että nopeutensa kohtaamistilanteessa.
Sinulla on yhtäläinen velvollisuus seurata liikennettä. Siihen kuuluu navigointikin, eikä tarvitse olla edes järjen jätti ymmärtääkseen, että ainakaan se kivi purkkarin edessä ei väistä. Jos käännös aiheuttaa siinä vaaratilanteen, olet itse lähtötilanteessa aivan liian lähellä.
on PYRITTÄVÄ. Jos tulee matala vastaan, on pakko tehdä vastakäännös. Mutta sehän on muidenkin helposti ennakoitavissa.
Jos ajan kapean väylän reunalla ja purjevene luovii suoraan kohti, niin mihin suuntaan pitäisi väistää?
1. Oikealle ei pääse kun mennään siihen purjeveneenkin väistämään matalikkoon.
2. Vasemmalle ei voi väistää kun purjevene on kohta kääntymässä sinne.
Kyllä se on purjehtija, jonka pitää ottaa huomioon moottorivene ja tehdä käännös ennen väylän reunaa.
Vastakäännöksen voi tehdä myös väylän keskivaiheilla ja siten antaa myös muille tilaa.
Niin voi. Mutta joskus tulee tilanne, jossa ei ole vaihtoehtoja. Ei kukaan ole niin täydellinen, että osaa ottaa huomioon kaikki mahdolliset seuraavan tunnin aikana eteen tulevat vaihtoehdot. Vendaa ei ehkä voi tehdä keskellä väylää muun liikenteen takia, jolloin se on tehtävä viimeistään ennen matalaa.
Otat vauhtia sen verran pois, että voit ohittaa purkkarin sen perän puolelta. Ei ole vaikeata.
No jos noin on, niin mihin moottoriveneilijän pitäsi väistää? Oikealle suraan karille vai vasemmalle käännöstä tekenän purjeveneen eteen?
Jos se luovii suoraan kohti, se purjehtii väylän suuntaan, eikä kääntyile mihinkään. Muutoin ajat perän takaa, siellä ei ole edes kiviä.
Veneeni matkavauhti on 4-5 solmua. Purjevene kovaa suoraan kohti ja minun pitäisi vielä hiljentää ja jäädä kääntyvän purjeveneen keulan eteen toikkaroimaan. Oletko ihan tosissasi?
Eikö purjeveneen olisi helpompi muuttaa sen verran kurssia, ettei sen tarvitsisi kääntyä suoraan keulani edessä vaan tehdä käännös peräni takana?
Suoraan kohti ajaminen on puhdasta piittaamattomuutta purjetijan kannalta. Hidas matkavene ei ole mikään ketterä väistämään.
Kysymyshän oli purjeveneestä, joka luovii väylän poikki moottorivenettä kohti, joka ajaa väylän reunalla karikon kupeessa.
Miten ajaa perän kautta ohi, jos se vaatii kääntymisen suoraan kohta käännöstä väylän reunassa tekevän purjeveneen keulan edestä suoraan sen uudelle luoville. Hidas matkavene jää auttamatta jalkoihin.
Suoraan ei oikein uskalla ajaa kun ollaan suoraan törmäyskurssilla purjeveneen kanssa eikä voi olla varma missä vaiheessa toinen on kääntymässä.
Purjeveneessä varmaan nähdään moottoriveneen hidas matkanteko, mutta siitä huolimatta ei voida muuttaa kurssia ennen käännöstä pois leikkaavalta linjata eli ajaa moottoriveneen perän takaan käännökseen.
Miksei?
Ensinnäkin purjevene on hidas matkavene ja luovinopeudet tyypillisesti 4..6 solmua. Kun liikun purkkarilla koneella, ei vastaan luovivan veneen väistäminen ole koskaan ollut ongelma. Vauhdin passaaminen sopivaksi, ja ohi mentiin.
Minä joudun kesäisin kapeilla sisäväylillä aika usein kyseisen kaltaisiin väistämistilanteisiin. Jokainen niistä on pelottava kokemus. Ihmettelen suuresti kuinka pystyt väistämään turvallisesti tuollaisessa tilanteessa. Vauhtia hiljentämällä jää suoraan toisen keulan eteen eikä ja veneen hidas kiihtyvyys ei anna reserviä uudelle väistöliikkeille.
Todennäköisesti onnistut purjeveneelläsi paremmin sen takia, että toinen purjehtija kunnioittaa sinua enemmän kuin minua moottoriveneeni kanssa.
Purjeveneen pienellä koneella nopeuden muutokset ovat hitaita molempiin suuntiin, kun alla on muutama tonni lyijyä. Siitä huolimatta väistäminen ei ole temppu eikä mikään. Nopeudet ovat uppisten kanssa molemmilla osapuolilla pieniä ja tilanteet kehittyvät hitaasti. Ei siinä mitään formulakuskin refleksejä tarvita. Aikaa on jopa katsoa kartasta, onko sillä kohtaa väylän ulkopuolella tilaa. Jos on, jatkaa purjevene vielä sinne väylän sivuunkin, jonne et itse uskaltanut mennä.
Muutenkin, jos olet lähtötilanteessa väylän reunassa, ei purjevenekään lähde kääntymään ennen kuin on vähintään samalla linjalla. Sitä ennen sinulla on helppoa lähteä kiertämään purjeveneen perän taakse. Tai jos olet lähtötilanteessa vielä kauempana, odotat purjeveneen käännöstä ja menet käännöksen jälkeen perän takaa. Ja lopulta, jos ohjaamalla et pysty väistämään, suostut koskemaan siihen kaasuvipuun. Mistään erilaisesta suhtautumisesta erilaisiin veneisiin ei ole kyse. Nämä on koettu kaikenlaisilla vesikulkuvälineillä.
vähentää nopeutta?
Miksi? Mikä vitun oikeus sillä rättihomolla on tahallaan ja pelkän kiusanteon vuoksi vuoksi tunkea eteen sen sijaan, että etenisi väylän suuntaisesti kuten muutkin tekevät? Tarvittaessa koneella. Ja ihan turha tulla selittämään, ettei kaikissa purjeveneissä ole moottoria. Jos ei ole, pitää rajoittaa sellaisella liikkuminen niihin paikkoihin, joissa ei häiritse muita.
Oikeastaan lainsäätäjän pitäisi kieltää moottorittomat purjeveneet kokonaan.
Sinähän se siinä tarkoituksella teet kiusaa muille. Et ainoastaan niille nyt ja vastaisuudessa täysin laillisin keinoin eteneville, vaan kaikille.
Paskapuhetta. Väylän suuntaisesti sallittua nopeutta etenevä konealus ei tee mitään kiusaa kenellekään. Mutta älyttömällä epäloogisella tavallaan sinne tänne sekoilevat rättihomot tekevät sitä täysin tahallaan kaikille muille.
avaramieliset moottoriveneilijät tutkivat mielenkiinnolla purjehduspalstaa?
Mitä hemmettiä? Pitäisikö minun tuntea kaikki purjehtijoiden manööverit, vendat sun muut? En tunne enkä aio opetella, enkä usko että läheskään kaikki muutkaan tuntevat.
"Oikeastaan lainsäätäjän pitäisi kieltää moottorittomat purjeveneet kokonaan."
Upeeta!
"Oikeastaan lainsäätäjän pitäisi kieltää moottorittomat purjeveneet kokonaan."
tai kieltää tyhmyys ja purjeettomuus moottorilla, tai imbesillit merellä
Miksi pitäisi? Kunhan tiedät sen verran, että jos joku, liikkui sitten purjein tai moottorilla kohti jotain estettä, se muttaa suuntaa ennen sitä. Se, mitä sinun tulee tietää purjehduksesta, on se, että purjeveneen uusi suunta ei tule olemaan suoraan päin tuulta.
Tässähän se yhteinen kiielto on.
Väistämissäännöt määrittelevässä valtiosopimuksessa ei mainita kauppa-aluksia tai puhuta ammattimaisesta liikenteestä. Niitä kuitenkin on väistettävä, koska säännöissä on selkeä ohje: “Pituudeltaan alle 20 metrin alus tai purjealus ei saa estää sellaisen aluksen kulkua, joka voi navigoida turvallisesti vain itse ahtaassa kulkuväylässä.”
"Alle 20 m tai purjealus"... Tuo väistämättä tarkoittaa, että se väylän vaativa alus on yli 20 m. Sopii takuulla kaikille, myös purjealuksille.
Joo,mutta homoilu on miesten hommia!
Väistä vasemmalle kohti väylän keskiosaa., mutta tee se ajoissa eli noin 100 m ennen kohtaamista. Näin annat purjeveneelle tilan ajoittaa käännöksensä siten että törmäysvaaraa ei synny.
Jos vain jatkat väylän oikeaa laitaa törmäyskurssilla, aiheutat purjeveneelle pakkotilanteen jossa sen on käännyttävä suoraan edessäsi "yllättäen".
Sen sijaan ajamalla niin että kohtaaminen tapahtuu väylän keskialueella, purjevenekin voi helposti esim. lykätä käännöstään hieman ja sillä poistaa törmäysvaaran.
Valitettavasti ei voi aina ennakoida, tekeekö purjevene käännöksensä väylän reunalla, keskellä tai vasta varsinaisen väylän ulkopuolella (jos siellä on vettä). Niinpä moottoriveneilijän on hyvä ottaa huomioon molemmat vaihtoehdot eli joko se purjevene kääntyy tai ei. Siirtymällä keskemmälle väylää ajoissa täma helpottuu huomattavasti.
Koska väylän olemassaolo ei muuta väistämissääntöjä mitenkään (poikkeuksena liikkumisrajoitteiset alukset).
Oikeastaan lainsäätäjän pitäisi poistaa väyläviivat kartoilta, niin kuin muissa maissa on tapana.
"Niitä kuitenkin on väistettävä"
Useimmat (?) meistä tietävät että on myös alle 20 metrin kauppa-aluksia tai ammattialuksia sekä myös tietävät että on yli 20 metrin huvialuksia.
Joten lopettakaa jo se höpöttäminen "ammattiliikenteestä" tai "kauppa-aluksista". Näillä käsitteillä kun ei ole mitään tekemistä väistämissääntöjen kannalta.
Ehdotuksessasi vain on se vika, että moottoriveneilijä sitä noudattaessaan rikkoisi lakia eli vaatimusta pysyä mahdollisimman lähellä väylän oikeaa reunaa.
Olen itse purjehtija, mutta siitä huolimatta en nyväksy kryssaamista sellaisissa paikoissa, joissa ei uskalla vetää väylän ulkopuolelle.
Mikään oikeus tai paikalle sattunut viranomainen ei silti edes katso moista lainrikkomusta happamasti, saati tule huomauttamaan.
Missä on sellainen paikka, jossa ei uskalla vetää väylän ulkopuolelle? Sellaisen muodostaa ainoastaan joku ruopattu kanava. Kaikilla luonnonväylillä, olivat leveitä tai kapeita, on väylän ulkopuolella matalaa vain paikoitellen. Ja usein silloin sitä matalaa on silloin osoittamassa viitta.
Huomasithan pysyä eilen poissa Helsinki-Hanko -väliltä. Siellä kryssasi liki sata moottoritonta venettä, kaseja, kuutosia, louhia, folkkareita, haita.... Tänään niillä onkin enempi myötäistä, mutta "kryssaavat" silti leikkaillessaan. Jos tuo olisi joku ongela, tapahtuisi edes joskus joku vahinkokin.
Vai että on jossain moisten museokapineiden kokoontumisajot. Ne pitäisi kaikk koota rannalle läjään ja pistää palamaan. Eivät kuulu vesille enää nykyaikana.
Voisin haalia pari hylkyä rannoilta ja laittaa palamaan, jos istut itse sinne kokon päälle. Sinäkin sovit paremmin sinne keskiaikaan.
Mutta jos liikenteessä pelkkiä purjeveneitä ei ongelmaa ole. Heti kun joku pikipöksy eksyy joukkoon on kaaos valmis. Ei moottoriveneellä väistäminen ole hirveän vaikeaa? kääntää sitä ruoria. Ongelma että moottoriveneiliät ei kertakaikkiaan tunne vesistöjä väylä alueen ulkopuolella. Purkkarilla kryssitessä vedetään väylän ulkopuolelle senverran mitä uskaltaa. Sitten kun tulee matala tehdään venda. Ja suunta on noin 30-40 astetta tuulesta alas. Tämä on sitä käsittämätöntä poukkoilua moottoriveneiden mielestä?
Blaa
> Ehdotuksessasi vain on se vika, että moottoriveneilijä sitä noudattaessaan rikkoisi lakia eli vaatimusta pysyä mahdollisimman lähellä väylän oikeaa reunaa.
Yritäpä etsiä tuo pykälä meriteiden säännöistä, niin voit nimetä sen. Siis monesko pykälä ja missä luvussa ja monesko momentti.
Tai vaikka suora lainaus finlexistä.
Yritettyäsi ja epäonnistuttuasi voit itsekin todeta olleesi väärässä, tuollaista pykälää ei nimittäin ole olemassa.
Hyvä että meillä on näitä viisaita, kaiken tietäviä ammatikyntäjiä jotka itse toimivat tietysti aina oikein. Tulee ihan turvallinen olo.
http://yle.fi/uutiset/rahtialuksen_kapteeni_nukahti_-_rajavartiolaitos_esti_karilleajon/6711308
Joo. Kyllä kannattaa olla tarkkana noiden "ammattilaisten" kanssa. Aina ei riitä edes se, että yrittää pysyä poissa noiden väyliltä:
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288578453543.html
Niin.. ei noita liikennemääriin nähden paljon tapahdu, mutta tapahtuu kuitenkin. Yleisin syy brygalla nukahatamiseen lienee kuitenkin uupumus joka seuraa ylipitkistä työpäivistä.
Vähän offtopik muuta olen aina ihmetelly yksinpurjehduksen laillisuutta pitkillä legeillä, mielestäni siinä touhussa ei noudateta meriteiden sääntöjä( tai tietenkin jos kippari ei nuku koskeen he he). Kaksi kertaa olen Atlantilla väistänyt purjevenetta jossa varmasti ei olllut ketään hereillä, rohkeeta porukkaa....Itse en ikinä jättäisi vahdinpidon pelkästään autopilotin varaan.
Yllättävän (?) paljon noita kännisiä kippareita ja luotsejakin vain löytyy. Ylipitkät työpäivät oli tässäkin asian vierestä haettu selitys.
HIEMAN PERSPEKTIIVIÄ. Jos Atlantilla olet joutunut kahdesti väistämään purjevenettä niin se on varsin uskomaton saavutus ellei ole kyse rannan ja sataman äheisyydestä. Omia kokemuksia esim. Karibia> Azorit 2 reissua= yhteensä 6 viikkoa= 1 vene. Azorit> Portugal x2= 2 viikkoa= 1 vene. Etelä-Norja> Shetland edestakaisin n.2 viikkoa=0 venettä. Eli kesän "ruuhka-aikana" 10 viikkoa Atlantilla ja kaksi venettä horisontissa. Siis vähemmän kuin kerran kuukaudessa kun on pidetty alituista tähystystä. Jos siihen osuisit ja joudut väistämään niin johan on lottovoittoa suurempi sattuma.
2x ARC fleetissä mukana, yhteensä 5 viikkoa ja neljä venehavaintoa alituisella tähystämisellä= vähemmän kuin kerran viikossa tässä "ruuhkassa"
Jos purjehtii tavanomaisten reittien ulkopuolella tai esim.eteläisellä Atlantilla niin varmaan vielä harvemmin saa toisen veneen edes näköpiiriin saati sitten väistökurssille.
Yksinpurjehtijat rikkovat lakia. Kukaan ei yksin voi pitää yllä jatkuvaa tähystystä. Asia on sinänsä ihmeellinen, että tällaisia kilpailuja järjestetään. Toiseen alukseen törmäämisen riski on kuitenkin varsin vähäinen valtamerellä. Montako tiedät yksinpurjehtijoille tapahtuneen?. Miehistön kera purjeveneet ovat kyllä useasti törmäilleet laivojen kera.
Jotkut yksinpurjehtijat - ainakin Atlantin ylittäjät - väittävät nukkuvansa 15 minuutin pätkissä. Tuo 15 minuuttia riittää reagointiajaksi, eli jos et ympäri horisontin tähystyksellä näe laivoja missään - ei niitä ilmesty törmäysetäisyydelle seuraavan 15 minuutin kuluessakaan. Voit siis nukkua taas seuraavan 15 minuuttia...
Pelkkää legendaa. Tuollaisella unella ei pysy järjissään kovinkaan pitkään. Kroppa huutaa kyllä pidempiä unia.
AIS hälyttää jos isompi alus lähestyy törmäyskurssilla. Riittääkö virta pitämään tutkankin päällä niin pienemmätkin alukset hälyttää?
Yllä on muutama yleinen harhakäsitys mm. 15 min unesta ja tähystyksestä. Isompia aluksia avomerellä näkyy pursia useammin, joskus 1 per vrk- joskus 1 per 3 viikkoa. Laivan havaitsemiseen tähystystä parempia ovat elektroniset keinot AIS, tutka ja etenkin tutkavaroitin. 15-20 min tähystysväli ei ole riittävä. Mainingin pohjalta ei näe minnekään ja kelikään ei aina ole kirkas. Usein päivällä näköhavainto tehdään vasta kun laiva on isona lähellä eikä horisontissa. Pimeässä havainnointi toimii paremmin.
Ihmisten unen tarve on kovin vaihteleva. Jotkut nukkuvat veneessä yli 12 tuntia putkeen ellei herätetä. Toiset pystyvät elämään pätkäunilla. 15-20 min unta ja 3 hereillä takaisi unitunteja aivan riittävästi muttei moni siihen sovellu vaan väsyy. Tällä systeemillä tein n 5 viikon reissuja Norjaan ja Shetlantiin. Toki muutama satamapäiväkin matkalle tuli mutta mahdollista tällainenkin unisysteemi on. Ei se pätkäuni ilman elektroniikkaa kovasti tärmäysriskiä kuitenkaan pienennä.
Veljeni tuli Brasiliasta Eurooppaan soolona 5 viikkoa. Illalla klo 10 nukkumaan ja aamulla herätys 8-10 aikoihin. Hän arvioi riskin niin pieneksi, ettei kannata pilata valvomisella makeita unia.
Koko viestiketjun paras kommentti oli, että rättihomot vois pysyä poissa. Arvostan kommenttia.
uskaltaakohan tuon sanoa ääneen satamassakin? kun purjehtijoitakin on kuulolla. Sittenhän kommenttia voisi arvostaakin, mutta ei täällä esitettynä.
Onkohan mitään muuta lakia, joka tuottaisia yhdelle osapuolelle noin pahoja angsteja ja alemmuudentunnetta?
No täältä puuttuu tällä hetkellä se toinen "keskustelu", eli musta kolmio ja sen käyttämättömyys. Tiesittekö muuten että alle seitsemän metrin pituisissa purjeveneissä ei ole pakollista käyttää sitä - samoin kuin muitakaan päivämerkkejä? Eli muistakaahan ottaa mittanauha mukaan ennenkuin rupeatte vaatimaan kolmiota...
Niin, sitten kolmas pakollinen virtuaaliveneilijän päätä kiristävä panta ovat merikarhusaaret ja merikarhut ylipäätänsä.
Täällä toinen ammattikyntäjä. Mielestäni tämä ei ole vain purjeveneiden ongelmana. Usein moottoriveneet arvioivat laivan nopeuden väärin ja tulee todella outoja tilanteita. Harvoin mitään vaaranpaikkoja kuitenkaan suomen saaristossa. Täällä on kuitenkin tilaa ihan hyvin viellä. Ruotsin puolella on sitten tilanne vähän toinen.
Ainoa joka on oikeasti leikkinyt hengellään oli yksi nopeakulkuinen moottorivene. Brygältä ei enää näkynyt venettä. Oli varmasti kivaa säikytellä mukana olleita tyttöjä. Tämäkin Tukholman edustalla.
Hyvää veneilykesää kaikille.
Kauaksipa katosi juttu aloittajan aiheesta. No, näinhän siinä käy, kun ollaan muka merellä, kun ei edes Kustaanmiekasta ulos mennä.
Inttäjiltä unohtui peruspointti. Jos joku huvittelija jättäytyy laivan alle, on tietysti seurauksena meriselitys 'rosiksessa'. Mutta yhden huviveneen yliajo on pienempi murhe päällikölle ja vahdille, kuin olisi vaikka pysäytysyritys, ja päätyminen kilometrin päässä kiville väylästä 100 m sivuun.
Sopikaa nyt Helsingin vesibussien kanssa asioistanne kuinka tahdotte. Niistä haahuiluista huolimatta laivoilla on oma massansa, massahitausmomenttinsa ja niistä johtuvat fysiikan lakien mukaiset käyttäytymisensä.
Jos veneistä puhutaan, niin aina kannattaa kääntyä ennen kuin tökkää. Se koskee kivien lisäksi myös laivaa.
Jos kääntyy reitinjakoalueella tulee sakot. Ne kun on ylitettävä kohtisuoraan.
Oikea väistämismenettely on muuttaa nopeutta.
Aivan kuten autolla risteykseen tultaessa väistetään jarruttamalla, eikä nykäisemällä ratista. Kummallista että maissa tämä osataan, mutta merellä aina yritetään muuttaa suuntaa vaikka väkisin, sopi se tilanteeseen tai ei tai vaikka olisi sääntöjen vastaista muuttaa suuntaa.
Toki jos on jo mokattu ja pahasti, niin sitten vaikka muutetaan suuntaa eikä törmäillä, mutta sakon arvoinen suoritus moinen on siltikin reitinjakoalueilla.
Sinäkö niitä sakkoja jakelet? Onko tiedossasi yhtään tapausta jossa on suunnanmuutoksesta sakotettu? Taidat olla virtuaaliveneilijä jota kiinnostaa enemmän lakikirjat kuin veneily? Veneellä väistetään aaltojakin jos tarve vaatii. Tuleeko siitäkin sakot?
En ole vielä kuullut tapauksesta, jossa näillä kotivesillä olisi tullut sakkoja siitä, ettei reittijakoalueen kohtisuoran ylittämisen sääntöä ole noudatettu, mutta ainakin yksi tiedetään, jossa ne sakot on tullut ulkomailla tapahtuneesta. Tapahtuma oli Saksan vesillä, mutta sakot jakoi suomalainen tuomioistuin. Ja vieläpä todeten päätöksessä, että kipparin menettely oli ollut kyllä sinänsä hyvän merimiestaidon mukainen mutta vastoin pykäliä ja siten rangaistava.
Turha on yrittää väitellä tuota reittijakosääntöä vastaan. Todennäköisesti sakot tulee sinä päivänä, jona jonkun kauppalaivan kippari vaivautuu tekemään ilmoituksen huviveneen toimista.
Vähän mää ihmettelen. Tätä nyky menoo.Olen aikeissa ostaa pienen purkkarin "ehtoopäivien"iloksi,mutta enpä oikein nyt tiedä onko tämä paikallinen ilmiö vai tapahtuuko muuallakin näitä juttuja.
Ittellä kokemusta mutteriveneistä vuodesta 64 vuoteen 90. Seilatua tuli kolmiolla Uusikaupunki-Hanko-Maarianhamina. Joka kesä hyvinkin ahkerasti lähinnä hitaamilla retkiveneillä. suurimman osaa viellä ilman merikortteja,kompassia,kaikuja etek.
Karit oli ainakin silloin merkitty reimareilla eteenkin väylien läheisyydessä.
Ja sitä paitsi ne kivet näkee kyllä jos viitsii tähystää ajo suuntaan , jopa nekin jotka on pinnan alla.
Aina väistettiin purjeill kulkevii sekä kauppa aluksii ei ollu mikään vaiva hölläs vähä kaasuu tai muutti kurssii. Ja ei ku kättä pystyyn hymy naamal .
Niinhän se kävi vaivattomasti, vaikka jopa se kaasu oli vanhassa vikessä moottorikopan sisällä. Taitaa olla nykyään kaikilla mutteriveneilijöillä hiiriranne ja kaasuvipuun koskeminen sattuu.
Olen aiemminkin ehdottanut, että purjeveneiden tulisi kulkea konevoimalla esim. Helsingin edustalla ja yleensä kapeikoissa. Purjeet vasta avomerellä. Siinä olisi mainio sääntö noudatettavaksi. Purjeveneet vain koneella Helsingin edustalla sekä kapeikoissa.
Ehdotan, kuten olen aiemminkin ehdottanut, että moottoriveneet väistävät purjeilla liikkuvia veneitä myös kapeikoissa ja Helsingin edustalla.