Eli mistä tää vois johtua, mistä olla kyse?
Koira haistaa maassa selvästi jonkun hajun yhdessä tarkassa pisteessä, nuuhkii sitä aikansa ja sitten puskee siihen maahan ensin poskensa, siitä jatkaa kaulaansa, kyljen, kunnes on lopulta maassa selällään piehtaroimassa hajun päällä.
Aikansa piehtaroituaan nousee pystyyn, taas haistelee maata tovin ja alkaa tuon hinkutuksen uudestaan?
Jokin haisee hyvältä ja koira tuumii että tota dödöä on omaankin turkkiin saatava? :)
Koira haistaa maassa selvästi jonkun hajun yhdessä tarkassa pisteessä, nuuhkii sitä aikansa ja sitten puskee siihen maahan ensin poskensa, siitä jatkaa kaulaansa, kyljen, kunnes on lopulta maassa selällään piehtaroimassa hajun päällä.
Aikansa piehtaroituaan nousee pystyyn, taas haistelee maata tovin ja alkaa tuon hinkutuksen uudestaan?
Jokin haisee hyvältä ja koira tuumii että tota dödöä on omaankin turkkiin saatava? :)
Vastaukset 13
Vanhimmat
Metsäkoirien kohal oon ainaki huomannu et piehtaroivat jossain paskas siks, ettei saaliseläin tunnista koiran hajua. Tai näin olen kuullut olevan syy..tiedä sitten mikä se on se oikea syy.
Oon koittanut tarkalla silmällä katsoa josko tuossa hinkutuspisteessä olisi jotain eksoottista, mut en ole mitään koskaan huomannut näkyvää.
Talvella voi ihan haistaa ilmeisesti sieltä lumen alta jotain, ja kaivaa lumeen kuopan ja sitten puskee itseensä sinne pikku kuoppaan?
Riistaviettiä kyllä riittää, tai ainakin on tosi kova haistelemaan, mutta myös tottelevainen on, eli ei lähde hajun perään kun kieltää, tai oikeastaan ilman komentoakin pyörii lähimaastossa ja siirtyy seuraavaan paikkaan haistelemaan, seropi.
metsäkoirien tapa tuo, vaan joskus jopa päinvastoin. Tuossa noiden lähialueen seurakoiraomistajien kanssa kun olen joskus jutellut niin useammalla tuntuu olevan sellainen buudeli joka hankaa itseään nimenomaan paskaan tai raatoon.
Itselläni paukkuarka lintukoira, josta ei metsälle siksi ollut vaikka halua riistan perään on. Mutta ensimmäiseen viiteen-kuuteen vuoteen se ei yhtään kertaa hinkannut itseään mihinkään. Oppi tavan vasta myöhemmin itsekseen ja nimenomaan tuolla aloittajan kuvaamalla tavalla. Ensin nuuskitaan pitkään ja hartaasti sitten aloitetaan parfymointi kaulasta ja sen jälkeen kellahdetaan selälleen piehtaroimaan ja lopuksi kierros parikin kertaa uudelleen. Ja paikkaa tutkittaessa ei ole mitään ihmissilmälle näkyvää. Ainoa tunnistettava kerta oli yhdellä niityllä jossa oli selvästi jokin peura ollut makoilemassa.
Joten siinä mielessä tuo riistanhaju on varmaan oikeaan osunut johtopäätös.
Ok, kiitos tiedosta kaikille, näin se varmaan sitten menee :)
Vielä olis kiva kuulla tekeekö muidenkin koirat tällaista, taitaa olla kuitenkin suht harvinaista, kun en oo aiemmin törmännyt vaikka olen monelta kysellyt.
Joku alkukantainen vaisto tosiaan kertoo 'naamioitumaan' vissin
En tunne yhtään koiraa joka ei tuota tekisi, mitä pahemmin haiseva raato sen ihanampi siinä on pyöriä.
ps. täällä on paljon koiria.
Kaikki omani ovat tuota tehneet, eivätkä ole metsästyskoiria!
Siis kuulin, että metsästyskoirat kun tekee tätä, niin yrittävät peittää oman hajunsa. En meinannut, että vain metsästyskoirat tätä tekisi.
Koira on pohjimmiltaan saalistaja, samoin kuin kissa, kaikki koirat pyörivät raadoissa ja sonnassa vain siitä syystä, että saavat oman hajunsa peitettyä. Ei siihen muuta syytä ole. Piehtaroinnista raadossa pyörimisen erottaa siitä, että piehtaroinnissa (siis kutittaa selkää tai on kuuma tai muuten vain huvittaa) koira heittäytyy selälleen, hajussa pyörimiseen taas mennään niska edellä.
Muutkin saalistajat tekee samaa, ei se pupu tajua ettei esim. määnneet kalat pahemmin juoksentele.
Meidän koira tekee ihan tuota samaa myös.Ja juuri tänään viimeksi se teki sitä taas.Ja se tapahtuu pihallamme ihan vaan pelkällä lyhyeksi leikatulla nurmikolla, jossa ei silmin nähden mitään kuitenkaan näy olevan.Ei siis mitään raatoja eikä paskoja ,mutta joku ilmeisen mielenkiintoinen haju siinä yhdessä kohtaa vaan tuntuu kuitenkin olevan.Ja sitä koirani ensin hyvin tarkkaan haistelee ja sen jälkeen haluaa siinä sitten hinkata itseään ensin kaulasta ja lopuksi sitten kellien siinä selälläänkin myös.Joten olisi kiva saada tietää,että mikähän se haju mahtaisi oikein olla?
Kiitos vielä kaikille vastaajille, ei tuo sitten oikeasti mitään harvinaista ollutkaan.
Hauskinta koko hommassa on mielestäni se hyvin huolellinen ja tarkka haistelu, ja vielä sitäkin huolellisempi tähtäys kropalla siihen pieneen hajupisteeseen.
Olisi hauska joskus nähdä toistenkin koiria tässä hyvin tarkassa lajissa ;)
Meillä on vissiin 4-5 kierrosta ennätys, tosin voi olla että olenkin jo koiran kutsunut jatkamaan lenkkiä kesken ton hinkutuskierteen.
Joo, se siinä tosiaan onkin juuri niin jotenkin hassua minunkin mielestäni myös, että miten se onkin niin erittäin huolellista ja todellakin tarkkaa se touhu ja se lopullinen tähtäys,että se osuu juuri täsmälleen siihen oikeaan paikkaan minunkin koirallani myös,heh.
Meillä koirat tykkäävät kieriä erityisesti kuolleissa kastemadoissa, sekä jonkun tietyn linnun paskassa. Kastemadoissa kierittyään haisevat aivan hirveille. Rotuina kääpiökoirat, kaukana metsästyskoirista. :)
Itselläni on sekarotuinen, isompikokoinen, ei suurta riistaviettiä mutta saalisviettiä vähintään riittävästi. Usein heittäytyy johonkin kohtaan, jossa ei ihminen mitään näe eikä haista - ensin nuuskuttaa, sitten näyttää siltä kuin jalat pettäisi ja kierii selällään siinä hajuläikässä. Saman saattaa toistaa pariinkin kertaan. Pelkkä jäniksen haju tai jänönpapana ei kierittämistä saa aikaan, niitten reitit vain nuuskii tarkasti, mitä sitten lieneekään niissä kohdin, mihin heittäytyy...
Varsinaisiin p--kaläjiin tämä ei ole ikinä heittäytynyt, tosin ehkä vain ei ole osunut sellaista kohdalle :D
Yhden teorian mukaan koira kierittelee ruuassa tai saaliseläinten hajussa tuodakseen kotiin laumalleen viestin, että on löytänyt jotain syötäväksi kelpaavaa.