Olen ollut yksin koko ikäni. Nämä kohta 33 vuotta, enkä ole koskaan seurustellut. Kaipaan rakkautta niin paljon osakseni, että se tekee kipeää. Olen liian herkkä, liian tunteellinen ja ne harvat kerrat kun ihastun ihastun aina täysillä. Mutta ne eivät koskaan johda mihinkään ja en kohta enää jaksa uskoa. Uskoa siihen että edes kerran joku pitäisi minua lähellään ja rakastaisi, että olisin kokonainen.
Näinä aamuyön tunteina
on aikaa ajatella
4243
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
vielä se hetki koittaa. Voi olla lähempänä kuin luuletkaan, jos vain annat tälle ihastumisen kohteellesi mahdollisuuden.
Saa nähdä. Saa nähdä. Nyt ei riitä enää voimat ikävään ja haaveiluun. Parempi pysyä reaalissa.
Just, täältä ei apuja heru
niin sinua rakastaisin sydämestäni ja lähelläni saisit olla, vain sinä, ei kukaan muu....ei enää koskaan kukaan muu.