Vanhempien kunnioitus

Expimot

Tuleeko ikäihmisiä kunnioittaa?

54

181

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Mie oon sitä mieltä ihmistä tulee kunnioittaa iästä riippumatta.
      Kaikkia ikäihmisiä ei pysty kunnioittamaan, ikä ei ole ihmisen ansiota.
      Kunnioitus elämää kohtaan on tärkeää on sitten kysymys ihmisestä tai luonnosta.

      Joo tässä näitä mun mietteitä äkkiseltään.

      • Tulisilla - juuri näin ajattelen minäkin!
        Tietäähän tuon "äkkiseltäänkin" - selvän asian... kunnioituksen.


    • ...

      Ei eliniällä ole mitään merkitystä.

      Typerys voi olla typerys vaikka sata vuotiaaksi. Aivan muut asiat ratkaisevat. Sitä paitsi, arvostuksessa sama asia kuin vallassakin, se pitää ansaita, ei sitä voi ottaa.

      Ei ehkä liity aloitukseen suoraan. Mutta tässä joku päivä kattelin yhtä nuorta tyyppiä. Se oli jollain konstilla saanut hankituksi ajokortinkin. Kattelin vaan, kun ei osannut pumpata polkupyöräänsä ilmaa itse. Siinä sitten tajusin, se on ja tulee ikuisesti olemaan lapsentasolle jäänyt. Sellaisten elämään ikääntyminen ei tule vaikuttamaan mitään koskaan.

      =DW=

      • Hattutäti Kukkanen

        Mutta hei, kyllä typerystäkin pitää kunnioittaa. Typerämpää on olla kunnioittamatta toista ihmistä ihmisenä.

        Mikä älykkyystesti ilman pumppaaminen pyörän kumiin (vai onko se rengas) on? Tai ajokortti? Ja eikö lapsen tasolla olevallakin ole ihmisarvo? Ja lapsella?

        Onneksi meillä ei viedä vangeiltakaan kansalaisoikeuksia (vanhoilta ehkä kohta viedään). Ja turha sanoa, etten tiedä mistä puhun. Jos olisin perussuomalainen tai jostain muualta päin maailmaa, kannattaisin kuolemanrangaistusta. Mutta olen pohjoismaisen sivistysvaltion kansalainen enkä usko kostoon ja kostonhimoisiin jumaliin.


      • ...
        Hattutäti Kukkanen kirjoitti:

        Mutta hei, kyllä typerystäkin pitää kunnioittaa. Typerämpää on olla kunnioittamatta toista ihmistä ihmisenä.

        Mikä älykkyystesti ilman pumppaaminen pyörän kumiin (vai onko se rengas) on? Tai ajokortti? Ja eikö lapsen tasolla olevallakin ole ihmisarvo? Ja lapsella?

        Onneksi meillä ei viedä vangeiltakaan kansalaisoikeuksia (vanhoilta ehkä kohta viedään). Ja turha sanoa, etten tiedä mistä puhun. Jos olisin perussuomalainen tai jostain muualta päin maailmaa, kannattaisin kuolemanrangaistusta. Mutta olen pohjoismaisen sivistysvaltion kansalainen enkä usko kostoon ja kostonhimoisiin jumaliin.

        Kirjoitat eri asiasta.

        Jokaisella eläimellä on arvonsa, myös ihmisellä Aloitus koski KUNNIOITUSTA.

        "Pohjoismainen sivistysvaltio" suunnalleen samanlainen vitsi, kuin "Pohjoismainen hyvinvointivaltio". Pelkkää sanahelinää ja kansalaisten sumuttamista. Kirjoitin kai alempana, että kunnioitus ja arvostus ansaitaan. Jotkut ei nansaitse edes toimeentuloaan.

        Mua ärsyttää asiassa just se puoli, että jotkut vaatii itselleen hirveää pokkurointia jne ja "ottavat arvonsa", Toi kundi, joka ei osaa pumpata edes ilmaa pyöränsä kumeihin. on yden, entisen mahtisuvun degeneroitunein viimeinen jälkeläinen. Aiemmin oli maita ja mantuja, ei ole enää. Tyyppi oletettavasti suunnilleen idiootin tasolla, mutta se on kasvatettu siten, että se kuvittelee olevansa suurikin kartanonherra. Sille tulee elämä olemaan raskasta. Mutta sen turha kuvitella, että sitä kukaan KUNNIOITTAISI, sitä säälitään. Tollo, itsekkään tajua tilaansa. Se vaan joskus tulee vastaan, kun vanhemmat ja sukulaiset kuolee.

        Että nykyaikana, turha pullistelu pois. Suomi on mitä on, mutta yks juttu meillä on, sen nimi on demokratia.

        =DW=


      • Hattutäti Kukkanen
        ... kirjoitti:

        Kirjoitat eri asiasta.

        Jokaisella eläimellä on arvonsa, myös ihmisellä Aloitus koski KUNNIOITUSTA.

        "Pohjoismainen sivistysvaltio" suunnalleen samanlainen vitsi, kuin "Pohjoismainen hyvinvointivaltio". Pelkkää sanahelinää ja kansalaisten sumuttamista. Kirjoitin kai alempana, että kunnioitus ja arvostus ansaitaan. Jotkut ei nansaitse edes toimeentuloaan.

        Mua ärsyttää asiassa just se puoli, että jotkut vaatii itselleen hirveää pokkurointia jne ja "ottavat arvonsa", Toi kundi, joka ei osaa pumpata edes ilmaa pyöränsä kumeihin. on yden, entisen mahtisuvun degeneroitunein viimeinen jälkeläinen. Aiemmin oli maita ja mantuja, ei ole enää. Tyyppi oletettavasti suunnilleen idiootin tasolla, mutta se on kasvatettu siten, että se kuvittelee olevansa suurikin kartanonherra. Sille tulee elämä olemaan raskasta. Mutta sen turha kuvitella, että sitä kukaan KUNNIOITTAISI, sitä säälitään. Tollo, itsekkään tajua tilaansa. Se vaan joskus tulee vastaan, kun vanhemmat ja sukulaiset kuolee.

        Että nykyaikana, turha pullistelu pois. Suomi on mitä on, mutta yks juttu meillä on, sen nimi on demokratia.

        =DW=

        Oletpas kyyninen. Tai esität kyynistä.

        Ihminen on ihminen, ja mielestäni myös entisten mahtisukujen ja pikkukylien sisäsiittoisten sukujen jälkeläiset ovat ihmisiä. Ei ole kenenkään oma vika, jos on "degeneroitunut". Osasi sitten pumpata pyörän kumit, lukea sisältä, säveltää nykymusiikkia jne. tai ei. Jos sitten vaatii erityispokkurointia niin siinähän vaatii. Sen taidon osaavat muutkin kuin degeneroituneet säätyläiset tai kultalusikka suussa syntyneet ns. finanssinerot ja muut humpuukkimaakarit, jotka eivät historian kirjoihin päädy, mutta kai se riittää, että kaupungilla kohistaan ja nimi näkyy otsikoissa. Nämäkin ovat kuitenkin ihmisiä ja heillä on ihmisoikeudet. Ja kaikissa voi olla yllättäviä puolia - hyviäkin.

        Ja kyllä. Kyllä me täällä Pohjolassa vielä jotensakin sivistyneitä näissä inhimillisyysasioissa ollaan!

        Säälistä vielä: Itse kutakin joku joskus säälii ja syystä ja rehellisesti, vilpittömästi. Ihan oikeasti, ei sillä tavalla ilkeästi, niin kuin joskus sääli ajatellaan. Nykyäänhän sääli tuntuu joillekin olevan ylenkatseen synonyymi. Sitä se ei kuitenkaan kaikille ole.


      • Ikävää, ettet anna nuorelle edes mahdollisuutta vaan teilaat heti! Olet itse aika "heikoilla" nyt.


    • vanhemmat kuolivat

      itkin 2kk.

      • Kaikilta kuolee

        Mitä tekemistä sillä on kunnioituksen kanssa?


    • Expimot

      Entä isää ja äitiä?

      • ...

        Vanhemmat yleensä vaativat itelleen kunnioitusta ja ottavat auktoriteetin. Hyvin usein kumpikin karisee, ne muuttuvat vain ihmisiksi ihmisten joukossa. Enkä toisaalta ymmärrä sitäkään, että perusteena vaatimuksilleen on lähinnä se, että eivät ole osanneet käyttää ehkäisyvälineitä

        =DW=


      • ... kirjoitti:

        Vanhemmat yleensä vaativat itelleen kunnioitusta ja ottavat auktoriteetin. Hyvin usein kumpikin karisee, ne muuttuvat vain ihmisiksi ihmisten joukossa. Enkä toisaalta ymmärrä sitäkään, että perusteena vaatimuksilleen on lähinnä se, että eivät ole osanneet käyttää ehkäisyvälineitä

        =DW=

        Se mitä olet kokenut suhteessa vanhempiisi ja ne traumat tuovat näköjään uuden näkökulman aiheeseen :) Itse ajattelin yleensä vanhempien ihmisten kunnioittamista; minulle täysin vieraiden. En heijasta heihin omia lapsuuden kokemuksiani eli ajattelen kyllä edelleen, että suurin osa vanhasta polvesta on kokemuksen rikastuttamaa ja pystyisi kertomaan vanhoista ajoista ja selviytymisest'ä asoita jotka saisivat meidät kunnioittamaan heitä!


    • pnel

      Ihmistä yleensä pitää kunnioittaa, jos on kunnioituksen ansainnut.

      Historian siipien havinassa sivistysvaltioissa on vanhuksia kunnioitettu.

      • Lusiina

        Olen samaa mieltä. kunnioitus pitää ansaita, Mutta lähtökohtaisesti ainakin vieraita vanhija ihmisiä tulee kunnioittaa. Itse ainakin teitittelen vanhuksia kunnes he itse ehdottavat sinunkauppoja.


      • minä & ne muut

        Minulle kaikki reilut 6 miljardia ovat samalla viivalla.

        Nousevatko vai putoavatko he siitä tasosta, riippuu ihan heidän teoistaan ja puheistaan.

        Kunnioitusta vaativat vain täydelliset mitättömyydet.


      • ...
        Lusiina kirjoitti:

        Olen samaa mieltä. kunnioitus pitää ansaita, Mutta lähtökohtaisesti ainakin vieraita vanhija ihmisiä tulee kunnioittaa. Itse ainakin teitittelen vanhuksia kunnes he itse ehdottavat sinunkauppoja.

        Niin.

        Ite opin kotona teitittelemään vanhempia ihmisiä. Äitinikin teititteli omaa äitiään jne.

        Että perusidean pitäis mun mielestä olla, ainakin kohteliaisuus. Ja koittaahan tässä itekkin olla kohtelias. Mutta aivan liian moni vanhempi ihminen osoittautunut täysiksi kucipäiksi, että olen vaihtanut sinutteluun ja suoraan veetuilimiseen.

        Tähän aloitukseen kytkeytyy erittäin vahvasti sana "valta".

        Jotkut koittavat ottaa sen, jotkut ansaitsevat sen. Moni kuusipää on koittanut käskyttää ja komennella mua. Lopputulos ei ole kuusenkasvattajalle ole läheskään aina ole ollut posetiivinen. Toki itekkin töpeksin, mutta mä myönnän periaatteessa asian itelleni. Vaan ne ihmiset, jotka kerjäävät neuvoksen titteleitä ja suurta valtaa itelleen, ne ihmeen usein on työttömiä luusereita, ennen eläkeikää ja joille kaikki ihmiset nauravat.

        Viimeisin taisto oli jotain vuosi sitten. Hankala sanoa, kuka voitti. Meinaan vaan, mä en taistele asioista voittamisen takia, mun mielestä asioitten pitää vaan olla oikein. Noh, isot huudot ja laajat riidat ja asianajajatkin alkoi soittelemaan mulle ja uhkaileen oikeuteen vetämisestä, milloin milläkin syyllä. No ei tullut haastemiestä. Että en tiedä, onko mulla mitään "arvostusta" oikein kenenkään silmissä, mutta sen tiedän varmasti, muutamat tyypit munasivat itsensä täydellisesti ja taisi siinä muutamilla tulla ennenaikainen eläkkeellelähtökin.

        Kaikki pitää ansaita. Monet toimivat jossain 1600 luvun hengessä ja luottavat oletettuun auktoriteettiinsa. Nykyaika erilaista. Ihmisillä tietoa ja tiedonhankkimiseen välineitä. Monet, monet riidat eivät menisi pitemmälle, jos ei olisi näitä kivikautisella ajatusmallilla varustettuja heeboja. Luotettavin tietolähdehän aina on esson-pari tai serkkupoika reiska, jok käynyt amiksen joskus sata vuotta sitten. Hetki netissä, asioita voi selvitellä, todelliselta kantilta.

        =DW=


      • ... kirjoitti:

        Niin.

        Ite opin kotona teitittelemään vanhempia ihmisiä. Äitinikin teititteli omaa äitiään jne.

        Että perusidean pitäis mun mielestä olla, ainakin kohteliaisuus. Ja koittaahan tässä itekkin olla kohtelias. Mutta aivan liian moni vanhempi ihminen osoittautunut täysiksi kucipäiksi, että olen vaihtanut sinutteluun ja suoraan veetuilimiseen.

        Tähän aloitukseen kytkeytyy erittäin vahvasti sana "valta".

        Jotkut koittavat ottaa sen, jotkut ansaitsevat sen. Moni kuusipää on koittanut käskyttää ja komennella mua. Lopputulos ei ole kuusenkasvattajalle ole läheskään aina ole ollut posetiivinen. Toki itekkin töpeksin, mutta mä myönnän periaatteessa asian itelleni. Vaan ne ihmiset, jotka kerjäävät neuvoksen titteleitä ja suurta valtaa itelleen, ne ihmeen usein on työttömiä luusereita, ennen eläkeikää ja joille kaikki ihmiset nauravat.

        Viimeisin taisto oli jotain vuosi sitten. Hankala sanoa, kuka voitti. Meinaan vaan, mä en taistele asioista voittamisen takia, mun mielestä asioitten pitää vaan olla oikein. Noh, isot huudot ja laajat riidat ja asianajajatkin alkoi soittelemaan mulle ja uhkaileen oikeuteen vetämisestä, milloin milläkin syyllä. No ei tullut haastemiestä. Että en tiedä, onko mulla mitään "arvostusta" oikein kenenkään silmissä, mutta sen tiedän varmasti, muutamat tyypit munasivat itsensä täydellisesti ja taisi siinä muutamilla tulla ennenaikainen eläkkeellelähtökin.

        Kaikki pitää ansaita. Monet toimivat jossain 1600 luvun hengessä ja luottavat oletettuun auktoriteettiinsa. Nykyaika erilaista. Ihmisillä tietoa ja tiedonhankkimiseen välineitä. Monet, monet riidat eivät menisi pitemmälle, jos ei olisi näitä kivikautisella ajatusmallilla varustettuja heeboja. Luotettavin tietolähdehän aina on esson-pari tai serkkupoika reiska, jok käynyt amiksen joskus sata vuotta sitten. Hetki netissä, asioita voi selvitellä, todelliselta kantilta.

        =DW=

        Minä teitittelin myös edesmennyttä mummiani ja hän jos kuka sen ansaitsi.

        "suoraan veetuilimiseen."
        Et kai? Aika lapsellista sanoisin.Jos toinen on veemäinen, pitääkö sinunkin olla. Ohita ja oanna olla, jos et pakosta joudu olemaan tekemisissä. Jos joudut, sillon sull on onkelma edessä. Onko sulla joku auktoriteettikammo?

        "Vaan ne ihmiset, jotka kerjäävät neuvoksen titteleitä ja suurta valtaa itelleen, ne ihmeen usein on työttömiä luusereita, ennen eläkeikää ja joille kaikki ihmiset nauravat."

        Kyllä niitä istuu kuules tuolla ihan ylimmilä palleilla myös.Piiri pieni pyörii ja hyvävelisysteemi toimii :).

        "mun mielestä asioitten pitää vaan olla oikein"
        Tuosta olen samaa mieltä mutta valitettavasti tässä vääryyksien mualimassa se ei läheskään aina toteudu.

        Essolaiset parantavat omalla sarallaan maailmaa, ottanevat kantaa mualiman tapahtumiin. Pikkasen voisivat kuitenkin suuta siistiä. Sopisi sitten paremmin kuultavaksi näin naisimmeisenkin näkökulmasta.


      • ...
        lusiinana kirjoitti:

        Minä teitittelin myös edesmennyttä mummiani ja hän jos kuka sen ansaitsi.

        "suoraan veetuilimiseen."
        Et kai? Aika lapsellista sanoisin.Jos toinen on veemäinen, pitääkö sinunkin olla. Ohita ja oanna olla, jos et pakosta joudu olemaan tekemisissä. Jos joudut, sillon sull on onkelma edessä. Onko sulla joku auktoriteettikammo?

        "Vaan ne ihmiset, jotka kerjäävät neuvoksen titteleitä ja suurta valtaa itelleen, ne ihmeen usein on työttömiä luusereita, ennen eläkeikää ja joille kaikki ihmiset nauravat."

        Kyllä niitä istuu kuules tuolla ihan ylimmilä palleilla myös.Piiri pieni pyörii ja hyvävelisysteemi toimii :).

        "mun mielestä asioitten pitää vaan olla oikein"
        Tuosta olen samaa mieltä mutta valitettavasti tässä vääryyksien mualimassa se ei läheskään aina toteudu.

        Essolaiset parantavat omalla sarallaan maailmaa, ottanevat kantaa mualiman tapahtumiin. Pikkasen voisivat kuitenkin suuta siistiä. Sopisi sitten paremmin kuultavaksi näin naisimmeisenkin näkökulmasta.

        Näkökohta.

        Joittenkin ihmisten kanssa on mahdoton keskustella"diplomaattisesti hienovaraisesti ilmaistavin sanankääntein". Eikä ne tajua normaalia puhetta, ei suoraa huutoa, ei suoraa vittuilua, ne vaan on kucipäitä.

        Mulla aika laaja kirjo puehtyylejä, murteita, vieraita kieliä. Muttta jos toinen osapuoli on umpitollo kouluttamaton ja sivistymätön potunviljeliä, ei siihen auta oikein mikään muu kuin viranomainen. Että, haastemiestä odotellaan, ei ole vieläkään näkynyt, ei kyllä potunviljelijöitäkään.

        Mulla ei ole mitään auktoriteettikammoa. Auktoriteetti pitää ansaita, ei sitä oteta. Mutta jotkut on auktoriteetti-uskiksia. Ne ei osaa toimia muuten, kuin auktoriteettien kautta. Et ilmeisimmin ole käynyt armeijaa. Siellä asia tulee kaikesta selvimmin esiin. Kaks kundia, kummallakin samat jämät. Toinen komentaa vaan jotain, kaikki pelaa. Toinen ongelmissa jatkuvati "tottelemattomien varusmiesten kanssa". Ekana mainittu jää aikanaan upseerinuralta eläkkeelle, jälkimmäinen vaihtaa alaa.

        Hyväveli systeemeitä aina ollut. Mutta aina ollut myös hyväsisar sydeemeitä. Maailma tasa-arvoistunut, tullut uusia valtarakenteita. Ja nämät vanhat sydeemit on ongelmissa niitten kanssa. Suurin valtarakenne on media, sitä ne ei missään tapauksessa halua myöntää. Median vaikutuksella asioita nykyisin hoidellaan. Ennen pisnekset saattoi pyöriäm jos kuului pankinjohtajan kanssa samaan lionsklubiin sukulaissuhteittensa kautta. Nyt ei pyöri, kun mediaan pikkasen juttuja ja potkut "leijonista".

        Näin on ja nähty olevan Ollut jo pitkään, se vain jostain 1600- luvulta ajatusmaailmansa perineille nielemätön paikka.


        =DW=


      • ... kirjoitti:

        Näkökohta.

        Joittenkin ihmisten kanssa on mahdoton keskustella"diplomaattisesti hienovaraisesti ilmaistavin sanankääntein". Eikä ne tajua normaalia puhetta, ei suoraa huutoa, ei suoraa vittuilua, ne vaan on kucipäitä.

        Mulla aika laaja kirjo puehtyylejä, murteita, vieraita kieliä. Muttta jos toinen osapuoli on umpitollo kouluttamaton ja sivistymätön potunviljeliä, ei siihen auta oikein mikään muu kuin viranomainen. Että, haastemiestä odotellaan, ei ole vieläkään näkynyt, ei kyllä potunviljelijöitäkään.

        Mulla ei ole mitään auktoriteettikammoa. Auktoriteetti pitää ansaita, ei sitä oteta. Mutta jotkut on auktoriteetti-uskiksia. Ne ei osaa toimia muuten, kuin auktoriteettien kautta. Et ilmeisimmin ole käynyt armeijaa. Siellä asia tulee kaikesta selvimmin esiin. Kaks kundia, kummallakin samat jämät. Toinen komentaa vaan jotain, kaikki pelaa. Toinen ongelmissa jatkuvati "tottelemattomien varusmiesten kanssa". Ekana mainittu jää aikanaan upseerinuralta eläkkeelle, jälkimmäinen vaihtaa alaa.

        Hyväveli systeemeitä aina ollut. Mutta aina ollut myös hyväsisar sydeemeitä. Maailma tasa-arvoistunut, tullut uusia valtarakenteita. Ja nämät vanhat sydeemit on ongelmissa niitten kanssa. Suurin valtarakenne on media, sitä ne ei missään tapauksessa halua myöntää. Median vaikutuksella asioita nykyisin hoidellaan. Ennen pisnekset saattoi pyöriäm jos kuului pankinjohtajan kanssa samaan lionsklubiin sukulaissuhteittensa kautta. Nyt ei pyöri, kun mediaan pikkasen juttuja ja potkut "leijonista".

        Näin on ja nähty olevan Ollut jo pitkään, se vain jostain 1600- luvulta ajatusmaailmansa perineille nielemätön paikka.


        =DW=

        Lyhyt vastaus:

        Tiesitkö että myös sinusta voidaan olla tuota mieltä mitä ekassa kappaleessasi sanoit:
        "oittenkin ihmisten kanssa on mahdoton keskustella"diplomaattisesti hienovaraisesti ilmaistavin sanankääntein". Eikä ne tajua normaalia puhetta, ei suoraa huutoa, ei suoraa vittuilua, ne vaan on kucipäitä."

        Jos asenteesi neuvoteltaessa on tuo, et voi odottakkaan että haluamaasi tulosta syntyy.Muuta kuin haastemiehen kautta. Pitää kytetä myös kompromisseihin jos molemmat uskovat olevansa oikeassa.

        Tarkoitin auktoriteetilla asemaltaan sellaista henkilöä, jolla on määräysvalta myös sinua koskevissa asioissa halusitpa sitä tai et.Olen jo ehtoopuolen likkoja, en ole käynyt ermeijaa :).


      • lusiinana kirjoitti:

        Lyhyt vastaus:

        Tiesitkö että myös sinusta voidaan olla tuota mieltä mitä ekassa kappaleessasi sanoit:
        "oittenkin ihmisten kanssa on mahdoton keskustella"diplomaattisesti hienovaraisesti ilmaistavin sanankääntein". Eikä ne tajua normaalia puhetta, ei suoraa huutoa, ei suoraa vittuilua, ne vaan on kucipäitä."

        Jos asenteesi neuvoteltaessa on tuo, et voi odottakkaan että haluamaasi tulosta syntyy.Muuta kuin haastemiehen kautta. Pitää kytetä myös kompromisseihin jos molemmat uskovat olevansa oikeassa.

        Tarkoitin auktoriteetilla asemaltaan sellaista henkilöä, jolla on määräysvalta myös sinua koskevissa asioissa halusitpa sitä tai et.Olen jo ehtoopuolen likkoja, en ole käynyt ermeijaa :).

        enkä edes armeijaa.


      • ...
        lusiinana kirjoitti:

        enkä edes armeijaa.

        Kompromissi tarkoittaa, että jokainen osapuoli joustaa.

        Olemassa joustamattomia ihmisiä. Siis kucipäitä. Möykkäävät, öykkäävät, vetävät suvut kehiin, vetävät kaverinsa kehiin. Koittavat määräillä.

        Asia menee kiintoisaksi siinä vaiheessa, kun tulee eteen toi oikeuteen lähteminen. Jostain syystä haastemiehiä ei ole näkynyt. Se kun on niin, että lakeja pitää kunnioittaa, ei ihmisiä. Eikä ihminen voi ottaa ylivaltaa toisesta, laittomin perustein.

        Aikansa kun kuulee uhkailua, jankutusta, suoranaista kiristystä, päätin aukoa päätäni niin pitkään ja isoon ääneen, että toinen osapuoli haastaa oikeuteen. Omanlaisensa menttely. Uhkailtiin juu kunnianloukkaussyytteelläkin. Vaan, tosiasiat kun on miten on ei sitä tietenkään tullut. Katos, kunnian loukkaus tarkoittaa valheiden kertomista. Jos puhuu totta, ilkeästä kielenkäytöstä ei saa mitään. Mutta viranomaiset joutuvat tutkimaan asiat ja selvittämään syyt. Tosiasia on, oisin ehkä voinut saada pienet sakot karkeasta kielenkäytöstä, vastapuolella linnareissu :DDD

        Aika rauhallista ollut viime aikoina.Mutta siinä piti niitata yks kunnioitusta, auktoriteettia ja valtaa itselleen ominut tyyppi, jolle kai kukaan ennen, ei ole lyönyt ns. "luuta kurkkuun". Tosiasiat eri asioita kuin mielikuvat ja kuvitelmat.

        En mene yksityiskohtiin. Mutta loppupeleissä mä kyllästyin riiteleen yksikseni tolloja vastaan ja nykäisin itse vähän auktoriteettejä kehiin. Ja niin helevetin isoja, että en voi kertoa. On niitä suhteita pienilläkin ihmisillä, niihin turvautuminen vain jotenkin aina tuntunut jotenkin ala-arvoiselta. Mutta muutaman kahelin takia, mun piti sitten ottaa puhelin käteen, tyyliä "hyvä veli..."

        Jotkut ansaitsee arvostuksen ja Kunnioituksen, ei kaikki.


        Lainatakseni kirjaa "Mulle ei vittuilla" :DDD



        =DW=


      • Lusiina
        ... kirjoitti:

        Kompromissi tarkoittaa, että jokainen osapuoli joustaa.

        Olemassa joustamattomia ihmisiä. Siis kucipäitä. Möykkäävät, öykkäävät, vetävät suvut kehiin, vetävät kaverinsa kehiin. Koittavat määräillä.

        Asia menee kiintoisaksi siinä vaiheessa, kun tulee eteen toi oikeuteen lähteminen. Jostain syystä haastemiehiä ei ole näkynyt. Se kun on niin, että lakeja pitää kunnioittaa, ei ihmisiä. Eikä ihminen voi ottaa ylivaltaa toisesta, laittomin perustein.

        Aikansa kun kuulee uhkailua, jankutusta, suoranaista kiristystä, päätin aukoa päätäni niin pitkään ja isoon ääneen, että toinen osapuoli haastaa oikeuteen. Omanlaisensa menttely. Uhkailtiin juu kunnianloukkaussyytteelläkin. Vaan, tosiasiat kun on miten on ei sitä tietenkään tullut. Katos, kunnian loukkaus tarkoittaa valheiden kertomista. Jos puhuu totta, ilkeästä kielenkäytöstä ei saa mitään. Mutta viranomaiset joutuvat tutkimaan asiat ja selvittämään syyt. Tosiasia on, oisin ehkä voinut saada pienet sakot karkeasta kielenkäytöstä, vastapuolella linnareissu :DDD

        Aika rauhallista ollut viime aikoina.Mutta siinä piti niitata yks kunnioitusta, auktoriteettia ja valtaa itselleen ominut tyyppi, jolle kai kukaan ennen, ei ole lyönyt ns. "luuta kurkkuun". Tosiasiat eri asioita kuin mielikuvat ja kuvitelmat.

        En mene yksityiskohtiin. Mutta loppupeleissä mä kyllästyin riiteleen yksikseni tolloja vastaan ja nykäisin itse vähän auktoriteettejä kehiin. Ja niin helevetin isoja, että en voi kertoa. On niitä suhteita pienilläkin ihmisillä, niihin turvautuminen vain jotenkin aina tuntunut jotenkin ala-arvoiselta. Mutta muutaman kahelin takia, mun piti sitten ottaa puhelin käteen, tyyliä "hyvä veli..."

        Jotkut ansaitsee arvostuksen ja Kunnioituksen, ei kaikki.


        Lainatakseni kirjaa "Mulle ei vittuilla" :DDD



        =DW=

        Nii. Onhan tilanteita jolloin ei kannata antaa periksi jos tietää olevansa oikiassa. Harva vaan jaksaa alkaa taistelemaan vaan antaa mieluummin periksi. Luovuttaa ja silleen.

        Mitä tarkoittaa niitata?


      • ... kirjoitti:

        Niin.

        Ite opin kotona teitittelemään vanhempia ihmisiä. Äitinikin teititteli omaa äitiään jne.

        Että perusidean pitäis mun mielestä olla, ainakin kohteliaisuus. Ja koittaahan tässä itekkin olla kohtelias. Mutta aivan liian moni vanhempi ihminen osoittautunut täysiksi kucipäiksi, että olen vaihtanut sinutteluun ja suoraan veetuilimiseen.

        Tähän aloitukseen kytkeytyy erittäin vahvasti sana "valta".

        Jotkut koittavat ottaa sen, jotkut ansaitsevat sen. Moni kuusipää on koittanut käskyttää ja komennella mua. Lopputulos ei ole kuusenkasvattajalle ole läheskään aina ole ollut posetiivinen. Toki itekkin töpeksin, mutta mä myönnän periaatteessa asian itelleni. Vaan ne ihmiset, jotka kerjäävät neuvoksen titteleitä ja suurta valtaa itelleen, ne ihmeen usein on työttömiä luusereita, ennen eläkeikää ja joille kaikki ihmiset nauravat.

        Viimeisin taisto oli jotain vuosi sitten. Hankala sanoa, kuka voitti. Meinaan vaan, mä en taistele asioista voittamisen takia, mun mielestä asioitten pitää vaan olla oikein. Noh, isot huudot ja laajat riidat ja asianajajatkin alkoi soittelemaan mulle ja uhkaileen oikeuteen vetämisestä, milloin milläkin syyllä. No ei tullut haastemiestä. Että en tiedä, onko mulla mitään "arvostusta" oikein kenenkään silmissä, mutta sen tiedän varmasti, muutamat tyypit munasivat itsensä täydellisesti ja taisi siinä muutamilla tulla ennenaikainen eläkkeellelähtökin.

        Kaikki pitää ansaita. Monet toimivat jossain 1600 luvun hengessä ja luottavat oletettuun auktoriteettiinsa. Nykyaika erilaista. Ihmisillä tietoa ja tiedonhankkimiseen välineitä. Monet, monet riidat eivät menisi pitemmälle, jos ei olisi näitä kivikautisella ajatusmallilla varustettuja heeboja. Luotettavin tietolähdehän aina on esson-pari tai serkkupoika reiska, jok käynyt amiksen joskus sata vuotta sitten. Hetki netissä, asioita voi selvitellä, todelliselta kantilta.

        =DW=

        Palauttaisin sinut aiheen piiriin! Kunnioittaminen on ihan muuta kuin valta! On valtaapitäviä diktaattoreita maailmalla, joita ei kunnioiteta, mutta heitä pelätään ja he ovat siksi vallassa. Minä tunnen ikäihmisiä, jotka ovat eläneet sota-ajat, hoitaneet lapsensa ja yhteiskunnalliset velvoitteet. Heitä on paljon! Kunnoitusta siis. Yksittäiset poikkeukset eivät saa pilata muiden kunnioitusta. Ikävä että elämässäsi on ollut vain näitä "luusereita". Näe muukin Suomi!


    • -Sibone-

      Ainakin ihailla voi monia tapaamiaan iäkkäitä ihmisiä.. herttaisia.. ikäänsä nähden reippaita, vaivoja varmaan on, mutta niitä ei juuri valitella. Kunnioitus kuulostaa jotenkin "arvokkaalta" sanalta. En tiedä mihin sen yhdistäisi.. pitäis tuntea hyvin.

      Mitä omiin edesmenneisiin vanhempiin tulee, jonka otat tuolla myöhemmin esiin.
      Se menee varmaan oman iänkin mukaan, nuorena pitää joitan asioita suunnilleen itsestäänselvyyksinä. Myöhemmin, omassa elämässä alkaa ajatella kaikkea mitä he on lastensa eteen tehneet. Oisko se kunnioitusta..
      Itsellä oikeastaan vasta, kun äiti jäi leskeksi, yli kymmenen vuotta ehti olla yksin.. ja kun ikää tuli lisää, vointinsa huononi. Jonkinlainen riittämättömyyden tunne ehkä jäi, koska vaatimuksia ei esitetty.. mutta parhaansa mukaan yritti silloin olla avuksi, kun siihen mahdollisuus.

    • Kyllä, aina! Korkean iän saavuttanut henkilö ansaitsee tietyn kunnioituksen vaikkei sitä itse haluaisi. Elämänkokemus on jotain jota ei ymmärrä ennenkuin ikää karttuu :)

      • ...

        Ongelma.

        Korkea ikä ei ole synonyymi elämänkokemukselle. Jotkut, vanhemmiksi elävät oppivat, näkevät, kuulevat kokevat paljon. Mutta osa elää samaa elämää, mihin ne kakarana syntyi, eivätkä tajua maailman muuttuvan, eikä kyllä paljon muutakaan.

        Niettä edelleen sitä mieltä, pelkkä korkea ikä ei ole mikään peruste yhtään millekkään. Pitää olla muuta takana. Monet vanhukset täysiä kucipäitä, olleet ikänsä. Pieni osa porukoista kuitenkin aina sellaisia, joita arvostetaan aidosti, koska he ovat itse ansainneet arvostuksensa.


        =DW=

        =DW=


      • ... kirjoitti:

        Ongelma.

        Korkea ikä ei ole synonyymi elämänkokemukselle. Jotkut, vanhemmiksi elävät oppivat, näkevät, kuulevat kokevat paljon. Mutta osa elää samaa elämää, mihin ne kakarana syntyi, eivätkä tajua maailman muuttuvan, eikä kyllä paljon muutakaan.

        Niettä edelleen sitä mieltä, pelkkä korkea ikä ei ole mikään peruste yhtään millekkään. Pitää olla muuta takana. Monet vanhukset täysiä kucipäitä, olleet ikänsä. Pieni osa porukoista kuitenkin aina sellaisia, joita arvostetaan aidosti, koska he ovat itse ansainneet arvostuksensa.


        =DW=

        =DW=

        Millainen vanhus sinusta on tulossa?
        Arvostavatho läheisesi sinua - tai kukaan?
        Ansaitsetko arvostusta omassa elämässäsi tai täällä palstoilla?

        Oletko jo vanhus?

        Nyt vastasin ketjuun - en ominut mitään :)

        Itse en elä vanhuusikään asti, joten en omalla kohdallani mieti kuin tätä päivää.


      • ...
        Minea44 kirjoitti:

        Millainen vanhus sinusta on tulossa?
        Arvostavatho läheisesi sinua - tai kukaan?
        Ansaitsetko arvostusta omassa elämässäsi tai täällä palstoilla?

        Oletko jo vanhus?

        Nyt vastasin ketjuun - en ominut mitään :)

        Itse en elä vanhuusikään asti, joten en omalla kohdallani mieti kuin tätä päivää.

        Ihan perus juttu.

        Mua ei pätkääkään kiinnosta, mitä kukaan minusta ajattelee nyt, tai kuoleman jälkeen.

        Tämä Ketju hienosti kiertänyt yhden jutun. Koitin tuoda sitä kiertoteitsi ilmi. Kunnioitus, sitä ei saa ilman hyvää itsetuntoa. Pitää vaan uskaltaa laittaa itsensä kehiin. Jos onnistuu, saa kunnioitusta. Jos ei onnistu, saa pelkän kucipään maineen. Yleensä ihmiset, jotka vaativat itselleen kunnioitusta, arvostusta, valtaa, net saakin sitten sen kuusipään leiman otsaansa.

        Että mä menen niinkuin sillä mentaliteetilla, että ite teen tekoni ja kirjoitan kirjoitukseni, se ja sama muitten "arvomaailmoista". Sen kyllä tiedän, kaksjakoinen persoonahan tässä ollaan. Osa kai vihaa, osa pitää, osa ei muodosta mitään käsitystä. Mutta, muista. Jos et tee mitään historiallista, ei sua muista enää kukaan, joka ei ole sua elävänä nähnyt. Jotkut vaan mätänee haudoissaan ja kaikki ihmettelee, mikähän toikin lie ollut. Joillekin veistetään patsaita. Mulle ei tapahdu kumpaakaan, mä meen tuhkana mereen.

        Tärkeintä on se, mitä itse tekee. Ei kaikkia voi mitenkään miellyttää. Mutta aina joukossa ainakin muutamia, jotka muistelee jotain tapausta tai juttua positiivisesti. Ja hyvä sekin. Siis itsetunnolle.

        Kirjoitin ylemmäs just tästä itsetuntoasiasta, joillain on, joillain ei.

        =DW=


      • ... kirjoitti:

        Ihan perus juttu.

        Mua ei pätkääkään kiinnosta, mitä kukaan minusta ajattelee nyt, tai kuoleman jälkeen.

        Tämä Ketju hienosti kiertänyt yhden jutun. Koitin tuoda sitä kiertoteitsi ilmi. Kunnioitus, sitä ei saa ilman hyvää itsetuntoa. Pitää vaan uskaltaa laittaa itsensä kehiin. Jos onnistuu, saa kunnioitusta. Jos ei onnistu, saa pelkän kucipään maineen. Yleensä ihmiset, jotka vaativat itselleen kunnioitusta, arvostusta, valtaa, net saakin sitten sen kuusipään leiman otsaansa.

        Että mä menen niinkuin sillä mentaliteetilla, että ite teen tekoni ja kirjoitan kirjoitukseni, se ja sama muitten "arvomaailmoista". Sen kyllä tiedän, kaksjakoinen persoonahan tässä ollaan. Osa kai vihaa, osa pitää, osa ei muodosta mitään käsitystä. Mutta, muista. Jos et tee mitään historiallista, ei sua muista enää kukaan, joka ei ole sua elävänä nähnyt. Jotkut vaan mätänee haudoissaan ja kaikki ihmettelee, mikähän toikin lie ollut. Joillekin veistetään patsaita. Mulle ei tapahdu kumpaakaan, mä meen tuhkana mereen.

        Tärkeintä on se, mitä itse tekee. Ei kaikkia voi mitenkään miellyttää. Mutta aina joukossa ainakin muutamia, jotka muistelee jotain tapausta tai juttua positiivisesti. Ja hyvä sekin. Siis itsetunnolle.

        Kirjoitin ylemmäs just tästä itsetuntoasiasta, joillain on, joillain ei.

        =DW=

        Olen samaa mieltä tuosta hyvästä itsetunnosta, jota ilman kunnioitusta lienee hankala saada. On surullista katsella henkilöitä, jotka alistuvat toisten "tallottaviksi" - heitäkin tutuissani on.
        Työpaikalla heitä syrjitään tai kiusataan tai sitten parisuhteessa alistetaan...

        Lieneekö niin, että hyvä itsetunto alkaa kehittyä lapsena ja myöhemmin sitä on vaikeampi kehittää?


      • Täti Kukkahattuinen
        ... kirjoitti:

        Ihan perus juttu.

        Mua ei pätkääkään kiinnosta, mitä kukaan minusta ajattelee nyt, tai kuoleman jälkeen.

        Tämä Ketju hienosti kiertänyt yhden jutun. Koitin tuoda sitä kiertoteitsi ilmi. Kunnioitus, sitä ei saa ilman hyvää itsetuntoa. Pitää vaan uskaltaa laittaa itsensä kehiin. Jos onnistuu, saa kunnioitusta. Jos ei onnistu, saa pelkän kucipään maineen. Yleensä ihmiset, jotka vaativat itselleen kunnioitusta, arvostusta, valtaa, net saakin sitten sen kuusipään leiman otsaansa.

        Että mä menen niinkuin sillä mentaliteetilla, että ite teen tekoni ja kirjoitan kirjoitukseni, se ja sama muitten "arvomaailmoista". Sen kyllä tiedän, kaksjakoinen persoonahan tässä ollaan. Osa kai vihaa, osa pitää, osa ei muodosta mitään käsitystä. Mutta, muista. Jos et tee mitään historiallista, ei sua muista enää kukaan, joka ei ole sua elävänä nähnyt. Jotkut vaan mätänee haudoissaan ja kaikki ihmettelee, mikähän toikin lie ollut. Joillekin veistetään patsaita. Mulle ei tapahdu kumpaakaan, mä meen tuhkana mereen.

        Tärkeintä on se, mitä itse tekee. Ei kaikkia voi mitenkään miellyttää. Mutta aina joukossa ainakin muutamia, jotka muistelee jotain tapausta tai juttua positiivisesti. Ja hyvä sekin. Siis itsetunnolle.

        Kirjoitin ylemmäs just tästä itsetuntoasiasta, joillain on, joillain ei.

        =DW=

        Pelkkä itsetunto ei sano ihmisestä mitään. Joskus voi saada muut kaikkoamaan kunnioituksineen päivineen. Itsetuntoa voi olla ilman mitään syytä moiseen. Tunnustelemmeko vähän liikaa itseämme vaan?
        Ehkä pitäisi keskittyä vähemmän itseensä ja enemmän muihin ja ympärillä olevaan elämään, vaikka sitten parvekkeen kaiteella hyppiviin pikkulintuihin.


      • Täti Kukkahattuinen kirjoitti:

        Pelkkä itsetunto ei sano ihmisestä mitään. Joskus voi saada muut kaikkoamaan kunnioituksineen päivineen. Itsetuntoa voi olla ilman mitään syytä moiseen. Tunnustelemmeko vähän liikaa itseämme vaan?
        Ehkä pitäisi keskittyä vähemmän itseensä ja enemmän muihin ja ympärillä olevaan elämään, vaikka sitten parvekkeen kaiteella hyppiviin pikkulintuihin.

        Itsetunto ei ole synonyymi sanalle itsekkyys...
        Hyvän itsetunnon omaava uskaltaa sanoa mielipiteensä, puolustaa heikompiaan ja välittää eläimistä, luonnosta ja itsestään.


      • ... kirjoitti:

        Ongelma.

        Korkea ikä ei ole synonyymi elämänkokemukselle. Jotkut, vanhemmiksi elävät oppivat, näkevät, kuulevat kokevat paljon. Mutta osa elää samaa elämää, mihin ne kakarana syntyi, eivätkä tajua maailman muuttuvan, eikä kyllä paljon muutakaan.

        Niettä edelleen sitä mieltä, pelkkä korkea ikä ei ole mikään peruste yhtään millekkään. Pitää olla muuta takana. Monet vanhukset täysiä kucipäitä, olleet ikänsä. Pieni osa porukoista kuitenkin aina sellaisia, joita arvostetaan aidosti, koska he ovat itse ansainneet arvostuksensa.


        =DW=

        =DW=

        Olen pahoillani puolestasi! Siitä, että kokemuksesi ihmisistä ovat johtaneet näin negatiiviseen ajatteluun ja heijastat sen kaikkiin. Tuskaasi ja kokemuksiasi en voi poistaa, mutta näe niitä hyviäkin ihmisiä jos jaksat tuolta ajattelulta. Voimia sinulle ja toivottavasti sait purettua osan pahasta olostasi tänne ja voisit nähdä valoa tulevissa ihmissuhteissasi :)


    • Expimot

      Prahassa käydessäni panin merkille paikallisen nuorison kohteliaan käytöksen vanhempia kohtaan. Yleisissä kulkuneuvoissa tarjosivat nuoret poikkeuksetta istuintaan kyytiin nouseville vanhemmille henkilöille, jopa hyväkuntoisille keski-ikäisille.

      Tämän kaltainen opetettu huomaavaisuus ja kohteliaisuus iäkkäämpiä kohtaan on hyvä juttu, eikä sen tarvitse välttämättä liittyä mitenkään kunnioitukseen. Kukin sitten aikanaan saa nauttia näistä huomionosoituksista, vaikka ei olisikaan erityisen kunnioitettava ihminen.

      Minustakin elämä on ainoa jota tulee automaattisesti kunnioittaa ja persoonat taasen ansaitsevat/herättävät kunnioitusta, tai sitten eivät.

      Entäpä sotaveteraanit?
      Puhutaan kotimaisista, koska he ovat iäkkäitä ja tiedämme taustoja sodista.
      Mielestäni tämä on jo monimutkaisempi juttu.

      • ...

        Veteraaneista.

        En suostu pahaa sanaa sanomaan. Kaikki tietenkin persooniaan. ite ns."veteraania" arvostan ja kunnioitan aina. Mutta persoonansa aivan eri asia. Kiintoisa yhtälö kyllä. Olemassa vaatimattomia tyyppejä, jotka ei paljoa tuo esille sodassa olemistaan. Sitten niitä, jotka olettavat saavansa koko ikänsä olla maan kunniakansalaisia ja arvostettuja sankareita, tekivät, mitä tahansa.

        Yks juttu. Mitens lotat? Meinaan vaan, kielletty järjestö. Samaten suojeluskuntakin. Mutta suomessa nytkin olemassa kodinturvajoukkoja ja maanpuolustushenkisiä järjestöjä paljon. Reserviläistoimintaa on jne. Vaikka ihmiset ois mitä kuusipäitä tahansa, tuota aktiivisuutta en aliarvioi ollenkaan.

        Että asioissa paljon puolia. Kuusipää saa luodin ottaansa samalla tavalla kuin "!kunnioitettu" neuvostyyppinen tyyppi. En osaa arvioida, eikä ole mielipidettä. Saahan sitä ihmetellä.


        =DW=


    • Ei pelkkää ikää

      Yleisesti ottaen kyllä, mutta ei, jos kunnioitusta ei ole ansaittu. Pelkkä ikä ei tee kunnioitettavaksi sen enempää kuin yhteiskunnallinen arvo tai tittelikään. Vain ihmisyyden mitta, millainen ja mikä olet ihmisenä, määrittelee kuinka paljon kunnioitusta ansaitsee. Oli kysymys vanhemmasta tai kenestä tahansa.

      • Samaa mieltä, kaikki eivät kunnioitusta ansaitse, iästä riippumatta. Mutta yleisesti ottaen ikäihmisiä tulisi mielestäni kunnioittaa enemmän, kuin nykyään tuntuisi tapahtuvan.


      • Expimot
        mies-vm56 kirjoitti:

        Samaa mieltä, kaikki eivät kunnioitusta ansaitse, iästä riippumatta. Mutta yleisesti ottaen ikäihmisiä tulisi mielestäni kunnioittaa enemmän, kuin nykyään tuntuisi tapahtuvan.

        'mies-vm56'

        Mikä on kantasi tuohon haastavampaan kysymykseen? ...vai kattoiko kommenttisi myös sotaveteraanit?


      • Expimot kirjoitti:

        'mies-vm56'

        Mikä on kantasi tuohon haastavampaan kysymykseen? ...vai kattoiko kommenttisi myös sotaveteraanit?

        Sodan kokenut, maataan puolustanut suomalainen sotaveteraani ansaitsee aina kunnioituksen.


      • Expimot
        mies-vm56 kirjoitti:

        Sodan kokenut, maataan puolustanut suomalainen sotaveteraani ansaitsee aina kunnioituksen.

        Aina? Vaikka olisi ollut vastoin tahtoaan sotimaan pakotettu, eikä tehnyt mitään sankarillista? Eivätkö osanotto ja myötätunto olisi luontevampia tunnetiloja ja sanoja näissä tapauksissa?


      • Expimot kirjoitti:

        Aina? Vaikka olisi ollut vastoin tahtoaan sotimaan pakotettu, eikä tehnyt mitään sankarillista? Eivätkö osanotto ja myötätunto olisi luontevampia tunnetiloja ja sanoja näissä tapauksissa?

        No, jos rintamalla on ollut, on se jo ihan kunnioitettavaa, oli henkilökohtaisia sankaritekoja tai ei. Esim. rintamakarkuruus voi sitten sitä kunnioitettavuutta vähentää.
        Eiköhän ne suurinpiirtein kaikki olleet sinne "pakotettu", kuka normaali ihminen nyt sotimaan haluaisi.


      • Ei välttämättä
        mies-vm56 kirjoitti:

        Sodan kokenut, maataan puolustanut suomalainen sotaveteraani ansaitsee aina kunnioituksen.

        Niinkö? Vaikka olisi vaimonhakkaaja ja / tai muuten järjestänyt omien sotaneuroosiensa takia omaistensa elämän perhehelsvetiksi?

        Kyllä kunnian kannukset kuuluu tienata eka ensiksi sillä omimmalla, henkilökohtaisella rintamalla. Jo siksikin, että sotiminen on sairasta ja tehdään pakon edessä ja jonkun muun käskystä. Yhteiskuntahan pitää sotaveteraania arvokkaana vain juhlapuheissaan ja sitä varten, jotta omaisten olisi helpompi kestää milloin minkäkin lainen menetys.


      • Ei välttämättä kirjoitti:

        Niinkö? Vaikka olisi vaimonhakkaaja ja / tai muuten järjestänyt omien sotaneuroosiensa takia omaistensa elämän perhehelsvetiksi?

        Kyllä kunnian kannukset kuuluu tienata eka ensiksi sillä omimmalla, henkilökohtaisella rintamalla. Jo siksikin, että sotiminen on sairasta ja tehdään pakon edessä ja jonkun muun käskystä. Yhteiskuntahan pitää sotaveteraania arvokkaana vain juhlapuheissaan ja sitä varten, jotta omaisten olisi helpompi kestää milloin minkäkin lainen menetys.

        No niin, mikään ei olekkaan niin yksinkertaista. Sota on kyllä sairasta, sodan aloittaja ei kunnioitusta ansaitse. Minusta suomalainen sotaveteraani ansaitsee sen kunnioituksen jo pelkästään maansa puolustamiseen osallistumisesta.
        Jos hän nyt sattuisi olemaan joku vaimonhakkaaja, niin ihmisenä häntä ei voi kunnioittaa.


      • Expimot
        mies-vm56 kirjoitti:

        No niin, mikään ei olekkaan niin yksinkertaista. Sota on kyllä sairasta, sodan aloittaja ei kunnioitusta ansaitse. Minusta suomalainen sotaveteraani ansaitsee sen kunnioituksen jo pelkästään maansa puolustamiseen osallistumisesta.
        Jos hän nyt sattuisi olemaan joku vaimonhakkaaja, niin ihmisenä häntä ei voi kunnioittaa.

        Tässä ketjussa useampikin on todennut, että elämää tulee kunnioittaa automaattisesti ja muu kunnioitus tulee ansaita.

        Veteraanimme pakotettiin jättämään perheensä sekä elinkeinonsa ja lähtemään tappamaan toisia ihmisiä, eli olemaan kunnioittamatta ihmishenkeä mahdollisimman tehokkaasti, aivan kuten vastapuolen sotilaillekin tehtiin.

        Kunniasta tässä yhteydessä tulee mieleeni lähinnä kunniamerkit ansioituneille tappajille ja mitalit joita jaetaan sotaveteraaneille korvaukseksi heidän uhrauksistaan.

        Valtiovallan pitäisi mielestäni pelkän kunnioittamisen sijaan korvata veteraaneille heidän kärsimyksiään ja maksaa kaikki tarpeellinen kuntoutus- ja virkistystoiminta veteraanien elämän loppuun asti, ettei vapaaehtoisjärjestöjen tarvitsisi kerätä/kerjätä rahaa tähän tarkoitukseen.

        Jokainen varmasti kuitenkin miettii ja päättää itsekseen, mikä näissä sodissa oli kunnioitettavaa ja mikä ei.


      • Expimot kirjoitti:

        Tässä ketjussa useampikin on todennut, että elämää tulee kunnioittaa automaattisesti ja muu kunnioitus tulee ansaita.

        Veteraanimme pakotettiin jättämään perheensä sekä elinkeinonsa ja lähtemään tappamaan toisia ihmisiä, eli olemaan kunnioittamatta ihmishenkeä mahdollisimman tehokkaasti, aivan kuten vastapuolen sotilaillekin tehtiin.

        Kunniasta tässä yhteydessä tulee mieleeni lähinnä kunniamerkit ansioituneille tappajille ja mitalit joita jaetaan sotaveteraaneille korvaukseksi heidän uhrauksistaan.

        Valtiovallan pitäisi mielestäni pelkän kunnioittamisen sijaan korvata veteraaneille heidän kärsimyksiään ja maksaa kaikki tarpeellinen kuntoutus- ja virkistystoiminta veteraanien elämän loppuun asti, ettei vapaaehtoisjärjestöjen tarvitsisi kerätä/kerjätä rahaa tähän tarkoitukseen.

        Jokainen varmasti kuitenkin miettii ja päättää itsekseen, mikä näissä sodissa oli kunnioitettavaa ja mikä ei.

        Kuten sanoin, sodassa ei ole mitään kunnioitettavaa. (Epä)ihmisissä, jotka sotia saavat aikaan, ei ole mitään kunnioitettavaa. Sotilaiden teoissa sinänsä ("vihollisten" tappamisessa) ei ole mitään kunnioitettavaa. Oman isänmaansa puolustaminen henkensä ja terveytensä uhallakin on sitten asia erikseen. Tuskin sinne on monikaan mennyt vihollisia tappamaan, vaan isänmaataan, vaimojaan ja lapsiaan puolustamaan.
        Moni meidän sukupolvestamme ei osaa edes kuvitella sodan kokemisen kauheuksia. Pelkästään niistä kokemuksista selviämistä voisi pitää kunnioitettavana.

        Ja mitä tulee tuohon automaattiseen elämän kunnioittamiseen. Niinhän sen pitäisi olla. Mutta mitä kunnioitettavaa on elämässä, joka ei kunnioita toista elämää. Itse olisin valmis ottamaan tietynlaisissa tapauksissa kuolemantuomiot käytäntöön.


    • Anne-W

      Mielestäni kaikkia ihmisiä pitäisi pyrkiä kunnioittamaan ainakin siltä pohjalta, että hänellä on ihmisarvo. Ihmisarvoahan ei voi ansaita, sen saa jokainen syntyessään. Jonkun tietyn ihmisen tekoja ei ehkä ymmärrä tai hyväksy, mutta hänellä on ihmisarvo kuitenkin. Iäkkäiden ihmisten kunnioitus perustuu mielestäni siihen, että he ovat kokeneet elämää enemmän kuin nuoret, ehkä kärsineet enemmän, esim. sairauksien ja läheisistä luopumisen (kuolemat ym.) kautta. Siinä mielessä ymmärrän, että vanhemmalle ihmiselle pitäisi yrittää osoittaa kunnioitusta, vaikka ko. henkilö olisi ns. vaikea tapaus. Yleensäkään ei voi tietää toisen ihmisen taustoja, perintötekijötä ym., kaikki eivät valitettavasti saa yhtä hyvää alkua elämään.

      • Hienosti kirjoitit :) Yhdyn ajatuksiisi!


    • kaikki vanhenee

      kyllä sitä kunnioittaa sellaista joka ei ole katkera, eikä vihainen siitä muille et on ikää jo ja vaivoja..

      • ........

        Dementian oireita ovat vihaisuus ja katkeruus.


      • omainen----
        ........ kirjoitti:

        Dementian oireita ovat vihaisuus ja katkeruus.

        "Dementian oireita ovat vihaisuus ja katkeruus." Höpö höpö. Ihmisissä on eri luonteisia, niin sairaissa kuin muissakin. Eihän sairaudelleen kukaan mitään voi. Edesmennyt sukulaiseni sairasti dementiaa n. 10 vuotta, eikä hän ollut vihainen tai katkera.


      • Kunniatonta(ko?)
        omainen---- kirjoitti:

        "Dementian oireita ovat vihaisuus ja katkeruus." Höpö höpö. Ihmisissä on eri luonteisia, niin sairaissa kuin muissakin. Eihän sairaudelleen kukaan mitään voi. Edesmennyt sukulaiseni sairasti dementiaa n. 10 vuotta, eikä hän ollut vihainen tai katkera.

        Ja sinä varmaankin seurasit sukulaisen vierellä joka päivä 24/7 ? Dementikon(kin) tunnetilat kulkevat laidasta laitaan, on hyviä hetkiä ja huonoja päiviä, joskus jopa pashkamaisia.

        Ihmisen luonne taas voi muuttua täysin vakavan, tai pienemmänkin, sairauden seurauksena. Voisi jopa sanoa, että kun esim. muistisairaiden kohdalla ihminen unohtaa estonsa, niin hänestä tulee sellainen, kuin hän olisi aina halunnut olla, joko ilkeä tai ihana, ihan sen omimman, syvimmän, aidon luonteen mukaan. Sen, joka yleensä piilotetaan estojen, sääntöjen, tapojen, statuksen, tai ties minkä alle.


      • Kunniatonta(ko?) kirjoitti:

        Ja sinä varmaankin seurasit sukulaisen vierellä joka päivä 24/7 ? Dementikon(kin) tunnetilat kulkevat laidasta laitaan, on hyviä hetkiä ja huonoja päiviä, joskus jopa pashkamaisia.

        Ihmisen luonne taas voi muuttua täysin vakavan, tai pienemmänkin, sairauden seurauksena. Voisi jopa sanoa, että kun esim. muistisairaiden kohdalla ihminen unohtaa estonsa, niin hänestä tulee sellainen, kuin hän olisi aina halunnut olla, joko ilkeä tai ihana, ihan sen omimman, syvimmän, aidon luonteen mukaan. Sen, joka yleensä piilotetaan estojen, sääntöjen, tapojen, statuksen, tai ties minkä alle.

        Muistisairaiden kohdalla voi sanoa, että heidän on työstettävä menneisyyden asioita, joiden vuoksi he ovat levottomia. Ei heistä tule sellaisia kuin he olisivat haluneet olla vaan menneet traumat on työstettävä. Ei ollut vanhoina aikoina kriisiryhmiä eikä muita tukiryhmiä kun oli suurkatastrofeja, kuolemia tai muita vastoinkäymisiä! Tutustu aiheeseen Validaatio, kun mietit dementoitumista ja tunnetiloja ennenkuin toteat suoraan, että estot häviää! Ketä me olemme tulkitsemaan ja tuomitsemaan ikä-ihmisiä sairauden iskiessä. Kunnoitettava kohtelu on paikallaan aina.


    • 7-18

      Oliko hän yli päällkkö jokin suuri----hän oli nolla ainakin suomen armeijassa.

      Menkää yli soitten uraliin, sanoi hän huonoa suomea puhuva.


      Katsokaa historiaa--- ja kunnia--apina johtajat, heillä on kunnia ei muilla.

      Sota on aika voittaa ei muuta, kansan tappaminen on toinen asia.

    • Niin hyvin laulaa junnukin että nuoruus on lahja mutta vanheneminen on taidetta.
      Ja tuonne vastauksia kun katselin voin minäkin todeta että kunnioitus on eteenpäin vievä voimavara kaikelle elolliselle, olemmehan itsekin niin takertuneita elämään haluamatta kuolla.

    • Ei se mikään pakko ole. Jokainen käyttäytyy kuten parhaaksi katsoo, mutta kestäköön sitten myös muiden arvostelut.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Minkä nimistä naista

      Täällä kaipailet?
      Ikävä
      117
      2859
    2. Minkä nimistä miestä

      Täällä kaipailet🤔
      Ikävä
      109
      2161
    3. Ripeyttä asiointiin

      Ottaa päähän yhden ja saman asiakkaan hitaus kassalla kun yhdellä kädellä nostelee ostoksia kärrystä ja välillä pitelee
      Hyrynsalmi
      23
      1927
    4. Mietitkö tosissasi..

      ..että olisin tullut sinne jonkun muun vuoksi kuin sinun? Ei näinä vuosina tapahtuneet, myös tapahtumatta jääneet, ole
      Ikävä
      4
      1755
    5. Marinin ahdistelija - "Lemmenkipeä huippuosaaja Lähi-idästä"

      Olikin valtamedialle hankala paikka, kun kyseessä olikin "rikastaja" Vähän aikaa sitä voitiin piilotella, mutta pakko ol
      Maailman menoa
      227
      1748
    6. Mitä ajattelit hänestä

      Ensi kohtaamisesta alkaen? Itsellä pikkuhiljaa syventyi rakkaudeksi vaikka alusta asti ajattelin että hän on samallainen
      Ikävä
      99
      1537
    7. Anteeksi mies

      En vaan osaa kohdata sinua ja olla normaali. En tiedä mikä vaivaa. Samaan aikaan tekee mieli tulla lähelle ja kuitenkin
      Ikävä
      20
      1382
    8. Palstan henkisesti sairaat ja lihavat

      Täällä on sairaita, työttömiä ihmisiä kirjoittelemassa joilla ei ole tarkoituksena kuin satuttaa ihmisiä. Jos eksyt pals
      Ikävä
      104
      1351
    9. Koska me nähdään

      Seuraavan kerran ja odotanko sitä?
      Ikävä
      62
      1079
    10. Kysyin kaikilta yhteisiltä tutuilta mielipidettä siitä, että kannattaako sinun kanssa alkaa!

      Päätös oli lähestulkoon yksimielinen. Minunkin vaisto antoi vaaranmerkkejä, mutta järkytyin mitä sinusta kuulin. Aluksi
      Tunteet
      130
      1043
    Aihe