Mitä keinoja teillä on huonon olon lievittämiseen? Joillain varmaan luonnonrauha, jollain syöminen, jollain musiikin kuuntelu(itse en ahdistuneena jaksa musiikkia, mutta v-itutukseen se kyllä toimii).
Yksi pakopaikka/keino itellä on suihkussakäyminen. Monesti tullut istuttua suihkunalla ja vollotettua tai muuten vaan hengattua siellä. No, huono puoli siinä se, että lämmin vesi ei mitään halpaa ole(vaikkei suoraan minulle, mutta taloyhtiölle(muillekkin asukkaille) eikä kylpyhuonekkaan mitä tahansa lutrausta kestä). Mutta joo, tuo juontaa juurensa varmaan lapsuudesta. Jo lapsena tykkäsin lutrata suihkussa ja leikin siinä samalla jollain leluilla. Kylpyamme tai poreamme voisi olla kova sana, siellä voisi yhdellä täytöllä hengata kovinkin pitkään. Tulevaisuuden suurin unelmani =D no eivais, mutta kuitenkin...
Yksi pakopaikka/keino itellä on suihkussakäyminen. Monesti tullut istuttua suihkunalla ja vollotettua tai muuten vaan hengattua siellä. No, huono puoli siinä se, että lämmin vesi ei mitään halpaa ole(vaikkei suoraan minulle, mutta taloyhtiölle(muillekkin asukkaille) eikä kylpyhuonekkaan mitä tahansa lutrausta kestä). Mutta joo, tuo juontaa juurensa varmaan lapsuudesta. Jo lapsena tykkäsin lutrata suihkussa ja leikin siinä samalla jollain leluilla. Kylpyamme tai poreamme voisi olla kova sana, siellä voisi yhdellä täytöllä hengata kovinkin pitkään. Tulevaisuuden suurin unelmani =D no eivais, mutta kuitenkin...
Vastaukset 17
Vanhimmat
Mä katson ulos ja katson silleen tiiviisti, että keskityn vaan oravien tai metsähiiren puuhiin. Mua on isä vauvaiästä saakka kuljettanut metsässä ja opettanut linnuista ja kasveista kaiken mahdollisen. Metsässä oli aina rauhallinen tunnelma, ja välillä vaan istuttiin ihan hiljaa, kun esim. parvi hippiäisiä kerääntyi lähikuuseen sanomaan falsetissa piip. Se on mun keino. Autoillessa jos tulee ahdistus, soitan jotai Basshunteria, Scooteria tai muuta bassopitoista lujaa.
Nettiin minä pakenen elämää. Aika kuluu nopeasti, mutta illalla vituttaa entistä enemmän kun ei tullut tehtyä mitään muuta.
Minun keinoni rauhoittua ahdistuksen tunteesta on outo.. kuvittelen itseni ruumishuoneelle kylmäkaappiin.
Näen itseni makaamassa siinä lavetilla vahamaisena ja elottomana.
Saattaa mennä päivässä useampi tunti tuosta kuolemasta haaveillen.
Haluanhan minä kuolla, mutta 3 lapsen äitinä en kai saa tehdä itsemurhaa? Odotan ainakin, että lapset ovat aikuisia.
Mieleni on niin musta ja surullinen. Lääkkeitä olen kokeillut, eivät auta.
Jos minut pitää pinnalla ajatus kuolemasta niin annan ajatuksen olla.
Metsässä kävely, musiikin kuuntelu, alkoholi, uhkapelit, netti, pleikka. Vähän riippuu tilanteesta. Viimeaikoina lähinnä alkoholi ja uhkapelit. Mutta Ei se elämä vaan parane vaikka kuinka yrittäis "paeta" jonnekkin. Ehkä ainoa keino olis lähteä kokonaan pois. Samaa paskaa tää on aina ja tulee olemaan.
Eikä tule olemaan! Älä ''hulluja'' puhu. :) Itse olen elämässäni ollut siinä pisteessä, että ihan oikeasti kokeilin hirttoköyttä kaulalleni. Onneksi itsesuojeluvaisto oli sitten eri mieltä. Alkoholi ja uhkapelit muuten pahentavat vain tilannetta. Pitäisi osata laskea todennäköisyyksiä, jos haluaisi niissä tienata ja tuo alkoholi taas lamauttaa keskushermostoasi jolloin se laskeminen menee vaan vaikeammaksi.
Oon sen kyllä huomannut, että on huono yhdistelmä. Se on kiva herätä aamulla ja huomata kuinka paljon on kännipäissään tullut hävittyä rahaa. Silloin tuo hirttoköysi on tuntunut kyllä houkuttelevalle. Mutta en halua satuttaa läheisiäni, joten täytyy yrittää jotenkin sinnitellä vielä täällä. Pahinta on tää unettomuus. Yöllä kun ei oo oikeen muuta tekemistä kuin pelata.
mä pakenin ennen päihteisiin,irtoseksiin.Nykyään liikunta ja musiikki helpottaa oloa,joskus kuuntelen vain musaa ja itken vuolaasti.Mutta kun ei vain pysty hyväksymään itseään sellaisena kun on,niin ne ahdistukset palaa aina uudestaan ja uudestaan,lisää musaa ja liikuntaa.Joskus seksi ja hyvä ruoka(parempi mieli) tietysti auttaa.Oma ahdistus ja masennus johtuu mulla ainakin korvienvälistä ja omasta vääränlaisesta tuhtautumisesta itseeni,sen vuoksi niitä oloja on vaikea päästä karkuun.Terapiaan olen jonossa ja katsotaan jos saisi sitäåkautta helpotusta oman elämän sietämiseen.
Musiikin kuuntelu, viiltely ja ne vähät kaverit, tai ystäviähän niiden on jo pakko olla kun minua jaksavat katsoa, alkoholi on vähän huono ratkaisu koska auttaa vaan hetkeksi jos ollenkaan, lähinnä pahentaa oloa, lääkkeet mutta nekin loppuu kohta koska eivät ole omalla nimellä...Ai niin ja blogin kirjoittaminen, sinne voi purkaa pahaa oloaan koska tahansa.
Skootterilla pörräily , retkieväät messissä ja rippumatto hyttysverkolla.
TV(elokuvat, sarjat, dokumentit) pääsee pakoon ja saa ajatukset muualle. Kirjat. Myös siivoaminen auttaa mua, saa jälleen ajatukset muualle kun tekee jotain ja siitä tulee myös piristävä olo ja kun saa kämpän järjestykseen niin tuntuu että mielikin vähän järjestyy. :D Kirjoittaminen, puhuminen.. Lääkkeet joita mulla määrätty ahdistuneisuuteen. Lenkillä käyminen. Metsään meneminen. Läheisten kanssa oleminen(toisinaan eristäytyminen vaan pahentaa, ja tajuan sen vasta kun oon saanu itteni liikkeelle ja ihmisten seuraan).
Rukoileminen.
Tai uskoontuloon jälkeen ei ole ollut tarvetta pakenemiseen, on ollut rauhallinen ja tasainen vaihe elämässä, toivottavasti jatkuu Ikuisesti.
Tästä on ollut täällä jo aikaisemminkin kirjoiteltu. Minulla on saunominen viikon kohokohta. Meillä on eduullinen sauna lauantaisin. Voi kyllä lämmittää muulloinkin, mutta se on 6 euroa/kerta, joten ei viitsi kovin usein viikolla lämmittää. Jos on mieli apea ja turhauttaa, niin rukoilu ja mitiskely minuakin auttaa. olen huomannut, että kun kellahataa sängyn päälle ja alkaa ajatella, miten elämässä on sittenkin kaikki hyvin ja on ikäisekseen vielä hyväkuntoinen ja miettii elettyjä vuosiaan niin tulee levollinen ja kiitollinen mieli.
Minua ei oikeastaan ahdista nykyään (sehän on selittämätön voimakas paha olo): No varmaan lapsuus on traumoineen sitten käyty läpi. Olen myös rukoillut Jumalaa eheyttämään lasuuteni kipukohtia. Sanaristot ovat mukavaa rentotutusta työpäivän jälkeen ja illalla, jos ei vielä nukuta.
Tänään kävin lenkillä, sitten juoksin rantaan uimaan ja oli mukava hörppiä iltateetä uimisen jälkeen.
Jos haluaa lakaista ongelmat maton alle niin että ne nousevat sieltä aina uudelleen aiheuttamaan harmia niin silloin kannattaa paeta niitä parhaakseen katsomallaan tavalla. Jos haluaa ongelmien loppuvan niin silloin kannattaa kohdata ne silmästä silmään ja käsitellä ne pois päiväjärjestyksestä kokonaan. Niin kauan kuin niitä vain pakenee ei ne häviä minnekään.
Nopeantoiminnan erikoisyksikkö paikalla näemmä. Oletko koskaan ajatellut, että joku voi kärsiä jostain ongelmasta tai sairaudesta jopa vuosia, vaikka yrittäisi päästä siitä eroon. Silloin voi kenties olla hyväksi välillä yrittää vähän "relata" tai tehdä jotain mikä helpottaa oloa.
Hehh! :D Aika hyvä juttu tuo nopeantoiminnan erikoisuyksikkö. Pyöriikö niitä täälläkin tavallisen jampan nimimerkeillä?
Itse taas ajattelen niin, että jos ongelma on pään sisällä, sen voi kohdata silmästä silmään. Siihen todennäköisesti tarvitaan myös apua muilta ihmisiltä. Lääkkeet ovat vähän kyseenalainen apu. Tarkoitan psyykenlääkkeitä (kokemusta on). Jos taas kyse on fyysisestä sairaudesta, niin se on sitten eri juttu.
Luonnossa liikkuminen, lintujen katselu, keskittyminen johonkin päättelytehtävään, musiikin kuuntelu ja yllättävää kyllä, siivoaminen ja ruuan tekeminen pitkän kaavan mukaan.
Se mikä ärsyttää, on kovat äänet, ruuhkat, inhottavasti käyttäytyvät ihmiset, puhelimet, musiikki jota ei halua kuunnella, yleinen hermostunut ilmapiiri.
Tv, nukkuminen ja netti.