Heipä hei!
Onko kellään kokemusta epilepsiasta ja raskaudesta? Onko mennyt hyvin? Entä onko syntynyt terveitä lapsia? Entä imetys? Onko kukaan käyttänyt trileptaalia raskauden aikana?
Olen nuori vaimo, joka haaveilee lapsista, ja tosiaan on tuo ohimolohkoepilepsia. Lääkkeeksi määrättiin 450 mg trileptalia aamuin illoin. No tuohan on melkosta myrkkyä, jota en halua lapsilleni syöttää! Haaveilen siis raskaudesta ilman lääkkeitä, mulla on nyt ollut 3,5 vuotta kohtauksetonta. Viimesimmän puoli vuotta oon syöny vain iltalääkkeen, enkä sitäkään joka päivä. olen omaksunut stressaamattoman elämänasenteen, sillä juuri stressi pisti tän epilepsian mulla aluilleen. Lääkäri sanoi että pitäis olla 5 vuotta kohtauksetonta ennen kuin voi ees harkita lääkityksen purkua, mutta haluaisin lapsia jo ennen sitä...
Miten teillä on menny nämä?
raskaus ja epilepsia
4
186
Vastaukset
- 9+9
Hei!
Mulla myös ohimolohkoepilepsia, olen monta vuotta ollut kohtaukseton. Nämä vuodet siis olen jännittänyt miten tulen pärjäämään elämässä yleensä. Koulut on käyty ja töitä on monta vuotta jo tehty. Nyt olen alkanut miettimään, että seuraava ajankohtainen asia olisi perheen perustaminen.
Olisin siis myös kiinnostunut kuulemaan kokemuksia... Varsinkin kun vauva on syntynyt et miten sen kanssa pärjää, jos unirytmi on päin mitä sattuu yms. Raskausaika ei niinkään huoleta, koska luotan terveydenhuoltoon/henkilökuntaan.
Oletko itse vähentänyt lääkityksen vain iltaan ja senkin joskus tarkoituksella jättänyt välistä?
Minulle tosiaan välillä tulee auroja, mutta varsinaisia kohtauksia niistä ei onneksi ole tullut. Vaikuttaa et itsellä ainakin nämä auratkin on jollain lailla kausiluotoisia et saattaa monta päivää tulla ja sit taas rauhoittuu puoleksi vuodeksi jne.- vauvakuumeinen epi
Lääkitys on vähentynyt oikeastaan sattuman kautta. Kun oli pitkä pätkä olla kohtaukseton, melkeen unohdin koko sairauden, etenkin jos on viikonloppuvierailuja toiselle paikkakunnalle tai muuta lomaa, joka ei ole "arkea". Näin myös joulun aikaan. Sitten kun olin unohtanut viikon lääkkeet syömättä, oireiden lisääntymättä, en enää uskaltanut ottaa aamulääkettä ennen töihinlähtöä. Olin huomannut että jos lääke on jäänyt ottamatta pitkän ajan kanssa, niin sen käyttö "alkaa ikäänkuin uudestaan", eli tulee oireeksi huimausta ja väsymystä. Näiden oireiden pelko työaamuina johti siihen, että otin lääkkeen vain ennen nukkumaanmenoa. Sittemmin on iltalääkekin välillä unohtunut, eritoten viikonloppureissujen aikana... Mutta olen pärjännyt siitä huolimatta. Joskus jos jää monta kertaa välistä, saatan säikähtää ja ottaa lääkkeen.
Lääke on vähentynyt siis oman hajamielisyyteni vuoksi, mutta jos kohtauksia olisi ollut, niin ottaisin varmasti tunnontarkasti lääkkeen aamuin illoin. Mutta kun olen pärjännyt vähemmällä, niin herää toivo josko siitä voisi kokonaan luopua....
Millaisia ovat nämä aurakokemukset? - EpiNa
vauvakuumeinen epi kirjoitti:
Lääkitys on vähentynyt oikeastaan sattuman kautta. Kun oli pitkä pätkä olla kohtaukseton, melkeen unohdin koko sairauden, etenkin jos on viikonloppuvierailuja toiselle paikkakunnalle tai muuta lomaa, joka ei ole "arkea". Näin myös joulun aikaan. Sitten kun olin unohtanut viikon lääkkeet syömättä, oireiden lisääntymättä, en enää uskaltanut ottaa aamulääkettä ennen töihinlähtöä. Olin huomannut että jos lääke on jäänyt ottamatta pitkän ajan kanssa, niin sen käyttö "alkaa ikäänkuin uudestaan", eli tulee oireeksi huimausta ja väsymystä. Näiden oireiden pelko työaamuina johti siihen, että otin lääkkeen vain ennen nukkumaanmenoa. Sittemmin on iltalääkekin välillä unohtunut, eritoten viikonloppureissujen aikana... Mutta olen pärjännyt siitä huolimatta. Joskus jos jää monta kertaa välistä, saatan säikähtää ja ottaa lääkkeen.
Lääke on vähentynyt siis oman hajamielisyyteni vuoksi, mutta jos kohtauksia olisi ollut, niin ottaisin varmasti tunnontarkasti lääkkeen aamuin illoin. Mutta kun olen pärjännyt vähemmällä, niin herää toivo josko siitä voisi kokonaan luopua....
Millaisia ovat nämä aurakokemukset?Minulla myös haaveena perheen perustaminen "lähiaikoina". Itsellä poissaolokohtauksia jatkuvasti viikottain ja kaksi lääkettä käytössä. Neurologin mielestä ei ole mitään ongelmaa lasta hankkia, alustavasti tästä on puhuttu. Itseä pelottaa tietenkin nämä kohtaukset ja lääkitykset ym.
- Epileptikko äiti
Terve,
Mulla on 15kk lapsi ja käytin koko raskauden aikana Lamotrigin epilepsian takia. Annos nostettiin raskauden keskivaiheessa kun paino nousi. Kaikki meni hyvin ja imetin myös. Käytin ennen raskautta Trileptalia mutta lääke vaihtui kun kerroin että haluan tulla raskaaksi että Trileptal ei sopinut ollenkaan, heikotti ja huippas koko ajan. Eli suosittelen vaihtamaan lääkkettä ja ehdottomasti kannattaa syödä foolihappoa ennen raskautta ja raskauden aikana ettei sikiö kärsii lääkkeistä. Eli kipinkapin neurologille. Olen ollut kohtaukseton nyt 3 vuotta ja lääke ajetaan pikku hiljaa alas. Pelottaa mutta toivon että kohtausta ei tulisi, varsinkin lapsen kanssa..
Lapsi on suurilta osin terve. Lonkkaluksaatiota oli mutta se ei voinut liittyä lääkkeestä. Vauva oli perätilassa. Hän kärsii myös refluksista mutta se voi johtua geeneistä, eli en laittaisi taudit lääkkeen piikkiin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1562677
- 1981935
- 711696
- 921638
Kesä, kesä!
Veikkaan, ettet juuri nyt ikävöi minua, ehket enää koskaan? Näkemättömyys on laimentanut tunteet, ja katselet iloisena k91401- 741078
- 811040
- 951019
Miksi sanotaan että Suomella on suuri armeija, tykistö jne.
Asioita tarkemmin seuranneet tietävät että tuolla Ukrainassa palaa kuukaudessa sen verran mitä Suomella on kokonaisuudes191944- 67911