Miksi te ikävöitte niin paljon?

tai voi, mutta vain jos ei ole rakastunut. Jos on rakastunut, kaipaa toisen seuraan ja lähelle koko ajan, niin paljon että sattuu ja tulee kauhea sydäntä riipivä ikävä jos toista ei näe.

Kahden ihmisen rakastuminen ja yhteinen onni on yksi hienoimpia asioita joita eläessään voi kokea. Maailmanympärimatkat, lottovoitot ja benihypyt kalpenevat sen kokemuksen rinnalla.

Kun löytää jonkun jota rakastaa ja jonka kanssa jakaa elämänsä, se on hienointa mitä voi löytää. Se antaa elämälle merkityksen ja onnen. Siksi me kaikki sitä haluamme niin paljon.

Eivät ne SULJE toisiaan pois.

Voin ikävöidä, MUTTA olla samalla itsenäinen.

Itsenäisyydestä VOI nauttia ja nautinkin, mutta ikävöinti on kurjaa, kun ei voi olla VARMA toisen tunteista...

Kyllä itsekin rakastan erästä ihmistä todella paljon, mutta ei se tarkota että ei voisi nauttia itsenäisyydestä.. Hän, ja yhteiset hyvät hetkemme tupsahtavat välillä mieleen, mutta niitä muistoja voi siltikin muistella hymyillen. Olin aluksi itsekin vuoden verran rikki erostamme, mutta niin se aika vain kultaa muistot. Kyllä elämässä on paljon muutakin hienoa koettavaa :)

Miksi ihmiset eroavat, jos rakastavat toisiaan? kommunikoinnin puute...?

Kyllä itsenäisyydestä voi nauttia, ei sen rakkaan tarvitse koko aikaa
kyljessä kyhnätä. Niin, miksiköhän ihmiset eroavat jos rakastavat toisiaan? Siinäpä kysymys jota sopii miettiä.

Meidän on helppo puhua diipadaapaa, mutta kuinka se tunteista
puhuminen onkaan niin vaikeaa ? Kun ei osata puhua, sitten luullaan
ja oletetaan eikä se tie vie minnekään ...

"Rakkaus on ruma sana, kaipaus soi kauneimpana."