Tunnen itseni välillä todella yksinäiseksi. Suvusta löytyy paljon homovastaisia ihmisiä, kaikki kaverit on heteroja ja niidenkään kautta ei pysty tutustumaan kehenkään mukavaan bi/lesbotyttöön. Tälläkin paikkakunnalla kaikki ne lesbot ketä tiedän, on jo varattuja.
Myönnän että osaan olla aika ujo ja osittain varmaan sen takia vaikeasti lähestyttävä tyyppi. Olen kuitenkin yrittänyt löytää uusia, samankaltaisia ihmisiä netistäkin, mutta ei siitäkään tunnu mitään hyötyä olevan. Jostakin syystä keskustelut tyssää aina melko lyhyeen. En taida enää tietää, miten ihmisiä pitäisi lähestyä ja nekään ei varmaan tiedä, miten minua pitäisi lähestyä. Voiko näin pahasta "sosiaalisesta lahjattomuudesta" parantua, jos olen ollut sellainen koko ikäni? Vai mistä löytyy niitä, joilla riittää kärsivällisyys ja ymmärrys tutustua tällaisiin ja rakentaa yhdessä luottamusta? Mikä minua auttaisi? Täytyy varmaan etsiä jokin opastava kirja joka on tarkoitettu sosiaalisesti kömpelöille ihmisille...
Myönnän että osaan olla aika ujo ja osittain varmaan sen takia vaikeasti lähestyttävä tyyppi. Olen kuitenkin yrittänyt löytää uusia, samankaltaisia ihmisiä netistäkin, mutta ei siitäkään tunnu mitään hyötyä olevan. Jostakin syystä keskustelut tyssää aina melko lyhyeen. En taida enää tietää, miten ihmisiä pitäisi lähestyä ja nekään ei varmaan tiedä, miten minua pitäisi lähestyä. Voiko näin pahasta "sosiaalisesta lahjattomuudesta" parantua, jos olen ollut sellainen koko ikäni? Vai mistä löytyy niitä, joilla riittää kärsivällisyys ja ymmärrys tutustua tällaisiin ja rakentaa yhdessä luottamusta? Mikä minua auttaisi? Täytyy varmaan etsiä jokin opastava kirja joka on tarkoitettu sosiaalisesti kömpelöille ihmisille...
Vastaukset 13
Vanhimmat
Emme tiedä millä paikkakunnalla olet niin ei voi sanoa lesbojen prosenttiosuutta
verrattuna ei lesboihin ja varattuihin lesboihin.
Kirjakaupasta löytyy kirjoja sosiaalisten taitojen hiomiseen ja syksyn tullen alkaa kansalaisopstoissa esiintymiseen liittyviä kursseja.
sitä luulee että pahinta on päätyä olemaan yksin, vaikka pahempaa on päätyä ihmisen kanssa joka saa sut tuntemaan itsesi yksinäiseksi. Muuta siis pois. Sukua ei voi valita mutta sen vallassa tai sitä miellyttääkseen ei tarvi elää.
Aloita elämäsi jossain uudessa paikassa, uudella asenteella. Muuta tapojasi, käytöstästi.
Nykyään on varmasti enemmän kuin ikinä sunlaisia ihmisiä jotka ei omaa sosiaalisia kykyjä juuri lainkaan. Se ei auta että etsit niitä, toisia ujoja. Sä et muutu turvautumalla muihin, sun on nyt opeteltava seisomaan omilla jaloillasi. Harrastukset on hyvä tapa aloittaa, siellä on helppo puhua aiheesta ja se kestää vain vähän aikaa kerrallaan.
Mieti joku mikä sua kiinnostaa tai haluaisit kokeilla.
Se miten pääsee eroon jostain piirteestä itsessä mikä tuo ongelmia elämässä on yksinkertaisesti, tekemällä johdonmukaista duunia päästäksesi siitä eroon.
Se vaatii tahdonvoimaa ja muutaman sekunnin rohkeutta. Aina kun meinaat että ei, tätä en voi tehdä. Otat sen muutaman sekunnin ja teet sen. Älä pelkää epäonnistumisia, ne kuuluu elämään ja opettaa siinä missä onnistumisetkin.
Muistat että tapojaan voi muuttaa, ajatteluaan ja sun ei tarvi olla 24/7 rohkea, ole vain aina muutama sekunti, silloin kun pitää ottaa se ensimmäinen askel.
Sä et tarvi nyt tyttöystävää, vaan hyvän ystävän. Jonkun jonka kanssa voit jakaa ajatuksia kaikesta. Netistä älä etsi, se ei edistä mitään muutosta sussa. Seta on hyvä paikka aloittaa, kaivele joku ryhmä joka kiinnostaa ja mene. Mene sinne uudella asenteella, vaikka sun tekis mieli tuijottaa maahan ja olla hiljaa. Katsele muutama sekunti ihmisiä silmiin, puhu muutama sekunti ihmisten kanssa ja huomaat että jäät eloon.
Itsensä muuttamisessa ei ole mitään mystistä, jos et viihdy tuollaisena sun on tehtävä duunia itsesi eteen. Tekosyillä voit siirtää asioita ja jänistää kun pitäisi toimia. Kyse on siitä kuinka paljon haluat elämäsi muuttuvan. Mitä haluat tulevaisuudeltasi. Sä pystyt siihen vain jos tartut elämääsi kiinni ja tahdot muuttua.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11546488
Mä ehdotan:
Tee pieniä tekoja.
Ole ystävällinen ihmisille. Myös ei-kiinnostaville.
Ole kiinnostunut ihmisistä, kysele.
Osallistu keskusteluun myönteisellä mielellä.
Ole matkalla. Älä toivo, että olisit jo perillä.
Älä hätäile. Kuoren puhkeaminen voi kestää vuosia.
Entä jos ihmiset eivät ole ystävällisiä sinulle vaikka olisit ystävällinen heille?
Tai entä jos ihmiset eivät ole kiinnostuneita sinusta tai kysele sinulta? Tai huomioi keskusteluun osallistumistasi millään tavalla? Tai reagoivat negatiivisesti kaikkeen mitä sanot, puhuvat päälle tai keskeyttävät?
Joitakin ihmisiä oikeasti vaan kohdellaan noin ihan riippumatta heidän omasta käyttäytymisestään.
jotkut ihmiset ovat sellaisia, jos jokainen puhekumppani on tuollainen niin sitten on joko liian vähän juttukavereita tai todella saanut paskat kortit.
Sosiaaliset taidot eivät harjaannu ellei niitä käytetä, on mietittävä myös se oma panos keskusteluun ja kanssakäymiseen. Eihän mitään hetkessä synny eikä aina ole onnistumisia. Mutta kaikki tehty on oppia kaikki tekemätön on pysähtyneisyyttä.
Itsevarmuutta saa sillä että huomaa uskaltavan myös mokata ja onnistumisia aivan varmasti tulee myös kun vain on sinnikäs ja opettelee koko aika itseään, miten reagoi ja pitääkö sitä viilailla missäkin tilanteessa.
Jos jonkun päältä kävellään koko aika ja päälle puhutaan sekä sysätään syrjään keskusteluissa yms niin onhan se selvä että todella monen asian pitää muuttua itsessä.
Suurin asia mitä kannattaa lähteä tarkastelemaan on itsevarmuus, jos olemus pyytelee koko aika anteeksi olemistaan, se harvoin aiheuttaa positiivista auraa ympärille. Itsetuntemus on tärkeää, nähdä mistä on rakennettu ja mitä ominaisuuksia haluaa parantaa ja kehittää. Itsevarmuus ja - tuntemus. Siinäpä avaimet aika moneen.
Noi mun ohjeet ei ole teoriaa vaan käytäntöä. Niitä kannattaa kokeilla:)
Ehkäpä kaikkein suurin ongelmasi on, että uskot olevasi sosiaalisesti lahjaton. En kuitenkaan usko, että se pitää välttämättä paikkaansa. Tunnut osaavan eritellä omia ajatuksiasi ja asioitasi varsin analyyttisesti, mikä kielii siitä, että voit olla hyvä keskustelija.
Kaikkia maailman ihmisiä ei voi yksinkertaisesti tuntea omakseen. Ihmisiä voi tavata opiskelujen, töiden ja harrastusten parissa sekä vaikkapa Internetissä. Ei kaikista voi tulla parhaita ystäviä, eikä edes kavereita. Joskus käy jopa niin, ettei kukaan joukosta tunnu kiinnostavalta tai omanlaiselta ihmiseltä, jonka kanssa oltaisiin samalla aaltopituudella. Joskus sitä vain päätyy esimerkiksi työpaikkaan, jossa on omanlaisensa ja itsestä vieraalta tuntuva porukka.
Kuinka monen ihmisen kanssa olet keskustellut netissä, monenko keskustelun perusteella teit päätöksen pitää itseäsi lahjattomana? Netissä liikkuu vaikka minkälaisia ihmisiä, joista osa suhtautuu keskusteluihin ihan hällä väliä-tyylillä. Osa on jopa suoranaisia huijareita. Joukosta voi löytää todellisia helmiä, muttei sellaisia osu kohdalle joka päivä, eikä edes joka vuosi.
Jos kaikki maailman ihmiset löytäisivät heti ihmisen, jonka kanssa synkkaa, kukaan ei olisi koskaan yksinäinen, ilman seuraa tai seurustelukumppania. Älä aseta omaa rimaasi osallistua ja tehdä tuttavuutta liian korkealle, äläkä ota vastoinkäymisiä heti itseesi. :)
Tilanteesi voisi helpottua, jos ottaisit hiukan rennommin, etkä pohtisi siirtojasi ja mahdollisuuksiasi niin tarkkaan. Elämässä ihmiset ja asiat vain kohtaavat itsensä, vaikkapa bussipysäkillä tai räntäsateessa törmätessä. Tuskin tiedät kaikkia paikkakuntasi lesboja, eivätkä lähellekään kaikki meistä ole löytäneet seurustelukumppaniaan kavereiden kautta. Toki elämäänsä kannattaa tietoisesti etsiä hyvää, mutta sitä ei saa aikaan pakottamalla. Mitä jos etsisit itsellesi vaikka mukavan harrastuksen, jonka parissa voisit kohottaa itseluottamustasi?
....
Ei kannata miettiä liikaa miten lähestyy.. Menee vaan juttelemaan ihan niitä näitä. Suomalaiset nyt luonnostaan on vaan hiljaisempia ja jurompia...
Kyllä se siitä. Ei kannata hermoilla.
...
Luovuta suosiolla. Opettele olemaan yksin. Ehkä sitten kun et enää välitä, tutustut ihan vahingossa johonkuhun ja kaikki muuttuu.
Tai toki voit skipata odottamisen ja tehdä itsemurhan, kuten minä aion tehdä lähiaikoina.