Olen nykyisellään moottoriveneilijä, mutta mielessä on alkanut orastaa matkapurren osto.
Aloin ihmetellä, miksi yleensä purjeveneen avotila on ihan takana. Kuitenkin olen katsellut kuvia esim. Najadeista ja Hallberg Rassyista joilla on malleja missä avotila on paljon edempänä ja sen takana vielä 1-2 m kantta (takakajuutan katto).
Miksi tällainen sijoittelu on harvinaisempi, etuja ja haittoja ?
Aloin ihmetellä, miksi yleensä purjeveneen avotila on ihan takana. Kuitenkin olen katsellut kuvia esim. Najadeista ja Hallberg Rassyista joilla on malleja missä avotila on paljon edempänä ja sen takana vielä 1-2 m kantta (takakajuutan katto).
Miksi tällainen sijoittelu on harvinaisempi, etuja ja haittoja ?
Vastaukset 31
Vanhimmat
Rantautumiset on vähän hankalampia, kun yhden tai kahden hengen miehistöllä joutuu jättämään ruorin ja menemään takakannelle poijukoukkua käsittelemään, mutta siihen tottuu aika pian. Jotkut pitävät myös riskinä sitä, että ohjaamosta tulee aika korkealaitainen, joten siihen siis mahtuu paljon vettä jos aallot rupeavat käymään yli veneen. Mutta tämän kesän aikana suojaisan keskiohjaamon edut ovat tulleet korostetusti esiin.
höpö. Rantautumiset eivät ole yhtään hankalampia. Miksi poijukoukkua pitää mennä käsittelemään takakannelle? Minä en ainakaan aja poijun yli vaan sen vierestä, jolloin poiju on erittäin helppo ottaa silloin kun se on ruorimiehen kohdalla. Ja jos tuuli ottaa rantautuessa, tulee poiju otettua jo hieman aikaisemmin. Tällöin jää myös pelivaraa kävellä veneen kantta taaksepäin poijua ottaessa. Ihmeellinen käsitys.
Varsinaiset syyt, miksi avotila nykyään on useinmiten veneen aivan takaosassa ovat aivan muualla.
Erityisesti alle 35-37 jalkaisissa veneissä veneen sisätilat ovat helpommin hyödynnettävissä, jos avotila on aivan takaosassa venettä. Erityisesti kulku sisäkautta peräkajuuttaan (CC:ssä) on vaikeasti toteutettavissa muutoin kuin ryömintäkorkeudella. Myös kaksi peräkajuuttaa on helpompi toteuttaa.
Racer/cruiser/charter veneissä, joissa on haettu urheilullista käsiteltävyyttä, CC vaikeuttaa miehistön toimintaa. Avotila on niin edessä, että levanki tulee ruorimiehen taakse, samoin kuin genuan vinssit tulevat helposti avotilan takaosaan. Yksinpurjehtijalle/perhepurjehtijalle tästä on vain etua.
CC on yleensä myös pienempi (kapeampi, mahtuu vähemmän vettä), kuin vastaavankokoisessa veneessä oleva AC (erityisesti charterkäytössä selvä haitta, kun vene on täys ihmisiä). Tämä usein siksi, että veneen kannen alle avotilan viereen on pyritty jättämään kulkuyhteys (seisomakorkeudella) peräkajuuttaan. Vanhat CC:t kuten Targa ja Lohi ovat asia erikseen. Niissähän ei ole kulkuyhteyttä sisäkautta peräkajuutan ja salongin välillä.
Tässä jotain mitä tuli mieleen näin pikaisesti.
...mitä kirjoitin poijukoukun käsittelystä, ei ole käsityksiäni vaan toimintatapani, paattini kun on sen verran korkea, että koukkuun ylettyy paremmin takakannelta, kun voi nojata putkikaiteeseen eikä ohjaamon kohdalla olevaan vaijeriin. Korkeus tuo mukanaan sen edun että kulku takakajuuttaan on riittävän korkea, vaikka kumartumaan tietysti joutuu.
kuullut koskaan pitkävartisesta poijuhaasta (pituus 1,2 m). Paattini on sen verran korkea, että ilman sellaista ei yleensä yletä edes takakannelta, uimatasolta kyllä, mutta eihän siitä mitään tule.
Oletko ikikä tullut ajatelleeksi, että poijuhakojakin on eri mittaisia. Eihän toki ison veneen kannelta kannata yrittää ylettää pikkuveneen haalla.
Batman-koukku olis kätevä. Mutta olen yrittänyt pärjäillä koukuilla, jotka veneessä oli sen ostaessani. En tietenkään halua olla huonompi seilori kuin veneen edellinen omistaja. BTW, miten CC-pojat laskevat ankkurin perästä?
Jo hyvissä ajoin ennen rantautumista (siis samlla kun fendarit ja keulaköydet laitetaan valmiiksi) nostan ankkurin peräkaiteessa olevasta telineestä ja lasken sen veden pintaan siten, että ketju/köysi menee veneen peräkaiteessa olevan ohjurin kautta ja tulee avotilaan (ketjun/köyden voi myös tietysti lukita tähän ohjuriin, mikäli pitää hakea paikka pidempään, tai nostaessa ankkuri on likainen). Avotilassa laitan köyden ruorin välittömäässä läheisyydessä olveaan knaapiin kiinni (ankkuri siis roikkuu laskuvalmiina veneen perässä). Kun sitten tulee aika ajaa rantaan, otan köyden käteeni hieman ennen kohtaa, jossa ajattelin ankkurin laskea. Ja tarkasti haluamassani paikassa annan köyden juosta samalla hieman kädellä jarruttaen. Kun ankkuri osuu pohjaan päästän köyden kädestäni ja köysi juoksee kelalta nätisti. Tämän helpompaa ei ankkurin käsittely ole kuin sähköisellä ankkurivinssillä.
Nostamien on yhtä helppoa. Eihän ankkuriköyttä tarvitse peräkannelle mennä vetämään vaan seison ruorin takana ja samalla kun koneella hieman peruutan kelaan ankkurin sisään. Vasta sitten kun köysi on pystyssä nousen peräkannelle ja nostan ankkurin veden pintaan ja laitan ketjun kiinni aikaisemmin mainitsemaani lukitukseen. Nyt voi veneen ajaa "selvemmille vesille" ankkurin puhdistusta ja telineeseen nostoa varten. Jos ankkuri sattuu olemaan likainen, voi sitä pienen matkaa hinata, jolloin se useinmiten pudistuu itsestään.
Niin.. minkähän takia useimmilla veneilijöillä on tapana vetää venettä ankkuriköydestä... kun on kerran moottorikin ??
Kovin usein näkee, että nainen vielä laitetaan vetämään sitä tonnien painoista venettä.
Eihän autoakaan parkkiruudusta työnnetä käsivoimin pois. ja sit eteenpäin koneella.
..jos joskus pääsette purjehtimaan isommille vesille ja tai vaikkapa Suomenlahdellekin, ja joudutte laskettelemaan yön yli myötätuulessa ja isossa aallokossa, arvostatte tämän jälkeen senterkokpittiä ihan toisella tavalla.
Tarkoitat varmaan, että peräpää keinuu ylös-alas aallokossa ja keskiosa ei niinkään. Vähän sama juttu kuin (varsinkin nopeassa) moottoriveneessä on järkevämpää sijoittaa ohjauspiste mahdollisimman taakse koska keula pomppii aallokossa.
Taitaa kuitenkin, kuten edellä mainittiin, olla niin että sisätilaratkaisut pakottavat sijoittamaan sen avotilan pienemmissä pursissa mahdollisimman taakse. Kiitti tiedoista !
luoviessasi samoissa olosuhteissa arvostat varmaan suojaisaa istuinkaukaloa veneen perässä.
taas arvostat takana olevaa kaukaloa, mikäli se on tehty oikein eli on on T-muotoinen. Miksi keski-istuinkaukalon arvostus ilmenee yöllä, jännittääkö olla pimeässä takakaukalossa? :)
veneessä on suojaisa avotila takana? Esimerkki kiitos.
..ehkä, en ole tosin päässyt kokeilemaan.
... keskellä on hyvä olla suojassa takaa tulevilta, MURTUVILTA aalloilta..
ja vastaista varten on spreihuudi..
ja paremmissa matkaveneessä voisi aja koijan alla, suojassa kosteudelta
esim. Helsingin venelaitureilla valottaa asiaa.
vain, että olisit osannut edes yhden nimetä (siis sellaisen, jossa on suojainen avotila).
Mitä minulle tulee mieleen, niin yleensä veneissä, joissa avotila on aivan veneen perässä, on sprayhood niin kaukana, että ruorimies seisoo orpona ilman mitään suojaa. Erityisesti nämä kovasti kehutut kotimaiset, joissa sprayhood on lisäksi "urheilullisen" matala.
Jostain kummasta on iskostunut käsitys, että luoviessa vesi lentää jotenkin enemmän keskiavotilaan. Useimmissa on kuitenkin tuulilasit ja sen jatkeena vielä sprayhood. Näin myös minulla. Kun sprayhood on ylhäällä, on ruorimies lähes katon alla. Jos pärskeitä tulee, ne osuvat spryhoodiin ja ne, jotka menevät yli, eivät todellakaan osu ruorimieheen, jos nyt ei satu penkillä seisomaan. Ja tuulen voimakkuudesta riippuen vesi lentää aina pidemmälle, eli lopulta päätyy veneen perässä seisovan ruorimiehen syliin (AC).
Sinänsä en ole mikään CC-fanaatikko, mutta kun olen tässä veneen vaihtoaikeissa, ei noista AC:istä tahdo millään löytyä toimivaa ratkaisua purjehdittaessa pienellä miehistöllä. Lisäksi veneet, joissa on CC ovat poikkeuksetta huomattavasti kalliimpia myös käytettynä (Moody, Bavaria, HR, Najad).
Ai niin, löytyyhän toimivia AC ratkaisujakin, nimittä Malö, ja miksei myös Guyline 3800. Mutta olisi kiva tietää mitä muita löytyy.
veneissä on valtaosassa suojaisat avotilat, scandinaavi veneistä esim. scanmar 33:ssa...
ei Scanmar 33:ssa ruorimiehelle paljon suojaa ole.
Kunnon purjeveneissä onkin pinnaohjaus ja vielä jatkopinna, mikä mahdollistaa ohjauken laipion suojassa kovemmilla keleillä. Ei tarvi seistä tököttää ruoripyörän takana.
niijoo, tota en tosiaan ottanut huomioon. Onhan tietysti autopilottikin, mutta isossa aallokossa olis kiva vähän ohjata aallokon mukaan (ainakin välillä) ja jos kököttää sprayhoodin alla jatkopinna kädessä ei taida onnistua muovi-ikkunoiden läpi tihrutessa...
CC:tä en ole koskaan nähnyt pinnaohjauksella, paitsi tietysti varaohjaus. Pitäsiköhän ruveta käyttämään sitä ja istua peräkajuutan ruffin kanella. Sittenhän se olis melkein kuin AC!
Että nää kaikki isommat purjeveneet, joissa on siis ratti ohjaus eivät olekkaan kunnon purjeveneitä, harmin paikka. Täytyykin ostaa kaksi pienmpää kunnon purjevenettä pinnaohjauksella, että perheen kanssa mahdutaan samaan aikaan kaikki nukkumaan, syömään ja yleensäkin veneilemään ym.
sokerista.
ei ole myöskään mikään märkä vaan äärimmäisen kuiva vene.. korkeet reunat istuinkaukalossa, vaikka täyttyis vedellä niin et ihan heti lähde veden mukana mereen...
nyt moottoripurret ja purjeveneet keskenään?
Miksiköhän valtaosa purkkareista on kuitenkin
peräkaukalolla varustettuja? Mistä sait päähäsi, että sprayhoodin pitää olla muovinen?
Tutkippa vielä pallonkiertäjien veneitä niin huomaat, että keskiohjaamot soveltuvat enemmän auringonottoon.
en sekoita moottoripursia ja purjeveneitä keskenää. Kuina niin?
Valtaosa purjeveneistä on peräkaukalolla varustettuja, koska se sopii pienmpiin veneisiin paremmin ja on myös kilpailtaessa parempi (monikäyttöisyyttä veneelle, kun harvalla on varaa pitää kahta..., siis toinen markapursi ja toinen kilpapursi). Sitten kun kasvat isoksi ja ryhdyt katselemaan oikeita matkapursia, huomaat, että niistä valtaosa on keskiohjaamolla. Jos tutkit tilastoja, huomaat, että valtaosa pallonkietäjien veneistä on keskiohjaamolla varustettuja, siis älä tutki vain suomalaisten pallonkietäjien veneitä. Esimerkiksi vaikkapa Amel, Oyster, HR, Najad ovat suosittuja matkapursia ja kaikki (pieniä Rassyjä lukuunottamatta) ovat keskiavotilalla. Tosin hyvin moni pallonkietäjä on "joutunut" lähtemään reisuun käytettävissä olevalla veneellä, ei siis pallonkietoon optimaalisella veneellä. Totta on kyllä sekin, että keskiavotila sopii paremmin myös auringonottoon, onhan peräkannella mukavan tasaista.
Enpä ole juuri nähnyt sprayhoodissa muita kuin muovi-ikkunoita. Tai onhan niitä taivutettuja plexejä (naarmuuntuvaa muovia sekin), kun on yritetty saada kunnon lasi-ikkuoiden mukavuutta. En kyllä ymmärrä sitäkään ajettelumallia, että tuulilasit tekisivät veneestä moottoripurren. Jos näin kuyitenkin on, oli Hjallisken Belmont Finland (Swan 51) BOC -kisan aikana moottoripursi, nyt taas purjevene, koska tuulisasit ja kova kate on poistettu.
Et ole vieläkään nimennyt yhtää venettä, jossa on suojainen avotila veneen perässä.
kuin sanot ac on kilpailtaessa parempi, miksi se ei siis ole sitä myös muussa käytössä.
Mainitsemasi veistämöt tekevät myös takahytillisiä versioita, joissa on varsin mallikkaat sprayhoodit eivätkä ole varmaan kuttaperkkaa.
Englantilaisveneet Tradewind, Vancouver, Rustler mm esimerkkeinä suosituista avomeriveneistä.
Olet sikäli oikeassa, jos veneen koko alkaa kasvaa 50 jalan paremmalle puolelle suunnittelunäkökohdat muuttuvat oleellisesti, mutta siinä vaiheessa aletaan jo puhua purjelaivoista ei niinkään veneistä.
Venemessuilla silmiini osui Malö josta sain veistämön esitteen. Todella mielenkiintoinen ja suojaisa ratkaisu, jossa oli samanlainen lasinen sprayhood kuin naapurissa valmistetuissa HR:ssä ja Najadissa, mutta sen lisäksi Malöt ovat kuitenkin AC veneitä ja niissä on vankka Targa-kaari (kestää tehtaan mukaan koko veneen nostamisen kaaresta) jossa levankivaunu liikkuu. Koko veneen avotila on suojattavissa pressulla. Erittäin arvostettu vene valtameripurjehtijoiden keskuudessa, mutta huonosti Suomessa tunnettu. Kallis näyttää olevan myös käytettynä. Hienot nettisivutkin löytyivät!
kilpailtaessa parempi siksi, että kaikki purjeiden säädöt voidaan sijoitella avotilan "ympärille" siten, että joka vinssin vieressä mahtuu yksi istumaan ja trimmaamaan. Esimerkiksi perhepurjehtijalla tai yksinpurjehtijalla tai vaikkapa pitkillä avomeritaipaleilla on usein tilanne, että ruorimies on yksin ja joutuu hoitamaan sekä purjeiden säädön että veneen ohjailun. Tällöin on vaikea ylettää vaikkapa kulkuaukon tuntumassa olevalle levangille tai liian edessä oleville genuavinsseille. Tämä ulotettavuus asia tosin alkaa koskea vasta veneitä n. 33-35 jalkaa ja ylöspäin, hieman ventyypistä riippuen. 30 jalkaisessa veneessä ylettää toki.
CC:ssä levanki on ruorimiehen seläntakana aivan käsillä, samoin genuavinssit ovat ruorin viereessä heti käsillä. Äärimmäisissä kilpaveneissä ei oikeastaan ole edes avotilaa, vaan koko veneen kansi on yhtenäistä "temmellyskenttää". Tässä esimerkiksi muutama syy.
tuli jo mainittuakin, kuten myös Guyline 3800 kotimaisena vastaavantyyppisenä ratkaisuna. Muuta yhteistä näillä kahdella veneellä ei taida sitten ollakkaan.
Avotilan sijoittaminen veneeseen on mielestäni enemmän sisätilojen, kuin kansiratkaisujen sanelema. Isoimmaksi ongelmaksi muodostuukin peräkajuuttaan kulkeminen, mutta vastapainona on tilava ja muusta tilasta erillään oleva "omistajan hytti". Nykyaikaisia peräkajuutta veneitä ei juuri ole alle 40 jalan kokoluokassa, mutta mielestäni peräkajuuttaratkaisu antaa monia mahdollisuuksia veneen suunnitteluun.
Itselläni ei valitettavasti oli keskiohjaamoa, vaikka mieli tekisi.
Paloturvallisuus on yksi seikka. Perähytiin käynti on yleensä pentterin vieressä. Jos pentterissä syttyy tulipalo, niin perähytistä ei pääse pois. Keskiohjaamolla varustetuissa veneissä perähytissäkin on yleensä sen verran suuri kattoluukku, että sen kautta pääsee poistumaan.
Ohjaaminen kovassa kelissa on toinen seikka. Itselläni ratti on aivan perässä, kun maininki kasvaa riittävän suureksi käsin ohjaaminen on käytännössä mahdotonta, koska molempia käsiä tarvitaan kiinnipitämiseen.