Häälahjasta rahana

Vastaa nyt sitten minulle, miksi kuvittelet että vieraasi tuovat sinulle astiastoja ja lakanoita?

DonnaJuanita kirjoitti:

Vastaa nyt sitten minulle, miksi kuvittelet että vieraasi tuovat sinulle astiastoja ja lakanoita?

Olisiko perinne? Me ainakin saimme häälahjoiksi nimenomaan astioita ja lakanoita (paljon!), koska emme laittaneet lahjalistaa. Häistä on seitsemän vuotta ja osa lakanapaketeista vieläkin avaamatta. Yhteensopimattomat astiat on onneksi jo saatu kiertoon...

Olen myös huomannut saman ilmiön toistumisen melkein kaikissa häissä joissa olen ollut. Ilmeisesti varsinkin kaukaisemmat sukulaiset turvautuvat hyväksi havaittuihin perinteisiin, ellei hääpari esitä toivomuksia.

Itse olen myös vain iloinen, jos vähän tuntemattomammalla hääparilla on lahjalista tai -tili. Oikeastaan minua ei voisi vähempää kiinnostaa moralisoida onko oikein vai väärin pyytää rahaa. Jos pyytävät, niin annan sen verran mikä itsestä tuntuu oikealta ja sillä selvä enkä tunne itseäni loukatuksi. Luultavasti veisin rahaa vaikka eivät pyytäisikään, laiska kun olen.

DonnaJuanita kirjoitti:

Vastaa nyt sitten minulle, miksi kuvittelet että vieraasi tuovat sinulle astiastoja ja lakanoita?

1) Tämän koko keskustelun ydinhän on, että perinteisesti rahaa ei pidetä soveliaana viedä häälahjaksi.

2) Jos puhutaan soveliaisuudesta, turvallisinta on silloin pysyttäytyä perinteisissä häälahjoissa. Perinteisesti häälahjoiksi hankitaan kodinkoneita, tauluja, maljakoita, astiastoja, pyyhkeitä, lakanoita. Käsistään kätevät lahjoittavat käsityönä tehtyjä kaitaliinoja, ryijyjä, astiapyyhkeitä. Nämä kaikki ovat aivan ihania lahjoja, mutta meille ei mahdu.

3) Henkilö joka vetoaa rahalahjan olevan ei-sopiva, haluaa siis tuoda häälahjaksi soveliaan lahjan.

4) Näin ollen on perusteltua olettaa, että suurin osa hääväestä tuo kodinkoneita, tauluja, maljakoita, astiastoja, pyyhkeitä, lakanoita, käsityönä tehtyjä kaitaliinoja, ryijyjä ja astiapyyhkeitä.

5) On totta, että kaltaisiasi ihmisiä on, joilla on mielestään parempia lahjaideoita, mutta muista, että kaikki eivät ole yhtä luovia, enemmistö kokee, että häihin tuodaan lahja, jollainen häihin ikäänkuin "kuuluu" tuoda.

6) Häihimme tulevan hääväen kanssa ollaan niin moniin samoihin häihin osuttu aijemmin, että kyllä aika hyvin tietää mikä kenenkin näkemys on häälahjasta.

7) Mitenkään arvostelematta lahjoja itsessään. Minä pidän taloustavaroista, varsinkin laadukkaista astioista ja kodintekstiileistä, mutta kyse ei olekkaan aina siitä, ettei tykkäisi, vaan siitä, ettei mahdu.

Oliko vastaukseni nyt riittävän hyvin perusteltu? Numeroin vielä kappaleet, kun nyt esität vasta-argumentteja kumminkinkaan kunnolla tätä pitkää kirjoitusta lukematta, niin voin vastineessani viitata sitten kappaleen numerolla, että sen kerroin tässä ja tähän vastasin tässä... =o)

inna kirjoitti:

1) Tämän koko keskustelun ydinhän on, että perinteisesti rahaa ei pidetä soveliaana viedä häälahjaksi.

2) Jos puhutaan soveliaisuudesta, turvallisinta on silloin pysyttäytyä perinteisissä häälahjoissa. Perinteisesti häälahjoiksi hankitaan kodinkoneita, tauluja, maljakoita, astiastoja, pyyhkeitä, lakanoita. Käsistään kätevät lahjoittavat käsityönä tehtyjä kaitaliinoja, ryijyjä, astiapyyhkeitä. Nämä kaikki ovat aivan ihania lahjoja, mutta meille ei mahdu.

3) Henkilö joka vetoaa rahalahjan olevan ei-sopiva, haluaa siis tuoda häälahjaksi soveliaan lahjan.

4) Näin ollen on perusteltua olettaa, että suurin osa hääväestä tuo kodinkoneita, tauluja, maljakoita, astiastoja, pyyhkeitä, lakanoita, käsityönä tehtyjä kaitaliinoja, ryijyjä ja astiapyyhkeitä.

5) On totta, että kaltaisiasi ihmisiä on, joilla on mielestään parempia lahjaideoita, mutta muista, että kaikki eivät ole yhtä luovia, enemmistö kokee, että häihin tuodaan lahja, jollainen häihin ikäänkuin "kuuluu" tuoda.

6) Häihimme tulevan hääväen kanssa ollaan niin moniin samoihin häihin osuttu aijemmin, että kyllä aika hyvin tietää mikä kenenkin näkemys on häälahjasta.

7) Mitenkään arvostelematta lahjoja itsessään. Minä pidän taloustavaroista, varsinkin laadukkaista astioista ja kodintekstiileistä, mutta kyse ei olekkaan aina siitä, ettei tykkäisi, vaan siitä, ettei mahdu.

Oliko vastaukseni nyt riittävän hyvin perusteltu? Numeroin vielä kappaleet, kun nyt esität vasta-argumentteja kumminkinkaan kunnolla tätä pitkää kirjoitusta lukematta, niin voin vastineessani viitata sitten kappaleen numerolla, että sen kerroin tässä ja tähän vastasin tässä... =o)

Lue lisää

Oma näkemykseni lahja-asiasta on se, etteivät useimmat ihmiset yksinkertaisesti tunne toisiansa tarpeeksi hyvin, toisin sanoen, enää ei ole tapana käydä vierasilla ystävien tai sukulaisien luona. Tämän vuoksi ei myöskään tunneta toisten tarpeita, eikä tällöin ole mitenkään epäkohteliasta viedä esim. rahaa.

Päätimme jättää omista häistämme pois ihmiset, joita emme ole viimeiseen vuoteen nähneet kuin kerran tai pari. Ja yllätys yllätys, molempien lähes koko suku pyyhittiin listalta pois. Niinpä juhlat on vain vanhemmille ja isovanhemmille, ja toiset, myöhemmin järjestettävät, kavereille, joista saatiin pienen pohdinnan jälkeen 60 ihmisen lista.

Niin, mitä on huonot lahjat? Lahjat ilman ajatusta. Rahassa on sentään ajatus, käyttäköön mihin lystää. Lakanoissa ja "aalto" maljakoissa on mielestäni jotakin hyvin perverssiä takana, jos niitä tuodaan pyytämättä... ;)

inna kirjoitti:

1) Tämän koko keskustelun ydinhän on, että perinteisesti rahaa ei pidetä soveliaana viedä häälahjaksi.

2) Jos puhutaan soveliaisuudesta, turvallisinta on silloin pysyttäytyä perinteisissä häälahjoissa. Perinteisesti häälahjoiksi hankitaan kodinkoneita, tauluja, maljakoita, astiastoja, pyyhkeitä, lakanoita. Käsistään kätevät lahjoittavat käsityönä tehtyjä kaitaliinoja, ryijyjä, astiapyyhkeitä. Nämä kaikki ovat aivan ihania lahjoja, mutta meille ei mahdu.

3) Henkilö joka vetoaa rahalahjan olevan ei-sopiva, haluaa siis tuoda häälahjaksi soveliaan lahjan.

4) Näin ollen on perusteltua olettaa, että suurin osa hääväestä tuo kodinkoneita, tauluja, maljakoita, astiastoja, pyyhkeitä, lakanoita, käsityönä tehtyjä kaitaliinoja, ryijyjä ja astiapyyhkeitä.

5) On totta, että kaltaisiasi ihmisiä on, joilla on mielestään parempia lahjaideoita, mutta muista, että kaikki eivät ole yhtä luovia, enemmistö kokee, että häihin tuodaan lahja, jollainen häihin ikäänkuin "kuuluu" tuoda.

6) Häihimme tulevan hääväen kanssa ollaan niin moniin samoihin häihin osuttu aijemmin, että kyllä aika hyvin tietää mikä kenenkin näkemys on häälahjasta.

7) Mitenkään arvostelematta lahjoja itsessään. Minä pidän taloustavaroista, varsinkin laadukkaista astioista ja kodintekstiileistä, mutta kyse ei olekkaan aina siitä, ettei tykkäisi, vaan siitä, ettei mahdu.

Oliko vastaukseni nyt riittävän hyvin perusteltu? Numeroin vielä kappaleet, kun nyt esität vasta-argumentteja kumminkinkaan kunnolla tätä pitkää kirjoitusta lukematta, niin voin vastineessani viitata sitten kappaleen numerolla, että sen kerroin tässä ja tähän vastasin tässä... =o)

Lue lisää

pohditaan vieraiden olomuotoa tässä vaiheessa. Jooko?

Niputat ja yleistät pahasti kaikki kutsuvieraat samaan kastiin. Koska et halua lakanoita ja astioita ja jotain on kiutenkin saatava, pyydät rahaa. OK. Se on sun logiikka.
Mä taas ajattelen, että hääpäivä on muistojen päivä. Jos en halua sitä muitten kanssa juhlia, sekin sopii. En kutsu ketään enkä saa mitään. Mutta että menisin rajoittamaan vieraitteni mielikuvitusta lahjan suhteen, muutaman vanhan homekorvan takia, ja pyytäisin tilalle persoonatonta rahaa...ei istu mulle. Kuvittelen että hääpäivään liittyy niin paljon tunnetta, ettei siinä ole sijaa laskelmoinnille. Ei ennen eikä jälkeen. Mutta mieliähän on monia.

Tiedän omasta kokemuksestani ettei mikään kutsu ole sen vittumaisempi kuin jossa heti kättelyssä lyödään luu kurkkuun sen suhteen, mitä voi keksiä lahjaksi.

Ja vielä, jos häälahjan saaminen on SE pointti, etkö voisi jättää kutsumatta ne lakanoiden tuojat ja kutsua vain niitä, joilla kuvitus pelaa? Viittaan kohtaan kuusi...

mike kirjoitti:

Oma näkemykseni lahja-asiasta on se, etteivät useimmat ihmiset yksinkertaisesti tunne toisiansa tarpeeksi hyvin, toisin sanoen, enää ei ole tapana käydä vierasilla ystävien tai sukulaisien luona. Tämän vuoksi ei myöskään tunneta toisten tarpeita, eikä tällöin ole mitenkään epäkohteliasta viedä esim. rahaa.

Päätimme jättää omista häistämme pois ihmiset, joita emme ole viimeiseen vuoteen nähneet kuin kerran tai pari. Ja yllätys yllätys, molempien lähes koko suku pyyhittiin listalta pois. Niinpä juhlat on vain vanhemmille ja isovanhemmille, ja toiset, myöhemmin järjestettävät, kavereille, joista saatiin pienen pohdinnan jälkeen 60 ihmisen lista.

Niin, mitä on huonot lahjat? Lahjat ilman ajatusta. Rahassa on sentään ajatus, käyttäköön mihin lystää. Lakanoissa ja "aalto" maljakoissa on mielestäni jotakin hyvin perverssiä takana, jos niitä tuodaan pyytämättä... ;)

Lue lisää

kaupassa katteleen kuinka ihania tavaroita ne on pullollaan. Puhumattakaan siitä, mitä niistä pikku muutoksilla saa.

Voin kertoo, että siellä on paljon muuta kuin aaltovaaseja ja marilakanoita...

DonnaJuanita kirjoitti:

kaupassa katteleen kuinka ihania tavaroita ne on pullollaan. Puhumattakaan siitä, mitä niistä pikku muutoksilla saa.

Voin kertoo, että siellä on paljon muuta kuin aaltovaaseja ja marilakanoita...

Lue lisää

...sitä mitä tarkoitin. Tiedän kyllä että kaupat ovat kaikkea ihanaa romua täynnä, tarvitaan vain ihmisiä, jotka TIETÄVÄT tai OSAAVAT valita sellaisen lahjan josta oikeasti on iloa.

Sellaiset ihmiset ovat harvassa, ja sellaiset ihmiset yleensä tuntevat lahjan kohteen hyvin.

Tarkoitukseni ei suinkaan ollut niputtaa ihmisiä, siksi puhuin "suurimmasta osasta" enkä kaikista.

DonnaJuanita kirjoitti:

pohditaan vieraiden olomuotoa tässä vaiheessa. Jooko?

Niputat ja yleistät pahasti kaikki kutsuvieraat samaan kastiin. Koska et halua lakanoita ja astioita ja jotain on kiutenkin saatava, pyydät rahaa. OK. Se on sun logiikka.
Mä taas ajattelen, että hääpäivä on muistojen päivä. Jos en halua sitä muitten kanssa juhlia, sekin sopii. En kutsu ketään enkä saa mitään. Mutta että menisin rajoittamaan vieraitteni mielikuvitusta lahjan suhteen, muutaman vanhan homekorvan takia, ja pyytäisin tilalle persoonatonta rahaa...ei istu mulle. Kuvittelen että hääpäivään liittyy niin paljon tunnetta, ettei siinä ole sijaa laskelmoinnille. Ei ennen eikä jälkeen. Mutta mieliähän on monia.

Tiedän omasta kokemuksestani ettei mikään kutsu ole sen vittumaisempi kuin jossa heti kättelyssä lyödään luu kurkkuun sen suhteen, mitä voi keksiä lahjaksi.

Ja vielä, jos häälahjan saaminen on SE pointti, etkö voisi jättää kutsumatta ne lakanoiden tuojat ja kutsua vain niitä, joilla kuvitus pelaa? Viittaan kohtaan kuusi...

Lue lisää

..lähinnä se, kuka tässä keskustelussa onnistuu olemaan kaikkein vittumaisin. Tyypillistä kaltaisillesi "keskustelijoille" on juuri tuo, ettei malteta lukea ajatuksella ja aletaan jankuttamaan jo aijemmin selväksi puhuttauja asioita uudestaan, koska kivointa on juuri se perinjuurin veemäinen kielenkäyttö, ei niinkään asiasisältö. Viittaa nenäkkäässä vaiheessa olevaan teiniin.

Pystyn todistamaan väitteeni. Lähdetään tästä mitä aijemmin olen sanonut:

"koska kodissamme on tavaraa kaksin kappalein niin ei lahjoja kiitos, mutta J-O-S H-A-L-U-A-T jollain tavalla muistaa, juhlapaikalle on tuotu häämatkasäästöpossumme (symbolinen"

Tässä siis on pähkinänkuoressa se mitä asiasta ajattelen. Luettuasi tämän, näkemyksesi silti on, että:

"Koska et halua lakanoita ja astioita... "
- eka virhe. Kyse ei ole haluamisesta. Päin vastoin, pidän kodintekstiileistä ja astioista. Meillä vaan on lakanoita ja astioita niin paljon, että osa on viety lopullisesti mökille. Lue kohta 7.

"...ja jotain on kiutenkin saatava..."
- toka virhe. Mitään ei ole saatava. Kutsussa lukee selvästi "jos haluat". "Jos haluat" tarkoittaa, että on ihan vapaasti valittavissa, oman halunsa mukaan, ei meidän.

"...pyydät rahaa"
- kolmas virhe. Missään ei mainita sana raha. On totta, että säästöpossu viittaa rahaan, mutta sitä ei pyydetä. En enää olekkaan niin varma luovuudestasi lahjojen keksimisessä, koska mikä pakko sinne possuun sitä rahaa on laittaa - läheinen kaveriporukka kyllä etukäteen saa jo vähän haastateltua minne pari haluaisi lähteä ja milloin, yhdistää rahansa ja hankkii vaikka lentolipun. Tai käsimatkatavaroihin mahtuvan pikniksetin, jossa valmiina pari pikkolopulloa kuoharia. Ja kohdassa 1 käy varmasti ilmi myös se, että ymmärrän toki, ettei sitä rahaa nyt pyytämllä pyydetä.

Niputtamisesta puheenollen, itse niputat kaikki ihmiset sen mukaan miltä sinusta itsestä tuntuu ja puhut perinnelahjojen tuojista vähemmistönä. Lue kohta 4. Ei ole yleistystä jos puhutaan perinteistä. Hääasioista puhuttaessa perinteistä poikkeavat ovat vielä tänäkin päivänä vähemmistö. Perinteitä noudattavat ovat enemmistöä jokatapauksessa, sen mainitseminen ei ole yleistämistä. Itse yleistät olettaessasi, että kaltaisesi luovat lahjanantajat olisivat jotenkin enemmistöä.

"...muutaman vanhan homekorvan takia..."
- erittäin ikävästi puhuttu läheisistäni. Ei siitä sen enempää koska et läheisiäni tunne, mutta tuon kaltainen suhtautuminen perinnelahjojen tuojiin kertoo kypsymättömyydestä. Minun ei tulisi mieleenkään arvostella ketään tuolla perusteella. Joukossa on myös paljon meitä nuorempia, joilla on yksinkertaisesti kotikasvatuksessa tullut se, mitä häihin "kuuluu" viedä.

"Kuvittelen että hääpäivään liittyy niin paljon tunnetta, ettei siinä ole sijaa laskelmoinnille"
- en ole laskelmoinut. Lahjan tuominen on vapaaehtoista; silloinhan laskelmointi on aika mahdotonta jos itse valitsee siten, ettei mahdollisesti mitään ei tule, eikö totta? Kokemuksesta tiedän, mitkä tunteet ko. päivään liittyy ja nuorena tyttönä avioliittoa solmiessani häät olivat pienet, alle 10 kutsuvierasta, vaikka kummankin vanhemmat olisivat halunneet kustantaa isot häät. Jollei häät kerran parille mitään maksa, niin miksei samalla sitten kutsua paljon ihmisiä, niin saa vielä paljon lahjojakin, jotka olisivat tulleet jopa tarpeeseenkin tuolloin, juuri valmistuneen ja opiskelijan yhteisessä taloudessa. Mutta, lahjat eivät olleet meille tärkeitä. Kun 7 vuotta myöhemmin erosimme, olin jatkanut opiskeluja lähes koko avioliittomme ajan, mieheni kustantaessa elämisen ja oli asunnonkin ostanut. Meillä ei ollut avioehtoa ja lain mukaan asuntomme velattomasta osuudesta puolet olisi kuulunut minulle, 80 000 mk. Mielestäni minulla ei ollut moraalista oikeutta tuohon summaan, ja omasta halustani tein verottajalle selvityksen siitä, että vaikken ota rahaa vastaan, se ei silti ole exälleni lahjoitus.

Niin, että älä sinä kakara tule minulle paasaamaan saamisen tärkeydestä, sinulla ei ole hitusenkaan käsitystä siitä mitä minä lahjojen / etujen tärkeydestä ajattelen!

..." jos häälahjan saaminen on SE pointti..."
- Tämä oli kyllä päivän paras, tämän jos olisit jättänyt sanomatta, en olisi alkanut epäilemaan sisälukutaitoasi. Päin vastoin, lahjahan nimenomaan ei ole pointti vaan ne ihmiset, ilman lahjaa. Ihan uskomattoman mutkikas ajattelu sinulla jos sait kohdasta 6 väännettyä että lahjat olisivat SE juttu, asiayhteydestä irrotettuna siitä voisi sen käsityksen saadakkin. Sen oletkin tainnut tehdä ihan tahallasi, jotta saisit oikein kunnolla nälviä - siitä viis mitä mieltä alkuperäinen kirjoittaja oikeasti on.

Näkemyksesi siitä, että lahjan antamisessa on mukavaa myös sen keksiminen, on ihan ok. On vain käsittämätöntä, että vaikka miten selventää omaa näkemystään sinulle, et suostu sitä ymmärtämään, vaan väkisin haluat vääntää näkemystäni sinulle epämieluisaan muotoon jota sitten antaumuksella arvostelet. Koita ymmärtää, että jos käsityksesi on korjattu, et voi enää arvostella siltä väärin ymmärretystä näkökulmasta. Mutta taidatpa tehdä sen ihan tarkoituksella.

inna kirjoitti:

..lähinnä se, kuka tässä keskustelussa onnistuu olemaan kaikkein vittumaisin. Tyypillistä kaltaisillesi "keskustelijoille" on juuri tuo, ettei malteta lukea ajatuksella ja aletaan jankuttamaan jo aijemmin selväksi puhuttauja asioita uudestaan, koska kivointa on juuri se perinjuurin veemäinen kielenkäyttö, ei niinkään asiasisältö. Viittaa nenäkkäässä vaiheessa olevaan teiniin.

Pystyn todistamaan väitteeni. Lähdetään tästä mitä aijemmin olen sanonut:

"koska kodissamme on tavaraa kaksin kappalein niin ei lahjoja kiitos, mutta J-O-S H-A-L-U-A-T jollain tavalla muistaa, juhlapaikalle on tuotu häämatkasäästöpossumme (symbolinen"

Tässä siis on pähkinänkuoressa se mitä asiasta ajattelen. Luettuasi tämän, näkemyksesi silti on, että:

"Koska et halua lakanoita ja astioita... "
- eka virhe. Kyse ei ole haluamisesta. Päin vastoin, pidän kodintekstiileistä ja astioista. Meillä vaan on lakanoita ja astioita niin paljon, että osa on viety lopullisesti mökille. Lue kohta 7.

"...ja jotain on kiutenkin saatava..."
- toka virhe. Mitään ei ole saatava. Kutsussa lukee selvästi "jos haluat". "Jos haluat" tarkoittaa, että on ihan vapaasti valittavissa, oman halunsa mukaan, ei meidän.

"...pyydät rahaa"
- kolmas virhe. Missään ei mainita sana raha. On totta, että säästöpossu viittaa rahaan, mutta sitä ei pyydetä. En enää olekkaan niin varma luovuudestasi lahjojen keksimisessä, koska mikä pakko sinne possuun sitä rahaa on laittaa - läheinen kaveriporukka kyllä etukäteen saa jo vähän haastateltua minne pari haluaisi lähteä ja milloin, yhdistää rahansa ja hankkii vaikka lentolipun. Tai käsimatkatavaroihin mahtuvan pikniksetin, jossa valmiina pari pikkolopulloa kuoharia. Ja kohdassa 1 käy varmasti ilmi myös se, että ymmärrän toki, ettei sitä rahaa nyt pyytämllä pyydetä.

Niputtamisesta puheenollen, itse niputat kaikki ihmiset sen mukaan miltä sinusta itsestä tuntuu ja puhut perinnelahjojen tuojista vähemmistönä. Lue kohta 4. Ei ole yleistystä jos puhutaan perinteistä. Hääasioista puhuttaessa perinteistä poikkeavat ovat vielä tänäkin päivänä vähemmistö. Perinteitä noudattavat ovat enemmistöä jokatapauksessa, sen mainitseminen ei ole yleistämistä. Itse yleistät olettaessasi, että kaltaisesi luovat lahjanantajat olisivat jotenkin enemmistöä.

"...muutaman vanhan homekorvan takia..."
- erittäin ikävästi puhuttu läheisistäni. Ei siitä sen enempää koska et läheisiäni tunne, mutta tuon kaltainen suhtautuminen perinnelahjojen tuojiin kertoo kypsymättömyydestä. Minun ei tulisi mieleenkään arvostella ketään tuolla perusteella. Joukossa on myös paljon meitä nuorempia, joilla on yksinkertaisesti kotikasvatuksessa tullut se, mitä häihin "kuuluu" viedä.

"Kuvittelen että hääpäivään liittyy niin paljon tunnetta, ettei siinä ole sijaa laskelmoinnille"
- en ole laskelmoinut. Lahjan tuominen on vapaaehtoista; silloinhan laskelmointi on aika mahdotonta jos itse valitsee siten, ettei mahdollisesti mitään ei tule, eikö totta? Kokemuksesta tiedän, mitkä tunteet ko. päivään liittyy ja nuorena tyttönä avioliittoa solmiessani häät olivat pienet, alle 10 kutsuvierasta, vaikka kummankin vanhemmat olisivat halunneet kustantaa isot häät. Jollei häät kerran parille mitään maksa, niin miksei samalla sitten kutsua paljon ihmisiä, niin saa vielä paljon lahjojakin, jotka olisivat tulleet jopa tarpeeseenkin tuolloin, juuri valmistuneen ja opiskelijan yhteisessä taloudessa. Mutta, lahjat eivät olleet meille tärkeitä. Kun 7 vuotta myöhemmin erosimme, olin jatkanut opiskeluja lähes koko avioliittomme ajan, mieheni kustantaessa elämisen ja oli asunnonkin ostanut. Meillä ei ollut avioehtoa ja lain mukaan asuntomme velattomasta osuudesta puolet olisi kuulunut minulle, 80 000 mk. Mielestäni minulla ei ollut moraalista oikeutta tuohon summaan, ja omasta halustani tein verottajalle selvityksen siitä, että vaikken ota rahaa vastaan, se ei silti ole exälleni lahjoitus.

Niin, että älä sinä kakara tule minulle paasaamaan saamisen tärkeydestä, sinulla ei ole hitusenkaan käsitystä siitä mitä minä lahjojen / etujen tärkeydestä ajattelen!

..." jos häälahjan saaminen on SE pointti..."
- Tämä oli kyllä päivän paras, tämän jos olisit jättänyt sanomatta, en olisi alkanut epäilemaan sisälukutaitoasi. Päin vastoin, lahjahan nimenomaan ei ole pointti vaan ne ihmiset, ilman lahjaa. Ihan uskomattoman mutkikas ajattelu sinulla jos sait kohdasta 6 väännettyä että lahjat olisivat SE juttu, asiayhteydestä irrotettuna siitä voisi sen käsityksen saadakkin. Sen oletkin tainnut tehdä ihan tahallasi, jotta saisit oikein kunnolla nälviä - siitä viis mitä mieltä alkuperäinen kirjoittaja oikeasti on.

Näkemyksesi siitä, että lahjan antamisessa on mukavaa myös sen keksiminen, on ihan ok. On vain käsittämätöntä, että vaikka miten selventää omaa näkemystään sinulle, et suostu sitä ymmärtämään, vaan väkisin haluat vääntää näkemystäni sinulle epämieluisaan muotoon jota sitten antaumuksella arvostelet. Koita ymmärtää, että jos käsityksesi on korjattu, et voi enää arvostella siltä väärin ymmärretystä näkökulmasta. Mutta taidatpa tehdä sen ihan tarkoituksella.

Lue lisää

en tajunnut että kirjoituksista pitää hakea virheitä!

Mutta perustelen omia puheitani.
JOS
-mitään lahjaa ei halua, kutsuun ei kirjoiteta myöskään säästöpossusta...
-tavallisen tökerö tapa on myös ilmoittaa J-O-S H-A-L-U-A-T joillain tavalla muistaa, sillä se on suora pyyntö ja vihjaus siihen suuntaa, ETTÄ ET KAI JÄTÄ LAHJAA TUOMATTA, VAIKKA MEILLÄ ON KAIKKEE...jälkeenpäin on sitten kiva puhua ympäri kylää kun sekään "ei halunnut" tuoda mitään...on sekin ystävä! Eikö?
-haluaa oikeesti jäädä lahjatta, tämän "jos haluat"-osion olisi voinut korvata simppelillä tekstillä:
KAIKKI MUISTAMISET VENÄJÄN KATULASTEN HYVÄKSI TILINO:00000 00000 00000. (esimerkiksi)

Ei jää kellekään epäselväksi kerjuuasia. Sanot "kakara". Kiinnostaako tietää syntymävuoteni? Olen haudannut veljeni (2kpl), isäni ja äitini ovat huonossa kunnossa ja vanhoja, omat tyttäreni ovat muuttaneet jo pois kotoa (ei kerjuuhäitä) ja kotona on enää yksi poika. Nuorimmaiseni, joka käy yläastetta. Olen elänyt lähes kolmekymmentä vuotta aviossa, liitossa joka alkujaan solmittiin lahjojen laatua miettimättä. Me olimme toisillemme ne tärkeimmät lahjat.
Otettiin vastaan se huumori ja vähemmän huumori joka saatiin, niine hyvineen.
Samoin on ollut elämän kanssa, ei voi "inna" parka valita "lahjojaan", ja vielä se sinullekin selviää.

DonnaJuanita kirjoitti:

en tajunnut että kirjoituksista pitää hakea virheitä!

Mutta perustelen omia puheitani.
JOS
-mitään lahjaa ei halua, kutsuun ei kirjoiteta myöskään säästöpossusta...
-tavallisen tökerö tapa on myös ilmoittaa J-O-S H-A-L-U-A-T joillain tavalla muistaa, sillä se on suora pyyntö ja vihjaus siihen suuntaa, ETTÄ ET KAI JÄTÄ LAHJAA TUOMATTA, VAIKKA MEILLÄ ON KAIKKEE...jälkeenpäin on sitten kiva puhua ympäri kylää kun sekään "ei halunnut" tuoda mitään...on sekin ystävä! Eikö?
-haluaa oikeesti jäädä lahjatta, tämän "jos haluat"-osion olisi voinut korvata simppelillä tekstillä:
KAIKKI MUISTAMISET VENÄJÄN KATULASTEN HYVÄKSI TILINO:00000 00000 00000. (esimerkiksi)

Ei jää kellekään epäselväksi kerjuuasia. Sanot "kakara". Kiinnostaako tietää syntymävuoteni? Olen haudannut veljeni (2kpl), isäni ja äitini ovat huonossa kunnossa ja vanhoja, omat tyttäreni ovat muuttaneet jo pois kotoa (ei kerjuuhäitä) ja kotona on enää yksi poika. Nuorimmaiseni, joka käy yläastetta. Olen elänyt lähes kolmekymmentä vuotta aviossa, liitossa joka alkujaan solmittiin lahjojen laatua miettimättä. Me olimme toisillemme ne tärkeimmät lahjat.
Otettiin vastaan se huumori ja vähemmän huumori joka saatiin, niine hyvineen.
Samoin on ollut elämän kanssa, ei voi "inna" parka valita "lahjojaan", ja vielä se sinullekin selviää.

Lue lisää

Niin, olen kyllä DonnaJuanitan kanssa samaa mieltä, että jos lahjaksi kelpaa vain raha kun mitään tavaraa ei haluta, eikös sitä voisi saman tien pyytää, etteivät vieraat tuo lahjoja ollenkaan? Hyväntekeväisyys on kyllä hieno idea.

DonnaJuanita kirjoitti:

en tajunnut että kirjoituksista pitää hakea virheitä!

Mutta perustelen omia puheitani.
JOS
-mitään lahjaa ei halua, kutsuun ei kirjoiteta myöskään säästöpossusta...
-tavallisen tökerö tapa on myös ilmoittaa J-O-S H-A-L-U-A-T joillain tavalla muistaa, sillä se on suora pyyntö ja vihjaus siihen suuntaa, ETTÄ ET KAI JÄTÄ LAHJAA TUOMATTA, VAIKKA MEILLÄ ON KAIKKEE...jälkeenpäin on sitten kiva puhua ympäri kylää kun sekään "ei halunnut" tuoda mitään...on sekin ystävä! Eikö?
-haluaa oikeesti jäädä lahjatta, tämän "jos haluat"-osion olisi voinut korvata simppelillä tekstillä:
KAIKKI MUISTAMISET VENÄJÄN KATULASTEN HYVÄKSI TILINO:00000 00000 00000. (esimerkiksi)

Ei jää kellekään epäselväksi kerjuuasia. Sanot "kakara". Kiinnostaako tietää syntymävuoteni? Olen haudannut veljeni (2kpl), isäni ja äitini ovat huonossa kunnossa ja vanhoja, omat tyttäreni ovat muuttaneet jo pois kotoa (ei kerjuuhäitä) ja kotona on enää yksi poika. Nuorimmaiseni, joka käy yläastetta. Olen elänyt lähes kolmekymmentä vuotta aviossa, liitossa joka alkujaan solmittiin lahjojen laatua miettimättä. Me olimme toisillemme ne tärkeimmät lahjat.
Otettiin vastaan se huumori ja vähemmän huumori joka saatiin, niine hyvineen.
Samoin on ollut elämän kanssa, ei voi "inna" parka valita "lahjojaan", ja vielä se sinullekin selviää.

Lue lisää

...liian pitkästä kirjoituksestani otsikolla "Pointtisi taitaa olla...". Ei mikään ihme, ettet jaksanut sitä lukea.

Koitan kirjoittaa tästälähin paljon lyhyemmin.

Vaikka omasikin taitavat olla liian pitkiä muistaaksesi mitä sellaisia asiavirheitä siellä on, mitkä todistavat, että vasta vastatessasi minulle sinusta tulikin aikuinen ;o)

Muuten, meillä se "jos haluat" on ihan vilpittömin mielin sanottu. Emmehän edes tienneet ennen kirjoitustasi, että "jos haluat" onkin suoraa kerjäämistä. Mutta hyvä, että tuli puheeksi, aikaa on vielä ja sanamuotoa toki voi muuttaa kutsuun.

inna kirjoitti:

...liian pitkästä kirjoituksestani otsikolla "Pointtisi taitaa olla...". Ei mikään ihme, ettet jaksanut sitä lukea.

Koitan kirjoittaa tästälähin paljon lyhyemmin.

Vaikka omasikin taitavat olla liian pitkiä muistaaksesi mitä sellaisia asiavirheitä siellä on, mitkä todistavat, että vasta vastatessasi minulle sinusta tulikin aikuinen ;o)

Muuten, meillä se "jos haluat" on ihan vilpittömin mielin sanottu. Emmehän edes tienneet ennen kirjoitustasi, että "jos haluat" onkin suoraa kerjäämistä. Mutta hyvä, että tuli puheeksi, aikaa on vielä ja sanamuotoa toki voi muuttaa kutsuun.

Lue lisää

Palat halusta saada sanoa viimeisen kaatavan sanan. Tee se. Huonolla häviäjällä on useita tuntomerkkejä.

Minä odotan.

DonnaJuanita kirjoitti:

pohditaan vieraiden olomuotoa tässä vaiheessa. Jooko?

Niputat ja yleistät pahasti kaikki kutsuvieraat samaan kastiin. Koska et halua lakanoita ja astioita ja jotain on kiutenkin saatava, pyydät rahaa. OK. Se on sun logiikka.
Mä taas ajattelen, että hääpäivä on muistojen päivä. Jos en halua sitä muitten kanssa juhlia, sekin sopii. En kutsu ketään enkä saa mitään. Mutta että menisin rajoittamaan vieraitteni mielikuvitusta lahjan suhteen, muutaman vanhan homekorvan takia, ja pyytäisin tilalle persoonatonta rahaa...ei istu mulle. Kuvittelen että hääpäivään liittyy niin paljon tunnetta, ettei siinä ole sijaa laskelmoinnille. Ei ennen eikä jälkeen. Mutta mieliähän on monia.

Tiedän omasta kokemuksestani ettei mikään kutsu ole sen vittumaisempi kuin jossa heti kättelyssä lyödään luu kurkkuun sen suhteen, mitä voi keksiä lahjaksi.

Ja vielä, jos häälahjan saaminen on SE pointti, etkö voisi jättää kutsumatta ne lakanoiden tuojat ja kutsua vain niitä, joilla kuvitus pelaa? Viittaan kohtaan kuusi...

Lue lisää

Mitä vikaa astioissa ja lakanoissa on. Jos kerran on homekorva jos niitä antaa? Mun mielestä ne on ihan hyödyllisiä lahjoja ja niiden antajat ihan hyviä tyyppejä... Mä kyllä haluisin astioita ja lakanoita kun meillä ei ole oikein kunnollisii... sitten ku mun poikaystävä kosii ensin.

HooMoilanen kirjoitti:

Mitä vikaa astioissa ja lakanoissa on. Jos kerran on homekorva jos niitä antaa? Mun mielestä ne on ihan hyödyllisiä lahjoja ja niiden antajat ihan hyviä tyyppejä... Mä kyllä haluisin astioita ja lakanoita kun meillä ei ole oikein kunnollisii... sitten ku mun poikaystävä kosii ensin.

Lue lisää

uudelleen innahan sanoi ettei lakanoita sun muita astioita, ja donna kysyi mistä hän tietää että saa vaan niitä, johon inna että on tavattu nämä huonolla maulla lahjoja valitsevat muissakin häissä...

höh kirjoitti:

uudelleen innahan sanoi ettei lakanoita sun muita astioita, ja donna kysyi mistä hän tietää että saa vaan niitä, johon inna että on tavattu nämä huonolla maulla lahjoja valitsevat muissakin häissä...

Lue lisää

Viitannet kohtaan "Häihimme tulevan hääväen kanssa ollaan niin moniin samoihin häihin osuttu aijemmin, että kyllä aika hyvin tietää mikä kenenkin näkemys on häälahjasta"

Valikoiva muisti sinulla. Vaikket millään haluaisi, muistuttaisin, että samassa kirjoituksessa luki myös:

"Mitenkään arvostelematta lahjoja itsessään. Minä pidän taloustavaroista, varsinkin laadukkaista astioista ja kodintekstiileistä, mutta kyse ei olekkaan aina siitä, ettei tykkäisi, vaan siitä, ettei mahdu"

Lisäksi siteeraan kirjoituksistani seuraavaa:

"Olemme olleet 5 vuotta yhdessä, kummallakin oli oma talous kun yhteen muutettiin, eli jo yhteenmuutossa 4 vuotta sitten piti tavaran määrää karsia ja säilöä varastoon tulevaa kesämökkiä varten. No, nyt on kesämökki, mutta varasto pullistelee edelleen tavaraa mitä kahden ihmisen yhteenmuutosta on kaksin kappalein"

sekä

"Perinteisesti häälahjoiksi hankitaan kodinkoneita, tauluja, maljakoita, astiastoja, pyyhkeitä, lakanoita. Käsistään kätevät lahjoittavat käsityönä tehtyjä kaitaliinoja, ryijyjä, astiapyyhkeitä. Nämä kaikki ovat aivan ihania lahjoja, mutta meille ei mahdu."

Joten nyt odotankin sinun siteeraustasi kirjoituksistani, jossa sanon, että "on tavattu nämä huonolla maulla lahjoja valitsevat muissakin häissä... ". Jollet sellaista löydä, voisimpa melkein väittää kirjoituksessasi olevan panettelua, johon en näkisi kellään muulla olevan syytä, kuin... no, DonnaJuanitalla =oD

Uskomatonta muuten, että joudun luetuttamaan uudelleen kirjoituksiani ihmiselle, joka kehoittaa lukemaan jutun uudelleen...

inna kirjoitti:

Viitannet kohtaan "Häihimme tulevan hääväen kanssa ollaan niin moniin samoihin häihin osuttu aijemmin, että kyllä aika hyvin tietää mikä kenenkin näkemys on häälahjasta"

Valikoiva muisti sinulla. Vaikket millään haluaisi, muistuttaisin, että samassa kirjoituksessa luki myös:

"Mitenkään arvostelematta lahjoja itsessään. Minä pidän taloustavaroista, varsinkin laadukkaista astioista ja kodintekstiileistä, mutta kyse ei olekkaan aina siitä, ettei tykkäisi, vaan siitä, ettei mahdu"

Lisäksi siteeraan kirjoituksistani seuraavaa:

"Olemme olleet 5 vuotta yhdessä, kummallakin oli oma talous kun yhteen muutettiin, eli jo yhteenmuutossa 4 vuotta sitten piti tavaran määrää karsia ja säilöä varastoon tulevaa kesämökkiä varten. No, nyt on kesämökki, mutta varasto pullistelee edelleen tavaraa mitä kahden ihmisen yhteenmuutosta on kaksin kappalein"

sekä

"Perinteisesti häälahjoiksi hankitaan kodinkoneita, tauluja, maljakoita, astiastoja, pyyhkeitä, lakanoita. Käsistään kätevät lahjoittavat käsityönä tehtyjä kaitaliinoja, ryijyjä, astiapyyhkeitä. Nämä kaikki ovat aivan ihania lahjoja, mutta meille ei mahdu."

Joten nyt odotankin sinun siteeraustasi kirjoituksistani, jossa sanon, että "on tavattu nämä huonolla maulla lahjoja valitsevat muissakin häissä... ". Jollet sellaista löydä, voisimpa melkein väittää kirjoituksessasi olevan panettelua, johon en näkisi kellään muulla olevan syytä, kuin... no, DonnaJuanitalla =oD

Uskomatonta muuten, että joudun luetuttamaan uudelleen kirjoituksiani ihmiselle, joka kehoittaa lukemaan jutun uudelleen...

Lue lisää

sano, sillä asia ittessään on mulle herttasen yhdentekevä.
vaikka sä et haluakaan myöntää, lahjan valitseminen vieraan puolesta on itsekästä ja säälittävää.
ja on niitä näköjään semmosiakin joille merkkaa se eniten että juhlat onnistuvat ja kaikilla on hyvä olla.
en haluis olla sun vieraas. mut onneksi ei tarttekkaan.

inna kirjoitti:

1) Tämän koko keskustelun ydinhän on, että perinteisesti rahaa ei pidetä soveliaana viedä häälahjaksi.

2) Jos puhutaan soveliaisuudesta, turvallisinta on silloin pysyttäytyä perinteisissä häälahjoissa. Perinteisesti häälahjoiksi hankitaan kodinkoneita, tauluja, maljakoita, astiastoja, pyyhkeitä, lakanoita. Käsistään kätevät lahjoittavat käsityönä tehtyjä kaitaliinoja, ryijyjä, astiapyyhkeitä. Nämä kaikki ovat aivan ihania lahjoja, mutta meille ei mahdu.

3) Henkilö joka vetoaa rahalahjan olevan ei-sopiva, haluaa siis tuoda häälahjaksi soveliaan lahjan.

4) Näin ollen on perusteltua olettaa, että suurin osa hääväestä tuo kodinkoneita, tauluja, maljakoita, astiastoja, pyyhkeitä, lakanoita, käsityönä tehtyjä kaitaliinoja, ryijyjä ja astiapyyhkeitä.

5) On totta, että kaltaisiasi ihmisiä on, joilla on mielestään parempia lahjaideoita, mutta muista, että kaikki eivät ole yhtä luovia, enemmistö kokee, että häihin tuodaan lahja, jollainen häihin ikäänkuin "kuuluu" tuoda.

6) Häihimme tulevan hääväen kanssa ollaan niin moniin samoihin häihin osuttu aijemmin, että kyllä aika hyvin tietää mikä kenenkin näkemys on häälahjasta.

7) Mitenkään arvostelematta lahjoja itsessään. Minä pidän taloustavaroista, varsinkin laadukkaista astioista ja kodintekstiileistä, mutta kyse ei olekkaan aina siitä, ettei tykkäisi, vaan siitä, ettei mahdu.

Oliko vastaukseni nyt riittävän hyvin perusteltu? Numeroin vielä kappaleet, kun nyt esität vasta-argumentteja kumminkinkaan kunnolla tätä pitkää kirjoitusta lukematta, niin voin vastineessani viitata sitten kappaleen numerolla, että sen kerroin tässä ja tähän vastasin tässä... =o)

Lue lisää

takaat ettei kaikesta huolimatta tule sitä krääsää nurkkiin? olen samaa mieltä kuin eräs muukin tässä, että jos sitä krääsää ei missään halua, ja se samainen krääsä pilaa elämän, on parasta kun ei pidä häitä ollenkaan. laittaa häistä säätyvät pikkurahat siihen kaivattuun ja himoittuun häämatkaan (säästöpossuun) ja juhlii vain omilla fyrkillaan. siten kuin rahat antava myöden. sillä typeryyden huippu on maksattaa juhlansa vierailla, vieläpä niin, että itselle jää voittoa häämatkan verran...

henkilökohtaisesti sulta kysyisin, miksi pitää häät? käsittääkseni vielä uusintakierroksen? eikö nimenomaan tuossa tilanteessa olisi viisaampaa ohjata lahjavarat hyväntekeväisyyteen, jos itse ei mitään tarvitse? varmasti se ei olisi niin vastenmielistä vieraillekaan.

laittaa itsekin siihen matkaan, ei sitä sen takia tarvitse häitä alkaa pitämään että saa matkan! kyllä siinä ristiriita on. meillä on kaikkea, mutta rahaa ei, anna sitä. toiseksi kuinka todennäköistä on että ihminen omistaa kaiken maailmassa?
erittäin epätodennäköistä. mutta ihminen, joka tällä verukkeella kuvittelee ohjailevansa muita, on köyhä, sydämestään köyhä, ja erittäin ahne.

miksi et voisi laittaa hyväntekeväisyyteen lahjarahojasi, kun itselläsi on kaikkea? miksi se ei käy?

........ kirjoitti:

laittaa itsekin siihen matkaan, ei sitä sen takia tarvitse häitä alkaa pitämään että saa matkan! kyllä siinä ristiriita on. meillä on kaikkea, mutta rahaa ei, anna sitä. toiseksi kuinka todennäköistä on että ihminen omistaa kaiken maailmassa?
erittäin epätodennäköistä. mutta ihminen, joka tällä verukkeella kuvittelee ohjailevansa muita, on köyhä, sydämestään köyhä, ja erittäin ahne.

miksi et voisi laittaa hyväntekeväisyyteen lahjarahojasi, kun itselläsi on kaikkea? miksi se ei käy?

Lue lisää

puhui itsensä jo niin vakuuttavasti pussiin, että hän sanaakaan enää kirjoittaa.

........ kirjoitti:

laittaa itsekin siihen matkaan, ei sitä sen takia tarvitse häitä alkaa pitämään että saa matkan! kyllä siinä ristiriita on. meillä on kaikkea, mutta rahaa ei, anna sitä. toiseksi kuinka todennäköistä on että ihminen omistaa kaiken maailmassa?
erittäin epätodennäköistä. mutta ihminen, joka tällä verukkeella kuvittelee ohjailevansa muita, on köyhä, sydämestään köyhä, ja erittäin ahne.

miksi et voisi laittaa hyväntekeväisyyteen lahjarahojasi, kun itselläsi on kaikkea? miksi se ei käy?

Lue lisää

voi aivan hyvin laittaa kutsukorttiin, että elämäntilanteesta johtuen, toivomme mahdollisen muistamisen tilille....

yksi sellainenkin näkyy osuneen palstalle, jolla on järki päässä.
Ehdotuksessasi on vain se vika, ettei siinä voi määrätä tuomaan rahaa...

Itse annan ehdotuksellesi täyden kympin.
Sinulla on sydän paikallaan. Pidä siitä kiinni, ettet muutu samalaiseksi materialistiksi kuin useimmat täällä!
Olisi todella ilo saada tuollainen kutsu, ainaisten rahankerjuu kutsujen tilalle. Todella suuri ilo.

;))

DonnaJuanita kirjoitti:

yksi sellainenkin näkyy osuneen palstalle, jolla on järki päässä.
Ehdotuksessasi on vain se vika, ettei siinä voi määrätä tuomaan rahaa...

Itse annan ehdotuksellesi täyden kympin.
Sinulla on sydän paikallaan. Pidä siitä kiinni, ettet muutu samalaiseksi materialistiksi kuin useimmat täällä!
Olisi todella ilo saada tuollainen kutsu, ainaisten rahankerjuu kutsujen tilalle. Todella suuri ilo.

;))

Lue lisää

kiva että joku on samoilla linjoilla kanssani.
me olemme tosiaan menossa ensi kesänä naimisiin ja aiomme olla laittamatta mitään kerjuu toivetta tai listaa mitä pitää/olisi mukava saada.

se mikä on ylimääräistä/ei mahdu menee lasten päiväkodille myyjäisten palkinnoksi.

Pääasia meille on saada ystävät ja sukulaiset juhlimaan meidän suurta päivää kanssamme.

jos joku kysyy lahja toiveita niin vastauksena on todella nuo erilaiset "lahjakortit" tai vinkki siitä astiastosta mitä himoitsen ;-)

jotain "lahjoja" saamme jo etukäteen. esim. sukulaiseni tuttava on ammatti kuvaaja ja ikuistaa häämme kuvin ja videoin. tämä on yksi lahja meille ja aivan loistava sellainen.
toinen tuttu teke kanssani kutsut ja kiitoskortit ja kustantaa niiden materiaalit ja postitukset, tämäkin on kultaakin arvokkaampi lahja meille.
yhdessä tekeminen on mukavampaa, yksi asia vähemmän huolehdittavana itsellä ja säästyyhän siinä hiemna rahaakin ;-)

= ) kirjoitti:

kiva että joku on samoilla linjoilla kanssani.
me olemme tosiaan menossa ensi kesänä naimisiin ja aiomme olla laittamatta mitään kerjuu toivetta tai listaa mitä pitää/olisi mukava saada.

se mikä on ylimääräistä/ei mahdu menee lasten päiväkodille myyjäisten palkinnoksi.

Pääasia meille on saada ystävät ja sukulaiset juhlimaan meidän suurta päivää kanssamme.

jos joku kysyy lahja toiveita niin vastauksena on todella nuo erilaiset "lahjakortit" tai vinkki siitä astiastosta mitä himoitsen ;-)

jotain "lahjoja" saamme jo etukäteen. esim. sukulaiseni tuttava on ammatti kuvaaja ja ikuistaa häämme kuvin ja videoin. tämä on yksi lahja meille ja aivan loistava sellainen.
toinen tuttu teke kanssani kutsut ja kiitoskortit ja kustantaa niiden materiaalit ja postitukset, tämäkin on kultaakin arvokkaampi lahja meille.
yhdessä tekeminen on mukavampaa, yksi asia vähemmän huolehdittavana itsellä ja säästyyhän siinä hiemna rahaakin ;-)

Lue lisää

menevät niskassani ja käsissäni kun luin kirjoitustasi! :)
että jollakin voikin olla noin hyvä ja tasapainoinen mieli kuin sinulla. se ihan huokuu kirjoituksestasi. ihanasti mietitty ja varmasti onnistuneet juhlat palkkiona.

olen itse sitä mieltä että nuo lahjalistat ovat pitkälle pelkkää bisnestä, eikä ne oikeen kuulu tunnelmahäihin. harvoin enää morsiuspari ajattelee vieraiden viihtyvyyttä. kertomasi kaltainen toiminta ystävien kanssa on varmasti heillekin kunnia-asia, ainakin mulle olisi. osoitat arvostavasi heitä (ja heidän apuaan) ja se on tänä päivänä paljon. yleensä se raha vaan merkkaa jotain. sitä kun on, on hyvä vieras...:(

voi kumpa itsekin osasin sitten aikanaan! otan sulta tästä mallia...mutta onnea sulle ja puolisollesi, ja paljon. ihan kyynel tuli silmään ja todella hyvä mieli vieraittesikin puolesta.

morsian kirjoitti:

menevät niskassani ja käsissäni kun luin kirjoitustasi! :)
että jollakin voikin olla noin hyvä ja tasapainoinen mieli kuin sinulla. se ihan huokuu kirjoituksestasi. ihanasti mietitty ja varmasti onnistuneet juhlat palkkiona.

olen itse sitä mieltä että nuo lahjalistat ovat pitkälle pelkkää bisnestä, eikä ne oikeen kuulu tunnelmahäihin. harvoin enää morsiuspari ajattelee vieraiden viihtyvyyttä. kertomasi kaltainen toiminta ystävien kanssa on varmasti heillekin kunnia-asia, ainakin mulle olisi. osoitat arvostavasi heitä (ja heidän apuaan) ja se on tänä päivänä paljon. yleensä se raha vaan merkkaa jotain. sitä kun on, on hyvä vieras...:(

voi kumpa itsekin osasin sitten aikanaan! otan sulta tästä mallia...mutta onnea sulle ja puolisollesi, ja paljon. ihan kyynel tuli silmään ja todella hyvä mieli vieraittesikin puolesta.

Lue lisää

sinullekkin mukavasta viestistä. tuli ihan hyvälle mielelle ja ole todella iloinen jos voin näin antaa hieman vinkkiä myös muille.
meidän toiveena todella on lämpimät ja onnelliset juhlat. ei liian suurta budjettia jotta talous olisi paikkaamisen tarpeessa juhlien jäljiltä.

= ) kirjoitti:

sinullekkin mukavasta viestistä. tuli ihan hyvälle mielelle ja ole todella iloinen jos voin näin antaa hieman vinkkiä myös muille.
meidän toiveena todella on lämpimät ja onnelliset juhlat. ei liian suurta budjettia jotta talous olisi paikkaamisen tarpeessa juhlien jäljiltä.

Lue lisää

että teitäkin vielä löytyy!! Moni, hyvin moni itse asiassa, laskee häitten jälkeen kuinka paljon tuli takkiin, vai riittääkö lahjarahat (joita matkaan tai possuun kerättiin) kattamaan kulut. Siitä myös usein motiivi rahan kerjäämiseen. Rahattomuus. Eli täydellisesti "kerjuuhäät. Vieraitten kustantamat.

Mutta tämähän ei sua koske. Nauti elämästäsi ja häistäsi. Olet sen kybällä ansainnut ja sulla on välineet saada onnellinen elämä itsellesi.

jannaT. kirjoitti:

että teitäkin vielä löytyy!! Moni, hyvin moni itse asiassa, laskee häitten jälkeen kuinka paljon tuli takkiin, vai riittääkö lahjarahat (joita matkaan tai possuun kerättiin) kattamaan kulut. Siitä myös usein motiivi rahan kerjäämiseen. Rahattomuus. Eli täydellisesti "kerjuuhäät. Vieraitten kustantamat.

Mutta tämähän ei sua koske. Nauti elämästäsi ja häistäsi. Olet sen kybällä ansainnut ja sulla on välineet saada onnellinen elämä itsellesi.

Lue lisää

kuinka erään kerran minut ja parikymmentä muuta luokkatoveriani kutsuttiin erään luokkatoverimme häihin. Ne olivat suuret pippalot, oliko siellä peräti lähes sata kutsua lähetetty.
Noh, me ajateltiin, että koska kutsussa luki, että nuistamiset häämatkakassaan, että ostetaan niille lahjakortti matkatoimistoon. Näin teimme.
Ja saimme haukut päälle. Liian rajoitettua.
Ihmettelin itse silloin kuinka niin liian rajattua, sillä kun pari hinkui ulkomaille (kutsun mukaan) lahjakortti on valuuttaa siinä missä rahakin...

Jokainen voi päätellä miksei kortti ollutkaan miellyttävä yllätys ja että oliko alunperinkään tarkoitus lähteä minnekään.
Kuulemma myivät kortinkin eräässä myyntilehdessä...

En oikein tiedä sitten... vaikka itsellämme oli lahjalista olemassa, niin se oli vain siksi, että sieltä voi katsoa jollei itse keksi mitä veisi... hiukan mietitytti onko kerjäämistä jos mainitsee mitä toivoo... mutta kyllähän voi toivoa muutakin kuin tavaraa, juuri noita hierontoja, illanistujaisia ja lahjakortteja... voihan toivoa lahjakorttia matkatoimistoonkin jos häämatkalle haluaa?

..toiveajattelua, että ne ns. krääsää ostavat toisivat Aaltovaasin tai Finlaysonin pussilakanoita. Me, kahdeksan vuotta yhdessä ollut pari, kuusi vuotta yhteisen katon alla asuneet, menimme naimisiin kesällä. Lahjatoiveenamme raha - juuri siksi, ettei meille mahdu tavaraa, emmekä mitään roinaa tarvitse.

Naapurit halusivat silti muistaa - ostivat 8 tyynyliinaa ja 4 pussilakanaa, joiden hinta pienessä paikallisessa osuuskaupassa näytti olevan 30 euroa. Laadun voitte arvata, samoin käyttötarkoituksen- Kirppis kutsuu!

Että miettikää, mitä ostatte!

ymmärtää, sun tapaulksen, mut että jotku haukkuu valmiiksi täällä kaiken muun paitti rahalahjat. Mun mielestä on aika töykeetä semmonen. Kyl sen muistamisen pitäs olla ihan vapaaehtosta eikä mikään pakko osottaa tietyllä tavoin.
Mielestäni lahjan antajan kuuluu valita lahjan eikä lahjan saajan.

morsio kirjoitti:

ymmärtää, sun tapaulksen, mut että jotku haukkuu valmiiksi täällä kaiken muun paitti rahalahjat. Mun mielestä on aika töykeetä semmonen. Kyl sen muistamisen pitäs olla ihan vapaaehtosta eikä mikään pakko osottaa tietyllä tavoin.
Mielestäni lahjan antajan kuuluu valita lahjan eikä lahjan saajan.

Lue lisää

Haukkuu valmiiks?!? Aika inhottavaa valmiiks tuomita jollei niitä lahjoja ole vielä edes saanut... Niinku joku tosissaan täällä on haukkunut lahjoja vai? Toivottavasti mä en ole ollut sen häissä, lahjaa antamassa jos se ei olekkaan ollut hyvä...

Ei kaikki ajattele niin, ei me ainkaan kukaan otettu pahasta sitä kun kaverilla oli lahja toive lista. Kivampaa antaa lahja josta tietää että ne tykkää. Toi niin pitkälle kun pippuri kasvaa oli hyvin sanottu :)

eihän häillä ole tarkoitus hankkia sitä pesämunaa tulevaisuuden hankkeille!!!!

sama kuin ja lapset tehnyt pari laittaisi listalle "samille lätkäkamppeita"
"sannille balettipuku kokoa 130cm"

jos ei ole rahaa mennä naimisiin ilman sitä talouden kaatumista niin voihan sitä mennä maistraatissa ta muuten oman budjetin rajoissa.
eihän lahjat ole hyvitystä häiden kustannuksista!!

ei kai kukaan nyt ajattele saavansa häälahjaksi auton käsirahaa tmv.

jokainen maksakoon itse hankintansa!

??? kirjoitti:

eihän häillä ole tarkoitus hankkia sitä pesämunaa tulevaisuuden hankkeille!!!!

sama kuin ja lapset tehnyt pari laittaisi listalle "samille lätkäkamppeita"
"sannille balettipuku kokoa 130cm"

jos ei ole rahaa mennä naimisiin ilman sitä talouden kaatumista niin voihan sitä mennä maistraatissa ta muuten oman budjetin rajoissa.
eihän lahjat ole hyvitystä häiden kustannuksista!!

ei kai kukaan nyt ajattele saavansa häälahjaksi auton käsirahaa tmv.

jokainen maksakoon itse hankintansa!

Lue lisää

ei nykyisin ole mitään rajaa.

Samaa mieltä kanssasi. Typerää.

??? kirjoitti:

eihän häillä ole tarkoitus hankkia sitä pesämunaa tulevaisuuden hankkeille!!!!

sama kuin ja lapset tehnyt pari laittaisi listalle "samille lätkäkamppeita"
"sannille balettipuku kokoa 130cm"

jos ei ole rahaa mennä naimisiin ilman sitä talouden kaatumista niin voihan sitä mennä maistraatissa ta muuten oman budjetin rajoissa.
eihän lahjat ole hyvitystä häiden kustannuksista!!

ei kai kukaan nyt ajattele saavansa häälahjaksi auton käsirahaa tmv.

jokainen maksakoon itse hankintansa!

Lue lisää

Mä olin ainoostaan tyytyväinen siihen kun kaveri meni naimisiin ja niillä oli toive lista. En mä sitä kerjäämisenä ottanu, päin vastoin. Se helpotti kummasti lahja valintaa koska niillä on emännällä niin tarkka sisustus nenä etten mä edes haluaisi ostaa siihen kämppään edes pata lappua omasta päästä, niillähän on kämppä jo valmiiks sisutettukkin. Niin kauan yhdessä asuneetkin.

Kivammalta musta lahjan antajana tuntui antaa lahja josta tietää, että varmasti käyttöön tulee, kun viedä jokin tavara mikä ei sovi toisen kämppään millään ja sitä et siellä esillä tule ikinä näkemään, tiedä missä kirpparilla on myyty. Mulle tulis ainakin se fiilis, että mun rahat menis hukkaan siinä jos väkisin tarttis listan ulko puolelta ostaa ja sitten mun lahja annettais jonnekkin lasten tarhaan vai mihin joku ehdotti. Se on yks osa lahjan antamisen iloa, että tietää, että käyttöön tulee.

minä paheksuin ainoastaan lahjan pyytämistä rahana, vain ja ainoastaan rahana. tällä rahalla yritetään sitten "kattaa kustannukset" mitä häiden järjestäminen on tuottanut. tämä on mielestäni törkeää.
eihän yhden ihmisen rahalahja ole häämatka!
tuntuu aika tympeältä antaa lahjaksi vaikka 20 euroa jos enempään ei ole varaa. 20 eurolla taas voi saada ihan kivan piknik evästyksen kootuksi tmv.
jos joku, esim. jommankumman vanhemmat todella antaa lahjaksi häämatkan kokonaisuudessaan voidaan puhua oikeasta lahjasta.
ei rahan kerjääminen ole matka. mistä sen tietää mihin nekin rahat menee. ei oikein houkuta ajatus että annettu rahalahja on laitettu esim. auton käsirahaan. Hieno muisto jää siitä lahjasta.
itse paheksun eniten tässä itse valikoidussa lahjassa sitä että ei ole oikeutta tai vapautta valita itse mitä antaa.

hieronta ym. lahjakortit on hyvä vaihtoehto juuri silloin kun ei tiedä mitä veisi tai koti on jo valmis.
esimerkkinä sanoin sen että jos lakanaa tmv. tulee mikä on "ylimääräistä" niin sillä voi ilahduttaa jotakin koulua tai päiväkotia.
minä en sanonut että lahja pitäisi MYYDÄ kirpputorilla ja jälleen sada rahaa vastineeksi.
lahjoituksesta saisi hyvänmielen ja joku koulu tai päiväkoti "hyödyn".

inhottavaa huomata että kaikki pyörii vain rahan ympärillä. miksi pitää järjestää juhlat joita ei oma budjetti kestä!!!

ei häälahjojen ole tarkoitus peittää kuluja.
jos häämatkalle haluaa ja varat ei riitä niin voi säästää ja matkustaa kun on rahaa.

usein miten ilmoittautumisen yhteydessä monet kysyy lahjavinkkejä jos ei itse keksi. tässä vaiheessa voi vihjaista muutamista eri toiveista jos niitä on. harvan kantti kestää puhelimessa sanoa toiselle että joo, rahaa me halutaan, päästään sitten tasaamaan hääbudjettia tai matkalle.

= ) kirjoitti:

minä paheksuin ainoastaan lahjan pyytämistä rahana, vain ja ainoastaan rahana. tällä rahalla yritetään sitten "kattaa kustannukset" mitä häiden järjestäminen on tuottanut. tämä on mielestäni törkeää.
eihän yhden ihmisen rahalahja ole häämatka!
tuntuu aika tympeältä antaa lahjaksi vaikka 20 euroa jos enempään ei ole varaa. 20 eurolla taas voi saada ihan kivan piknik evästyksen kootuksi tmv.
jos joku, esim. jommankumman vanhemmat todella antaa lahjaksi häämatkan kokonaisuudessaan voidaan puhua oikeasta lahjasta.
ei rahan kerjääminen ole matka. mistä sen tietää mihin nekin rahat menee. ei oikein houkuta ajatus että annettu rahalahja on laitettu esim. auton käsirahaan. Hieno muisto jää siitä lahjasta.
itse paheksun eniten tässä itse valikoidussa lahjassa sitä että ei ole oikeutta tai vapautta valita itse mitä antaa.

hieronta ym. lahjakortit on hyvä vaihtoehto juuri silloin kun ei tiedä mitä veisi tai koti on jo valmis.
esimerkkinä sanoin sen että jos lakanaa tmv. tulee mikä on "ylimääräistä" niin sillä voi ilahduttaa jotakin koulua tai päiväkotia.
minä en sanonut että lahja pitäisi MYYDÄ kirpputorilla ja jälleen sada rahaa vastineeksi.
lahjoituksesta saisi hyvänmielen ja joku koulu tai päiväkoti "hyödyn".

inhottavaa huomata että kaikki pyörii vain rahan ympärillä. miksi pitää järjestää juhlat joita ei oma budjetti kestä!!!

ei häälahjojen ole tarkoitus peittää kuluja.
jos häämatkalle haluaa ja varat ei riitä niin voi säästää ja matkustaa kun on rahaa.

usein miten ilmoittautumisen yhteydessä monet kysyy lahjavinkkejä jos ei itse keksi. tässä vaiheessa voi vihjaista muutamista eri toiveista jos niitä on. harvan kantti kestää puhelimessa sanoa toiselle että joo, rahaa me halutaan, päästään sitten tasaamaan hääbudjettia tai matkalle.

Lue lisää

Harva uskaltaa sanoa sen noin suoraan, mistä on lopulta kyse. Ja tietenkin ne, joille se raha on kaikki kaikessa puolustavat omaa näkemystään.

Fiksuja ideoita sinulla. Tästä jos mistä näkee, että muitakin vaihtoehtoja olisi. Jostain syystä niitä ei vain haluta käyttää.

Tuo häämatka juttu, - siinä on varmasti ajateltu sitä, että matka on kallis, siihen saa periaatteessa upotettua kuinka paljon tahansa rahaa. Tunnetusti hääsviitit ynnä muut häihin liittyvät maksavat maltaita. Näin annetaan lahjoittajalle kuva siitä, että "anna paljon rahaa", vähä ei riitä.
Vanha kikka rahankeräyksissä (ovelta ovelle) onkin esittää summa naapurille, listastahan sen näkee.

Annakin tässä vinkin teille rahanahneet morsiusparit;
tehkää lahjoituslista, josta kaikki voivat katsella verokalenterin tapaan nimellä, kuka antoi ja paljonko! Laitatte itse ensimmäisen summan valenimellä, vaikka 120 euroa, jonka jälkeen kukaan ei kehtaa antaa vähempää. Ja lista näkyville häälahjapöytään!

Ei tarvitse kiittää, maksimoikaa hyöty, häpeämättömät!

= ) kirjoitti:

minä paheksuin ainoastaan lahjan pyytämistä rahana, vain ja ainoastaan rahana. tällä rahalla yritetään sitten "kattaa kustannukset" mitä häiden järjestäminen on tuottanut. tämä on mielestäni törkeää.
eihän yhden ihmisen rahalahja ole häämatka!
tuntuu aika tympeältä antaa lahjaksi vaikka 20 euroa jos enempään ei ole varaa. 20 eurolla taas voi saada ihan kivan piknik evästyksen kootuksi tmv.
jos joku, esim. jommankumman vanhemmat todella antaa lahjaksi häämatkan kokonaisuudessaan voidaan puhua oikeasta lahjasta.
ei rahan kerjääminen ole matka. mistä sen tietää mihin nekin rahat menee. ei oikein houkuta ajatus että annettu rahalahja on laitettu esim. auton käsirahaan. Hieno muisto jää siitä lahjasta.
itse paheksun eniten tässä itse valikoidussa lahjassa sitä että ei ole oikeutta tai vapautta valita itse mitä antaa.

hieronta ym. lahjakortit on hyvä vaihtoehto juuri silloin kun ei tiedä mitä veisi tai koti on jo valmis.
esimerkkinä sanoin sen että jos lakanaa tmv. tulee mikä on "ylimääräistä" niin sillä voi ilahduttaa jotakin koulua tai päiväkotia.
minä en sanonut että lahja pitäisi MYYDÄ kirpputorilla ja jälleen sada rahaa vastineeksi.
lahjoituksesta saisi hyvänmielen ja joku koulu tai päiväkoti "hyödyn".

inhottavaa huomata että kaikki pyörii vain rahan ympärillä. miksi pitää järjestää juhlat joita ei oma budjetti kestä!!!

ei häälahjojen ole tarkoitus peittää kuluja.
jos häämatkalle haluaa ja varat ei riitä niin voi säästää ja matkustaa kun on rahaa.

usein miten ilmoittautumisen yhteydessä monet kysyy lahjavinkkejä jos ei itse keksi. tässä vaiheessa voi vihjaista muutamista eri toiveista jos niitä on. harvan kantti kestää puhelimessa sanoa toiselle että joo, rahaa me halutaan, päästään sitten tasaamaan hääbudjettia tai matkalle.

Lue lisää

Sanoithan itse, että Mistäs sen tietää mihin nekin rahat menee. Miksei ne voisi mennä vaikka siihen häämatkaan kuten pari sanoo, että ne menee. Et siis luota ystäviisi. Minulla ei ole mitään syytä epäillä ystävistäni, että käyttäisivät rahat muuhun kuin mihin sanovat.
Ainoa millä olet tähän saakka perustellut miksi esim hierontalahjakortti sopii lahjaksi mutta matkalahjakortti ei, on se, ettet tiedä tehdäänkö sitä matkaa vai meneekö rahat vaikka auton käsirahaan.
Jos nyt lähdettäisiin vaihteeksi siitä, että tiedät varmasti rahat käytettävän matkaan. Oletetaan, että vaikka isolla porukalla laitatte sen kaksikymppisenne yhteen ja saatte sillä 400 euron matkalahjakortin. Okei se ei yksinään riitä mutta se ei ole olennaista koska sen voi käyttää osana isomman matkalaskun maksamista mutta rahaksi ei voi lunastaa. Olennaista on se, että teidän porukkanne lahja on 400 e:n arvosta häämatkaa, parin vanhempien lahja on vaikka tonnilla häämatkaa ja loput vieraista tuovat Pentikin astioita ja Marimekon pyyhkeitä. Lopputulos on että pari pääsee matkalle (millekkään "häämatka" -nimikkeellä olevalle matkalle on tyhmää mennä kun siinä maksaa vaan siitä nimikkeestä...).
Niin eihän tässä esimerkissä ollut mitään falskia ja sopimatonta?

= ) kirjoitti:

minä paheksuin ainoastaan lahjan pyytämistä rahana, vain ja ainoastaan rahana. tällä rahalla yritetään sitten "kattaa kustannukset" mitä häiden järjestäminen on tuottanut. tämä on mielestäni törkeää.
eihän yhden ihmisen rahalahja ole häämatka!
tuntuu aika tympeältä antaa lahjaksi vaikka 20 euroa jos enempään ei ole varaa. 20 eurolla taas voi saada ihan kivan piknik evästyksen kootuksi tmv.
jos joku, esim. jommankumman vanhemmat todella antaa lahjaksi häämatkan kokonaisuudessaan voidaan puhua oikeasta lahjasta.
ei rahan kerjääminen ole matka. mistä sen tietää mihin nekin rahat menee. ei oikein houkuta ajatus että annettu rahalahja on laitettu esim. auton käsirahaan. Hieno muisto jää siitä lahjasta.
itse paheksun eniten tässä itse valikoidussa lahjassa sitä että ei ole oikeutta tai vapautta valita itse mitä antaa.

hieronta ym. lahjakortit on hyvä vaihtoehto juuri silloin kun ei tiedä mitä veisi tai koti on jo valmis.
esimerkkinä sanoin sen että jos lakanaa tmv. tulee mikä on "ylimääräistä" niin sillä voi ilahduttaa jotakin koulua tai päiväkotia.
minä en sanonut että lahja pitäisi MYYDÄ kirpputorilla ja jälleen sada rahaa vastineeksi.
lahjoituksesta saisi hyvänmielen ja joku koulu tai päiväkoti "hyödyn".

inhottavaa huomata että kaikki pyörii vain rahan ympärillä. miksi pitää järjestää juhlat joita ei oma budjetti kestä!!!

ei häälahjojen ole tarkoitus peittää kuluja.
jos häämatkalle haluaa ja varat ei riitä niin voi säästää ja matkustaa kun on rahaa.

usein miten ilmoittautumisen yhteydessä monet kysyy lahjavinkkejä jos ei itse keksi. tässä vaiheessa voi vihjaista muutamista eri toiveista jos niitä on. harvan kantti kestää puhelimessa sanoa toiselle että joo, rahaa me halutaan, päästään sitten tasaamaan hääbudjettia tai matkalle.

Lue lisää

"hieronta ym. lahjakortit on hyvä vaihtoehto juuri silloin kun ei tiedä mitä veisi tai koti on jo valmis."

Eli myös matkalahjakortit.

"jos lakanaa tmv. tulee mikä on "ylimääräistä" niin sillä voi ilahduttaa jotakin koulua tai päiväkotia.
minä en sanonut että lahja pitäisi MYYDÄ kirpputorilla ja jälleen sada rahaa vastineeksi.
lahjoituksesta saisi hyvänmielen ja joku koulu tai päiväkoti "hyödyn".

Miten jaloa, oikein hyvää mieltä haluat vilpittömästi lahjoittaa antamalla lahjan, jonka voi sitten tarpeettomana lahjoittaa pois...

Jäkä jäkä... että joku jaksaa ja jaksaa, loputtomiin.

Ystävä kirjoitti:

Sanoithan itse, että Mistäs sen tietää mihin nekin rahat menee. Miksei ne voisi mennä vaikka siihen häämatkaan kuten pari sanoo, että ne menee. Et siis luota ystäviisi. Minulla ei ole mitään syytä epäillä ystävistäni, että käyttäisivät rahat muuhun kuin mihin sanovat.
Ainoa millä olet tähän saakka perustellut miksi esim hierontalahjakortti sopii lahjaksi mutta matkalahjakortti ei, on se, ettet tiedä tehdäänkö sitä matkaa vai meneekö rahat vaikka auton käsirahaan.
Jos nyt lähdettäisiin vaihteeksi siitä, että tiedät varmasti rahat käytettävän matkaan. Oletetaan, että vaikka isolla porukalla laitatte sen kaksikymppisenne yhteen ja saatte sillä 400 euron matkalahjakortin. Okei se ei yksinään riitä mutta se ei ole olennaista koska sen voi käyttää osana isomman matkalaskun maksamista mutta rahaksi ei voi lunastaa. Olennaista on se, että teidän porukkanne lahja on 400 e:n arvosta häämatkaa, parin vanhempien lahja on vaikka tonnilla häämatkaa ja loput vieraista tuovat Pentikin astioita ja Marimekon pyyhkeitä. Lopputulos on että pari pääsee matkalle (millekkään "häämatka" -nimikkeellä olevalle matkalle on tyhmää mennä kun siinä maksaa vaan siitä nimikkeestä...).
Niin eihän tässä esimerkissä ollut mitään falskia ja sopimatonta?

Lue lisää

Toi mullekkin tuli mieleen, että hyvällä pohjalla on kaveruus jos se siitä on kiinni ettei luota!

Ystävä kirjoitti:

Sanoithan itse, että Mistäs sen tietää mihin nekin rahat menee. Miksei ne voisi mennä vaikka siihen häämatkaan kuten pari sanoo, että ne menee. Et siis luota ystäviisi. Minulla ei ole mitään syytä epäillä ystävistäni, että käyttäisivät rahat muuhun kuin mihin sanovat.
Ainoa millä olet tähän saakka perustellut miksi esim hierontalahjakortti sopii lahjaksi mutta matkalahjakortti ei, on se, ettet tiedä tehdäänkö sitä matkaa vai meneekö rahat vaikka auton käsirahaan.
Jos nyt lähdettäisiin vaihteeksi siitä, että tiedät varmasti rahat käytettävän matkaan. Oletetaan, että vaikka isolla porukalla laitatte sen kaksikymppisenne yhteen ja saatte sillä 400 euron matkalahjakortin. Okei se ei yksinään riitä mutta se ei ole olennaista koska sen voi käyttää osana isomman matkalaskun maksamista mutta rahaksi ei voi lunastaa. Olennaista on se, että teidän porukkanne lahja on 400 e:n arvosta häämatkaa, parin vanhempien lahja on vaikka tonnilla häämatkaa ja loput vieraista tuovat Pentikin astioita ja Marimekon pyyhkeitä. Lopputulos on että pari pääsee matkalle (millekkään "häämatka" -nimikkeellä olevalle matkalle on tyhmää mennä kun siinä maksaa vaan siitä nimikkeestä...).
Niin eihän tässä esimerkissä ollut mitään falskia ja sopimatonta?

Lue lisää

muuta asiaa toiseksi. Hän kyllä mielestäni tarkoitti ettei kukaan laita koko häämatkaa lahjakorttina. Ehkä jomman kumman vanhemmat ehkä ja silloin se on ok, koska se on "lahja". Mutta keräys...arveluttaa...

Rahaksi matkalahjakortin voi muuttaa vaikka keltasen pörssin sivuilla. Tai millä tahansa myydään sívustolla. Ei ole edes vaikeeta. Olen itse yhden tämmösen joskus ostanut. Sen avioparin selitys oli silloin, ettei sillä päässyt sinne minne he halusivat...tähänhän voi aina vedota.

Niin kirjoitti:

Toi mullekkin tuli mieleen, että hyvällä pohjalla on kaveruus jos se siitä on kiinni ettei luota!

niin alun pitäenhän se luottamus ei pelaa hääparista vieraisiin päin...sillä hehän halusivat varmistaa että tyhmistäkin-tyhmin-ääliö-huonomakuinen-ystävä ymmärtää tuoda rahaa, eikä mitään krääsää...Heille ei pelkkä paikalla oleminen riitä. On sekin ystävyyttä!

Niin kirjoitti:

"hieronta ym. lahjakortit on hyvä vaihtoehto juuri silloin kun ei tiedä mitä veisi tai koti on jo valmis."

Eli myös matkalahjakortit.

"jos lakanaa tmv. tulee mikä on "ylimääräistä" niin sillä voi ilahduttaa jotakin koulua tai päiväkotia.
minä en sanonut että lahja pitäisi MYYDÄ kirpputorilla ja jälleen sada rahaa vastineeksi.
lahjoituksesta saisi hyvänmielen ja joku koulu tai päiväkoti "hyödyn".

Miten jaloa, oikein hyvää mieltä haluat vilpittömästi lahjoittaa antamalla lahjan, jonka voi sitten tarpeettomana lahjoittaa pois...

Jäkä jäkä... että joku jaksaa ja jaksaa, loputtomiin.

Lue lisää

miettiä myös viimeistä lausettsia omiin sepustuksiisi...

marimekko kirjoitti:

niin alun pitäenhän se luottamus ei pelaa hääparista vieraisiin päin...sillä hehän halusivat varmistaa että tyhmistäkin-tyhmin-ääliö-huonomakuinen-ystävä ymmärtää tuoda rahaa, eikä mitään krääsää...Heille ei pelkkä paikalla oleminen riitä. On sekin ystävyyttä!

Lue lisää

...yhtään kirjoitusta, jossa arvosteltaisiin kutsumiaan vieraita tyhmiksi tai ääliöiksi tai huonomakuisiksi, enkä myöskään löydä yhtään kirjoitusta, jossa sanottaisiin, että perinnelahjat ovat krääsää. Siteeraisitko jostain kirjoituksesta tällaisen lauseen?

inna kirjoitti:

...yhtään kirjoitusta, jossa arvosteltaisiin kutsumiaan vieraita tyhmiksi tai ääliöiksi tai huonomakuisiksi, enkä myöskään löydä yhtään kirjoitusta, jossa sanottaisiin, että perinnelahjat ovat krääsää. Siteeraisitko jostain kirjoituksesta tällaisen lauseen?

Lue lisää

otetaan asia kuten se on. Jos siteeraan osaan kirjoittaa sen.

Eikö se ole ilmiselvää, jos mennään vaatimaan rahaa? Itse me halutaan ostaa mitä tahdotaan, ette te osaa tuoda "oikeita lahjoja". Vai mikä tarkotus sillä on?

Miksi juttu sinuun kalahti?

marimekko kirjoitti:

otetaan asia kuten se on. Jos siteeraan osaan kirjoittaa sen.

Eikö se ole ilmiselvää, jos mennään vaatimaan rahaa? Itse me halutaan ostaa mitä tahdotaan, ette te osaa tuoda "oikeita lahjoja". Vai mikä tarkotus sillä on?

Miksi juttu sinuun kalahti?

Lue lisää

Tarkoitus on se, että jos on taloustavaroita kaksin kappalein, niitä on viety kotoa kesämökille ja varastoon, niin vaikka taloustavarat ihania lahjoja ovatkin, niin niille ei tule käyttöä. Ja se on minusta sääli, että ostetaan hieno lahja, joka sitten meneekin varastoon muiden seuraksi. Häämatka taas on niin kallis toive, että sitä ei oikein voi lahjatoivelistaan sisällyttää - ellei se sitten ole se anoa lahjatoive.

Ja on luonnollista, että kalliiseen lahjaan voivat kaikki osallistua, kuten muissakin juhlissa (tasavuodet, läksiäiset, valmistujaiset, jne.) mihin viedään vain yksi kallis lahja, jonka hankintaan kaikki osallistuvat.

Meillä on työpaikallakin ollut, itseasiassa juuri tällä viikolla viimeksi, kun työkaveri sai vauvan, niin osallistuimme jokainen muutamalla eurolla hänen lahjaansa,

inna kirjoitti:

Tarkoitus on se, että jos on taloustavaroita kaksin kappalein, niitä on viety kotoa kesämökille ja varastoon, niin vaikka taloustavarat ihania lahjoja ovatkin, niin niille ei tule käyttöä. Ja se on minusta sääli, että ostetaan hieno lahja, joka sitten meneekin varastoon muiden seuraksi. Häämatka taas on niin kallis toive, että sitä ei oikein voi lahjatoivelistaan sisällyttää - ellei se sitten ole se anoa lahjatoive.

Ja on luonnollista, että kalliiseen lahjaan voivat kaikki osallistua, kuten muissakin juhlissa (tasavuodet, läksiäiset, valmistujaiset, jne.) mihin viedään vain yksi kallis lahja, jonka hankintaan kaikki osallistuvat.

Meillä on työpaikallakin ollut, itseasiassa juuri tällä viikolla viimeksi, kun työkaveri sai vauvan, niin osallistuimme jokainen muutamalla eurolla hänen lahjaansa,

Lue lisää

sille ne rahat käteen? Jokainen oman summansa ilmoittaen?

marimekko kirjoitti:

sille ne rahat käteen? Jokainen oman summansa ilmoittaen?

Kummallista, oli kyse mistä lahjasta vaan, että jokainen isompaan lahjaan osallistuja niin tekisi.

Tietysti jos lahjan antaja haluaa antaa rahan käteen ja ilmoittaa summan, hän voi toki sen tehdä, mutta minusta se olisi vähän omituista käytöstä, mutta kai sillä antajalla syynsä olisi.

Itse olemme laittaneet häissä viisikymppisen onnittelukortin väliin, muttei siksi, että saisimme ilmoittaa parille paljonko me annoimme vaan siksi, koska heillä ei ollut edes sitä symbolista säästöpossua. Nykyään kyllä tekisin mieluummin niin, että veisimme oman suku- tai kaveriporukan kanssa kaikki yhteisen lahjan, vaikkapa sen matkalahjakortin, niin ei tarvitsisi puhdasta rahaa paikalle viedä. Siis samaan tapaan kuin viime kesänä ostimme anopin ja kälyn perheiden kanssa yhteisesti huippukalliin astiaston, "keräyshän" siinäkin piti toteuttaa ja yhteisenä lahja vietiin koko porukalta. Lahja olisi yhtä hyvin voinut olla se matkalahjakortti, jos ko. pari olisi matkaa toivonut.

Tuosta kun joku kirjoitti, että matkalahjakorttia joku aviopari oli myynyt, niin kyllähän minkä tahansa lahjakortin myydä voi, jos on sellaista tyyppiä. Sama kai se on myykö tarpeettoman tavaralahjan vai sen lahjakortin. Itse en haluaisi saamaani lahjaa myydä / lahjoittaa pois, enkä myöskään haluaisi antaa sellaista lahjaa, jonka saaja myy / lahjoittaa sitten pois tarpeettomana.

inna kirjoitti:

Kummallista, oli kyse mistä lahjasta vaan, että jokainen isompaan lahjaan osallistuja niin tekisi.

Tietysti jos lahjan antaja haluaa antaa rahan käteen ja ilmoittaa summan, hän voi toki sen tehdä, mutta minusta se olisi vähän omituista käytöstä, mutta kai sillä antajalla syynsä olisi.

Itse olemme laittaneet häissä viisikymppisen onnittelukortin väliin, muttei siksi, että saisimme ilmoittaa parille paljonko me annoimme vaan siksi, koska heillä ei ollut edes sitä symbolista säästöpossua. Nykyään kyllä tekisin mieluummin niin, että veisimme oman suku- tai kaveriporukan kanssa kaikki yhteisen lahjan, vaikkapa sen matkalahjakortin, niin ei tarvitsisi puhdasta rahaa paikalle viedä. Siis samaan tapaan kuin viime kesänä ostimme anopin ja kälyn perheiden kanssa yhteisesti huippukalliin astiaston, "keräyshän" siinäkin piti toteuttaa ja yhteisenä lahja vietiin koko porukalta. Lahja olisi yhtä hyvin voinut olla se matkalahjakortti, jos ko. pari olisi matkaa toivonut.

Tuosta kun joku kirjoitti, että matkalahjakorttia joku aviopari oli myynyt, niin kyllähän minkä tahansa lahjakortin myydä voi, jos on sellaista tyyppiä. Sama kai se on myykö tarpeettoman tavaralahjan vai sen lahjakortin. Itse en haluaisi saamaani lahjaa myydä / lahjoittaa pois, enkä myöskään haluaisi antaa sellaista lahjaa, jonka saaja myy / lahjoittaa sitten pois tarpeettomana.

Lue lisää

ihan vain mielenkiinnosta kysäiseisin, miksi tästä lahjahommasta on tehty näin suuri poru? Onko tosiaan ongelmat niin vähissä tässä maailmassa että jostain hemmetin lahjasta on varaa tuolla lailla porata? Musta on ihan sama mitä joku tuo. Pääasia että tulee itse. Ei ole kiva yksinkään juhliaan viettää.
Jos joku pakiparastaan soittaa ja tivaa mitä tarvitsisin, en kyllä sittenkään sanoisi että rahaa. Aina puuttuu jotain, ei ole niin täydellistä huushollia yhtään missään. Joku esine saattaa jo olla vanha ja aikansa elänyt.
Esim. sisustustekstiilejä (verhot yms.) ei ikinä vaihda liian usein.
Mutta kun vetää korttiin tyylittömästi (vaikka kuinka hienoon virteen piilotetun) rahavaatimuksen, selättää monen vieraan ajatukset lahjasta.
Vaikka tätä lukiessa olen miten yrittänyt ymmärtää pointtia rahan kerjäämisestä,en sitä ole ymmärtänyt.
Johtunee kai siitä, että erotan juhlan ja kerjuut eri asioiksi.
Kun juhlat järjestetään, se tehdään omasta halusta. Omin kustannuksin ja siksi kutsutaan vieraita, etti juhlasta tule monologi. Siis jos näin halutaan.
Se on vapaaehtoista ja täyttä peliä, ei mitään verenmaku suussa pakertamista.
Sen pitäisi olla kaikille osapuolille hauskaa ja antoisaa. Ei pelkkää hyväksikäyttöä.
Aivan oman lisänsä tuovat joukkoon (eikä niin pieneen) uudelleen avioitujat. On äärimmäistä typeryyttä pitää näyttävät häät jo pelkästään siksi, että juttu on uusinta. Vähemmälläkin pääsee avioon.
Ja lopuksi, jos joku tahtoo antaa rahaa, hän sen tekee, vaikka kortissa ei sitä pyydettäisikään. Mutta kun jollakin on visio hyvästä lahjasta hän kutsun saatuaan muuttaa mielensä, mikäli siellä pyydetään rahaa (koska kaikkia on kaksin kappalein, muka).
Tässä jutun juuri.
Väkisin tulee mieleen myös Nelosen Häähullut sarja, jota en kyllä kokonaan sitäkään jaksanut katsoa, kun pyritään niin täydelliseen suoritukseen että lahjatkin valitaan vieraiden puolesta! Onko enää mitään empatiaa missään?? Edes hääjuhlassa, jonka nyt pitäisi olla rakkauden juhla...

Vielä yks juttu. Olen ollut eräissä, sanoisinko maailmanluokan julkkisten häissä. Silmiin pistävää oli se, että kutsussa ei puhuttu lahjoista mitään.
Lopussa korttia oli maininta, että kaikki mahdolliset muistamiset, myös kukat ja kortit, osoitetaan erään tietyn auttamisjärjestön tilille...............

marimekko kirjoitti:

ihan vain mielenkiinnosta kysäiseisin, miksi tästä lahjahommasta on tehty näin suuri poru? Onko tosiaan ongelmat niin vähissä tässä maailmassa että jostain hemmetin lahjasta on varaa tuolla lailla porata? Musta on ihan sama mitä joku tuo. Pääasia että tulee itse. Ei ole kiva yksinkään juhliaan viettää.
Jos joku pakiparastaan soittaa ja tivaa mitä tarvitsisin, en kyllä sittenkään sanoisi että rahaa. Aina puuttuu jotain, ei ole niin täydellistä huushollia yhtään missään. Joku esine saattaa jo olla vanha ja aikansa elänyt.
Esim. sisustustekstiilejä (verhot yms.) ei ikinä vaihda liian usein.
Mutta kun vetää korttiin tyylittömästi (vaikka kuinka hienoon virteen piilotetun) rahavaatimuksen, selättää monen vieraan ajatukset lahjasta.
Vaikka tätä lukiessa olen miten yrittänyt ymmärtää pointtia rahan kerjäämisestä,en sitä ole ymmärtänyt.
Johtunee kai siitä, että erotan juhlan ja kerjuut eri asioiksi.
Kun juhlat järjestetään, se tehdään omasta halusta. Omin kustannuksin ja siksi kutsutaan vieraita, etti juhlasta tule monologi. Siis jos näin halutaan.
Se on vapaaehtoista ja täyttä peliä, ei mitään verenmaku suussa pakertamista.
Sen pitäisi olla kaikille osapuolille hauskaa ja antoisaa. Ei pelkkää hyväksikäyttöä.
Aivan oman lisänsä tuovat joukkoon (eikä niin pieneen) uudelleen avioitujat. On äärimmäistä typeryyttä pitää näyttävät häät jo pelkästään siksi, että juttu on uusinta. Vähemmälläkin pääsee avioon.
Ja lopuksi, jos joku tahtoo antaa rahaa, hän sen tekee, vaikka kortissa ei sitä pyydettäisikään. Mutta kun jollakin on visio hyvästä lahjasta hän kutsun saatuaan muuttaa mielensä, mikäli siellä pyydetään rahaa (koska kaikkia on kaksin kappalein, muka).
Tässä jutun juuri.
Väkisin tulee mieleen myös Nelosen Häähullut sarja, jota en kyllä kokonaan sitäkään jaksanut katsoa, kun pyritään niin täydelliseen suoritukseen että lahjatkin valitaan vieraiden puolesta! Onko enää mitään empatiaa missään?? Edes hääjuhlassa, jonka nyt pitäisi olla rakkauden juhla...

Vielä yks juttu. Olen ollut eräissä, sanoisinko maailmanluokan julkkisten häissä. Silmiin pistävää oli se, että kutsussa ei puhuttu lahjoista mitään.
Lopussa korttia oli maininta, että kaikki mahdolliset muistamiset, myös kukat ja kortit, osoitetaan erään tietyn auttamisjärjestön tilille...............

Lue lisää

..en oikein ymmärrä mitä tekoa toisilla häillä on haamatkalahjakortin kanssa. Tietysti voidaan keskustella siitä, että millä oikeudella ylipäätään järjestää mitään häitä, jos toisen kerran avioidutaan, mutta sellainen keskustelu tusin johtaa mihinkään, eikös. Ja onhan se pelkästään makuasia mikä kenenkin mielestä on "näyttävää", toisen mielestä häät tekee näyttäväksi ulkoiset puitteet (prinsessapuku, kallis / loistalias koristelu hääjuhlapaikalla yms) ja toisen mielestä näyttävät häät on yhtäkuin suuret eli paljon vieraita. Joten siitä en oikein mitään osaa sanoa, meidän häämme kun eivät ole kumpaakaan.

Tuo "omin kustannuksin" on tietysti yleistymässä, mutta aika monella vielä tänäkin päivänä on niin, että vanhemmat haluavat osallistua kustannuksiin. Hyväksytkö sen?

Minä en tee niin, että vien lahjaksi rahaa vaikkei sitä pyydetä vaikka haluaisinkin. Näin siinä tapauksessa, että parilla ei ole mitään toiveita. Lahjan keksiminen on toisinaan vaikeaa, ja lahjalistan puutteessa veisin mieluusti rahaa, mutta raha ei ole sopiva lahja jollei jotain tiettyä, erityisen kallista lahjaa varten rahaa kerätä. Vaikka sitä matkalahjakorttia varten.

Oli lahjatoive mikä vaan (matka, raha, hieronta, mikä vaan), on se parempi kuin ei toivetta ollenkaan. Jos on luova lahjankeksijä, niin eihän mikään silti estä sitä omaa lahjaa tuomasta. Toiveet on niitä varten, jotka eivät keksi mitä toisi.

Tästähän me jo keskusteltiin, että meidän kortissamme se "jos haluat" tarkoittaa vilpittömästi jos haluat, eikä ole vaatimus, joten tuolla vaatimusjutulla tuskin minua tarkoitit.

Mikäköhän vaan ikinä on luottamuksesi ihmisiin noin vienyt, sitä voi vaan arvailla - vai liekö vaan nuoruuden ehdottomuutta. Miten vaan, minusta on kuitenkin surullista, että jos häälahjatoiveena on häämatka, leimaat ystäväsi ensin rahankerjääjiksi, sitten perään epäilet, että sitä matkaa ei kumminkaan tehdä, tiedä mihin rahat menee, auton käsirahaksi taitaa joutaa. Tietävätkö nämä ystäväsi, joilta tällaisen kutsun olet saanut, että ajattelet heistä niin? Toivottavasti olet puhdistanut ilmaa heidän kanssaan eikä välillänne enää ikävät tunteet kalva. Itselläni ainakin olisi tosi vaikea olla, jos olisi noin katkeria ajatuksia jotakuta kohtaan.

En nyt haluaisi saivarrella, mutta tuosta auton käsirahasta... jos olet joskus ostanut auton osamaksulla, niin tiedät paljonko käsiraha on auton arvosta prosentteina. Riippuu tietysti auton myyntihinnasta mutta keskivertoauton käsiraha on isompi investointi kuin kekskivertoetelänreissuun menevä raha.

Oli mukavaa jutella kanssasi "marimekko" nämä pitkät keskustelut. Vaikka niitä ei voi rakentaviksi kehuakkaan, niin olen iloinen siitä, että huomasin kykeneväni ymmärtämään ystävää vaikka hän tekisi kuten en itse tekisi, tuomitsematta häntä.

inna kirjoitti:

..en oikein ymmärrä mitä tekoa toisilla häillä on haamatkalahjakortin kanssa. Tietysti voidaan keskustella siitä, että millä oikeudella ylipäätään järjestää mitään häitä, jos toisen kerran avioidutaan, mutta sellainen keskustelu tusin johtaa mihinkään, eikös. Ja onhan se pelkästään makuasia mikä kenenkin mielestä on "näyttävää", toisen mielestä häät tekee näyttäväksi ulkoiset puitteet (prinsessapuku, kallis / loistalias koristelu hääjuhlapaikalla yms) ja toisen mielestä näyttävät häät on yhtäkuin suuret eli paljon vieraita. Joten siitä en oikein mitään osaa sanoa, meidän häämme kun eivät ole kumpaakaan.

Tuo "omin kustannuksin" on tietysti yleistymässä, mutta aika monella vielä tänäkin päivänä on niin, että vanhemmat haluavat osallistua kustannuksiin. Hyväksytkö sen?

Minä en tee niin, että vien lahjaksi rahaa vaikkei sitä pyydetä vaikka haluaisinkin. Näin siinä tapauksessa, että parilla ei ole mitään toiveita. Lahjan keksiminen on toisinaan vaikeaa, ja lahjalistan puutteessa veisin mieluusti rahaa, mutta raha ei ole sopiva lahja jollei jotain tiettyä, erityisen kallista lahjaa varten rahaa kerätä. Vaikka sitä matkalahjakorttia varten.

Oli lahjatoive mikä vaan (matka, raha, hieronta, mikä vaan), on se parempi kuin ei toivetta ollenkaan. Jos on luova lahjankeksijä, niin eihän mikään silti estä sitä omaa lahjaa tuomasta. Toiveet on niitä varten, jotka eivät keksi mitä toisi.

Tästähän me jo keskusteltiin, että meidän kortissamme se "jos haluat" tarkoittaa vilpittömästi jos haluat, eikä ole vaatimus, joten tuolla vaatimusjutulla tuskin minua tarkoitit.

Mikäköhän vaan ikinä on luottamuksesi ihmisiin noin vienyt, sitä voi vaan arvailla - vai liekö vaan nuoruuden ehdottomuutta. Miten vaan, minusta on kuitenkin surullista, että jos häälahjatoiveena on häämatka, leimaat ystäväsi ensin rahankerjääjiksi, sitten perään epäilet, että sitä matkaa ei kumminkaan tehdä, tiedä mihin rahat menee, auton käsirahaksi taitaa joutaa. Tietävätkö nämä ystäväsi, joilta tällaisen kutsun olet saanut, että ajattelet heistä niin? Toivottavasti olet puhdistanut ilmaa heidän kanssaan eikä välillänne enää ikävät tunteet kalva. Itselläni ainakin olisi tosi vaikea olla, jos olisi noin katkeria ajatuksia jotakuta kohtaan.

En nyt haluaisi saivarrella, mutta tuosta auton käsirahasta... jos olet joskus ostanut auton osamaksulla, niin tiedät paljonko käsiraha on auton arvosta prosentteina. Riippuu tietysti auton myyntihinnasta mutta keskivertoauton käsiraha on isompi investointi kuin kekskivertoetelänreissuun menevä raha.

Oli mukavaa jutella kanssasi "marimekko" nämä pitkät keskustelut. Vaikka niitä ei voi rakentaviksi kehuakkaan, niin olen iloinen siitä, että huomasin kykeneväni ymmärtämään ystävää vaikka hän tekisi kuten en itse tekisi, tuomitsematta häntä.

Lue lisää

nyt laittaa minun syykseni asioita joita en tässä lyhyeksi jääneessä debatissamme ollenkaan ole sanonut. Ehkä sekoitit minun johonkuhun muuhun.

Oletan, että myös julkkisten tapa hoitaa häänsä oli mielestäsi väärä. Siellähän määrättiin kaikki muistamiset hyväntekeväisyyteen ja siinäkin sana "mahdolliset" mahdollisti myös kokonaan vetäytymisen.

inna kirjoitti:

..en oikein ymmärrä mitä tekoa toisilla häillä on haamatkalahjakortin kanssa. Tietysti voidaan keskustella siitä, että millä oikeudella ylipäätään järjestää mitään häitä, jos toisen kerran avioidutaan, mutta sellainen keskustelu tusin johtaa mihinkään, eikös. Ja onhan se pelkästään makuasia mikä kenenkin mielestä on "näyttävää", toisen mielestä häät tekee näyttäväksi ulkoiset puitteet (prinsessapuku, kallis / loistalias koristelu hääjuhlapaikalla yms) ja toisen mielestä näyttävät häät on yhtäkuin suuret eli paljon vieraita. Joten siitä en oikein mitään osaa sanoa, meidän häämme kun eivät ole kumpaakaan.

Tuo "omin kustannuksin" on tietysti yleistymässä, mutta aika monella vielä tänäkin päivänä on niin, että vanhemmat haluavat osallistua kustannuksiin. Hyväksytkö sen?

Minä en tee niin, että vien lahjaksi rahaa vaikkei sitä pyydetä vaikka haluaisinkin. Näin siinä tapauksessa, että parilla ei ole mitään toiveita. Lahjan keksiminen on toisinaan vaikeaa, ja lahjalistan puutteessa veisin mieluusti rahaa, mutta raha ei ole sopiva lahja jollei jotain tiettyä, erityisen kallista lahjaa varten rahaa kerätä. Vaikka sitä matkalahjakorttia varten.

Oli lahjatoive mikä vaan (matka, raha, hieronta, mikä vaan), on se parempi kuin ei toivetta ollenkaan. Jos on luova lahjankeksijä, niin eihän mikään silti estä sitä omaa lahjaa tuomasta. Toiveet on niitä varten, jotka eivät keksi mitä toisi.

Tästähän me jo keskusteltiin, että meidän kortissamme se "jos haluat" tarkoittaa vilpittömästi jos haluat, eikä ole vaatimus, joten tuolla vaatimusjutulla tuskin minua tarkoitit.

Mikäköhän vaan ikinä on luottamuksesi ihmisiin noin vienyt, sitä voi vaan arvailla - vai liekö vaan nuoruuden ehdottomuutta. Miten vaan, minusta on kuitenkin surullista, että jos häälahjatoiveena on häämatka, leimaat ystäväsi ensin rahankerjääjiksi, sitten perään epäilet, että sitä matkaa ei kumminkaan tehdä, tiedä mihin rahat menee, auton käsirahaksi taitaa joutaa. Tietävätkö nämä ystäväsi, joilta tällaisen kutsun olet saanut, että ajattelet heistä niin? Toivottavasti olet puhdistanut ilmaa heidän kanssaan eikä välillänne enää ikävät tunteet kalva. Itselläni ainakin olisi tosi vaikea olla, jos olisi noin katkeria ajatuksia jotakuta kohtaan.

En nyt haluaisi saivarrella, mutta tuosta auton käsirahasta... jos olet joskus ostanut auton osamaksulla, niin tiedät paljonko käsiraha on auton arvosta prosentteina. Riippuu tietysti auton myyntihinnasta mutta keskivertoauton käsiraha on isompi investointi kuin kekskivertoetelänreissuun menevä raha.

Oli mukavaa jutella kanssasi "marimekko" nämä pitkät keskustelut. Vaikka niitä ei voi rakentaviksi kehuakkaan, niin olen iloinen siitä, että huomasin kykeneväni ymmärtämään ystävää vaikka hän tekisi kuten en itse tekisi, tuomitsematta häntä.

Lue lisää

ilmoittautua vielä kerran. olen ollut muutaman päivän nettipimennossa ja heti oli joku muu saanut niskoilleen kirjoittamistani mielipiteistä.

Eli palataan asiaan.

Tiedän mitä autojen käsäirahat on. Olemme juuri joutuneet autoa vaihtamaan perheen kasvaessa, en ole myöskään teini tai niin kovin nuorikaan, liki 30.v.

Auton käsiraha vertaus syntyi sen perusteella kun tuossa alkupäässä ketjua joku sanoi että häiden jälkeen tarvitaan rahaa asunnon ostoon ja vauvan tulemiseen ja autoon ja ja ja niin moneen muuhunkin isoon ja kalliiseen asiaan. tällä perusteella rahan toivominen on ok.
Tämä tökkii todella minua vastaan sillä eihän häillä ole tarkoitus kerätä sitä pesämunaa tulevaisuudelle. jokainen juhlikoon varojensa puitteissa jotta ei tarvitse rahastaa muita.

pelkän rahan pyytäminen lahjaksi on mielestäni edelleen rahastusta ja kerjuuta.
Eipä sitä koskaan tiedä mihin rahat menee, luottaa ystävään/sukulaiseen tai ei.
sukulaisissakin on ainakin minulla monta paria jota eivät tule todellakaan muuta kuin keräämään sijoituksensa pois lahjarahojen muodossa. häissä on leikkeinäkin hyvin monta rahastusreikää. läpinäkyvää kuin mikä. ja säälittävää kuin mikä.

erilaiset lahjakortit on mielelstäni hyviä, myös se matkalahjakortti isommalle summalle olettaen että pari todella sille matkalle lähtee.

mutta esim. eihän pienellä matkalahjakortilla tee mitään jos monet sellaisen hankkisivat ja aina eri firmaan.

yksi tapa hoitaa edes suht. tyylikkäästi matkakassan kartutusta (jos se nyt on niin ainoa vaihtoehto) olisi varata matka valmiiksi ja ilmoittaa myös se hyvissä ajoin kutsutuille vaikka sitten liitteenä kutsussa (ja nimenomaan vaihtoehtoisena mahdollisuutena)antaa mahdollisuus laittaa rahaa matkayhtiön ylläpitämälle tilille. esim. aurinkomatkoilla ainakin on.
näin voisi antaja antaa sen verran kuin liikenee, jos haluaa. tämän pitäisi toimia mielestäni vielä niin että hääpari näkee kyllä lajoittajat mutta ei summia mitä kukakin on antanut. kaukomatkan rahoitukseen tämä olisi ehkäpä suotavin.

hieronta ja ravintolalahjakortteja on hankalampi myydä ja mielestäni ne ovat erittäin käteviä. kukapa ei joskus haluaisi käydä ravintolassa syömässä tai elokuvista pitävälle pariskunnalle vein sarjan leffalippuja lahjaksi. kyllähän näitä vaihtoehtoja on.