Olen 20-vuotias nuori nainen ja rv 10 menossa, olen joutunut ikävään tilanteeseen lapsen isän kanssa (ex-poikaystäväni) hän yrittää painostaa minua aborttiin, joka minusta taas ei tunnu oikealta ratkaisulta! Millä keinoin voisin saada hänet kantamaan vastuunsa? Tiedän että olen nuori, mutta minulla on vakituinen työpaikka ja asunto, hyvät puitteet tarjota lapselle, sekä vanhempieni ja sukulaisteni tuki (olen asiasta heidän kanssaan jo keskustellut) Miten lapsen odottaminen, synnyttäminen ja kasvattaminen on teidän mielestänne onnistunut? Käytännön vinkkejä asioiden hoitamiseksi?
Yksin lapsen saaneet HELP!
11+13
5128
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tarkennukseksi vielä mahdollisille haukkujille, ehkäisyä käytettiin (kondomi ehkäisyrengas) mutta näin nyt vain sattui käymään!
älä tee sitä äläkä kuuntele miestä vaan sydäntäsi jos teet abortin hänen kehotuksestaan tulet loppu elämäsi katumaan lapsi joka sisälläsi on tulee rakastamaan sinua
Älä alistu miehen tahtoon! Sinä tulet pärjäämään lapsen kanssa, onhan sinulla läheistesi tuki! Lapsi on paras lahja minkä ihminen voi saada!
Minäkin olen 20-vuotias ja odotan lasta, tätä odotusaikaa en vaihtaisi millään pois, sillä 20viikon päästä saan sen rakkauspakkauksen!
Moi! Tsemppiä. Kyllä se siitä lähtee sujumaan. :) Itse en tosin odottanut yksin; vaan mies otti hatkat sitten heti aika pian vauvan syntymän jälkeen. Olisi tosin ollut varmaan parempi jos olisin ollut alusta lähtien yksin. Ei olisi rankan vauva- ja taaperoarjen keskellä murehtia parisuhdetta/ erokriisiä. Eikä turhaan luottaa vauvanhoidossa toisen apuun. Hommaapa itsellesi tukiverkko ajoissa kuntoon, että et varmasti polta itseäsi loppuun. Sitä ei koskaan tiedä kuinka valvottava ja rankka se vauvavuosi tulee itse kullakin olemaan. Voi olla koliikkia, refluksia (kuten meillä) ja ainahan ne hampaat ja flunssat/ korvatulehdukset yms vähän väliä valvottavat joka tapausesssa. Ja mulla ainakin meinas pää hajota kun en meinannut kestää katkonaisia öitä.
Kiitos kaikille tuesta :) Vaikka onkin näin varhasessa vaiheessa niin hirveesti jo jännittää et mitä tästä tulee! Olen päättänyt mennä sillä asenteella että nautin äitiydestä ja lapsesta, tiedän että ajoittain tulee varmasti rankkaa, ja jos lapsen isän asenne pysyy samana niin se on hänen häviönsä!