Johannalla ei ole ketään muuta läheistä ihmistä kuin Julia. Ovat täysin kaksin karkotettuaan elämäntavoillaan ja käyttäytymisellään lähipiiristään kaikki ystävänsä. Perhe on saanut tarpeekseen ja kääntänyt selkänsä. Jos ketään käy sääliksi, niin noiden vanhempia ja sisaruksia. Isä vaikuttaa tosin olevan jonkinlainen mentaali-tapaus, joka ei ehkä ihan tajua, mistä psykobarbien menossa oikein on kyse.
Tämän lisäksi suomen kansa ilmaisee kaikilla aihetta sivuavilla nettisivuilla inhoa ja vastenmielisyyttä johannaa ja juliaa ja heidän edustamaansa elämäntapaa kohtaan. Näiden kahden mielestä nämä kritisoijat, joita luoja paratkoon riittää, ovat kaikki väärässä tai kateellisia. Sisarukset kai uskovat, että jossain on olemassa valltava, hiljainen joukko ihmisiä, jotka ovat heidän puolellaan ja ihailevat heitä. Mutta oikeasti: ketään ei ole. Suomalaiset ovat ällistyttävän yksimielisiä mielipiteessään sukupuolesta tai iästä riippumatta.
Toisaalta ymmärrän sisarusten asenteen. Miten helppoa olisi tunnustaa itselleen, että on ryssinyt asiansa oikein kunnolla, perhe ja ystävät ovat kääntäneet selkänsä ja että herättää vastenmielisyyttä kaikissa, jotka ovat vähääkään kuulleet tai itse nähneet heidän toilailujaan.
Minusta johannan ja julian elämä ei ole kuitenkaan turha eikä hukkaan heitetty, vaikka siltä ehkä tuntuu. Se on nimittäin todella hyvä esimerkki nuorille siitä, miten voi pahimmillaan käydä, jos julkisuuden ja ns. helpon ja makean elämän kuvittelee olevan ainoa tavoiteltavan arvoinen asia.
Tämän lisäksi suomen kansa ilmaisee kaikilla aihetta sivuavilla nettisivuilla inhoa ja vastenmielisyyttä johannaa ja juliaa ja heidän edustamaansa elämäntapaa kohtaan. Näiden kahden mielestä nämä kritisoijat, joita luoja paratkoon riittää, ovat kaikki väärässä tai kateellisia. Sisarukset kai uskovat, että jossain on olemassa valltava, hiljainen joukko ihmisiä, jotka ovat heidän puolellaan ja ihailevat heitä. Mutta oikeasti: ketään ei ole. Suomalaiset ovat ällistyttävän yksimielisiä mielipiteessään sukupuolesta tai iästä riippumatta.
Toisaalta ymmärrän sisarusten asenteen. Miten helppoa olisi tunnustaa itselleen, että on ryssinyt asiansa oikein kunnolla, perhe ja ystävät ovat kääntäneet selkänsä ja että herättää vastenmielisyyttä kaikissa, jotka ovat vähääkään kuulleet tai itse nähneet heidän toilailujaan.
Minusta johannan ja julian elämä ei ole kuitenkaan turha eikä hukkaan heitetty, vaikka siltä ehkä tuntuu. Se on nimittäin todella hyvä esimerkki nuorille siitä, miten voi pahimmillaan käydä, jos julkisuuden ja ns. helpon ja makean elämän kuvittelee olevan ainoa tavoiteltavan arvoinen asia.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Noista Tukiaisten poppoosta eniten olen huolissani äidistä ja säälin häntä kovasti! Toivon,että nuorin tytöistä säilyy terveenä ja ei jatka isosiskojensa viitoittamaa tietä! Jossu ja Kossu ovat menetettyjä sieluja! Ihme,jos 40v elävät tuolla menolla!
No eikös tämä nuorimmainen ole ihan samalla tiellä?
"Glamourkuvissa" poseeraa kristillisesti ja hyvällä maulla. Hänenkin haaveenaan on helppo elämä prinsessana.
Siitä se lähtee.
Tukiaisen perheessä tehtiinkymmenkunta vuotta sitten ratkaisu, jonka perusteella kehno ja kehittymiskyvytön aines päätettiin jättää Suomeen ja parempi ja kehityskelpoinen aines pelastettiin Marja-äidin mukana Ruotsiin.
Tämä jakautuminen oli perheelle välttämätöntä.