Ahmin pari tai kolme kertaa hirveät määrät ruokaa viikossa. Päivässä voi mennä pitsa, limukkapullo, jäätelöpaketti, karkkipussi, suklaalevy ja pullia ja munkkeja. Ihan hirveänä herkkuja.. Mun pituus on 170cm ja painoa 79kg. Ihan liikaa. Yritän olla mahdollisimman kauan ahmimatta. Syön perus ruokaa ja yritän liikkua. Miten onnistuu? Kolmekin päivää ois saavutus.. :/
Huomisesta lähtien - ahmimislakko
Lihava tyttö
5
209
Vastaukset
- lköskd
Itsekin yritän huomisesta lähten tätä. : ( Viikonloppuna olen taas ahminut ja oikeastaan pitemmän aikaa. Voi että toivoisin että saisin laihdutettua ainakin kymmenen kiloa, painoon, joka minulla oli ennen kuin aloin ahmia. Mutta tsemppiä =)
- Hulluvaa
Sama täällä :) anoreksiasta bediin, en ole vielä ylipainoinen, mutta normaalipaino on minulle liikaa.
- toivoaon
Jos oikeasti haluaa parantua bed:stä ja haluaa päästä sairaudesta eli ahminnasta eroon, tuskin kannattaa miettiä ensimmäisenä laihdutusta. Itselläni bed tarkoitti, että lihoin 50 kiloisesta 100 kiloiseksi ja minulla ei ollut muuta kuin ruoka ja itseruoskinta elämässäni yhteen aikaan.
Ajatuksia, mitä mietin parantumisprosessissani:
1)Ennen ajattelutapojen muutosta, mietin tätä: Aloitan laihduttamaan myöhemmin, nyt vaan yritän syödä terveellisesti ja ravita kroppaani oikein sekä voida hyvin. (Voin aloittaessani tämän projektin todella huonosti ja olin riskissä saada diabeteksen. Tuo ajatus on oikeastaan aika toimiva, sillä monesti paino tippuu tuolla ajatuksella vaikkei ajattelisikaan, että tiputtaa painoa) Näin sain aloitettua ilman suuria paineita. Oli opettelua sallia itselleen vaikkapa annos jäätelöä ajattelematta että alan ahmia lopun litran paketista. Kannattaa haastaa itseään, kun on päässyt vauhtiin. Eli siis kokeilla "jos nyt sallin itselleni tämän munkin, jätän syömisen tähän munkkiin". Munkeissa sun muissa on vaan se huono asia, että en oikein pidä niistä nykyään, koska niissä käytetyistä rasvoista tulee oikeasti kauhea olo. Ei kannata ostaa isoja paketteja herkkuja kotiin. Jossain vaiheessa etenin vaiheeseen, jossa laihdutin. Ensimmäisen kerran sain pudotettua 40 kiloa, joista 30 tuli muutaman vuoden aikana takaisin. Olin siis taas liian "jokotai"-ruoka-ajattelun kanssa. Seuraavalla yrityksellä onnistuin, kolme vuotta on paino pysynyt alle 70 kilon(olen 174 pitkä)
2) Ruokarytmi. Aluksi pitää olla rajoittava. 5 kertaa päivässä, suunnilleen samalla kaavalla.Ja ennen kaikkea riittävästi, muuten ruokahimot käyvät liian suureksi. Moni bed:läinen kärsii liian mustavalkoisesta ajattelusta - joko tai. Eli joko aivan minimikalorit, jolla kompensoidaan ahmimista tai järkyttävää ahmintaa. Paastoaminen laukaisee ahmimishimon, se on aivan LUONNOLLISTA. Paastoamalla ahmimisen kompensaatiota > uusi ahmimiskierre alkaa. Bed:ä sairastavan kannattaa unohtaa "laihdutan kuussa 7 kiloa, tiukat dieetit". Ne vain lisäävät himoja ahmimiseen. Ihminen saa kuitenkin perus 2000 kalorin kulutukseen syödä aika paljon. Kun ruokahetki on loppunut, ruoat kerätään kaappiin. Aluksi mietin ruokaa jatkuvasti. Hiljalleen syömistä voi alkaa treenailla niin, että yrittää oppia kuuntelemaan nälkäänsä, tämä olisi tavoite. Sanokoot joku mitä sanoo, mutta kyllä tuossa tarvii itsekuriakin, sitä vähemmän tosin, jos ei elä miinuskaloreilla.
3) Salitreenaus. Sopii bed:ä sairastavalle kuin nenä päähän. Pitää vaan muistaa riittävän isot painot, jotta saa tuloksia. Jos haluaa salilla tuloksia, pitää syödä yli oman kaloritarpeensa. Ja mitä enemmän lihasmassaa saa, sen suurempi kulutus eli lihoo huonommin. Kroppa muuttaa muotoaan ja jojolaihdutuksella kutistetut lihakset tulevat takaisin. Nainen ei todellakaan saa lihasta helpolla eli pelkoa muuttumisesta joksikin isoksi lihaskimpuksi hetkessä ei ole :D Kun kunto on huono ja on lähinnä ahminut kotona, itse halusin aloittaa esim. kävelyillä ja kotitreenillä - netti ja youtube on pullollaan ilmaisia treenivideoita. En halunnut heti mennä salille. Sali muuttaa ajattelutapaa aika paljon, sillä lisäsin esim. ruokavaliooni rahkaa ja muita proteiininlähteitä ja ne pitävät nälkää tosi hyvin. Tuloksia alkoi tulla jo kuukaudessa. aerobinen rääkkiliikunta ei välttämättä lihasmassan keräämisessä ole parasta suurena määränä, joten tuloksia saa rasittamatta itseään tuollaisissa, joista en pidä. Kuntosali on minulle ainakin riittävän hidastempoista. Kolme kertaa viikossa isoilla painoilla ja pari kertaa sauvakävelyä, niin kyllä kunto kasvaa. Kannattaa ajatella liikunta opetteluna, liikunnalliseen elämäntapaan ei opi kertarytäkässä vaan pitää hiljalleen oppia tutkimaan, mistä pitää ajattelematta sitä liikaa velvoitteena. Kuntosalikaan ei sovi kaikille. Itselläni vaan liikunta aiheuttaa niin paljon iloa, että siksi laitoin tämän kohdan.- toivoa on
4) Suuntaudu ulospäin. Itselläni bed ja rankka lihominen ja syömishäiriöt vei ihmissuhteet. On äärimmäisen vaikea esim. laihduttaa ilman tukea. Tällöin elämän sisältö voi pyöriä liikaa omassa päässä laihiksen ympärillä, mikä kasvattaa kynnystä palata vanhaan. On hyvä keksiä muuta tekemistä. Jo jossain harrastuksessa käyminen tai ystävien näkeminen auttaa. Parhain olisi, jos löytäisit jotain, mikä oikeasti sinua kiinnostaa. Yksi hyvä kysymys on, oletko oikeasti esim tyytyväinen siihen miten elät, jos ruoka määrittää niin paljon elämääsi? Itse en ollut. Itselläni elämä alkoi muuttua paljonkin, kun sain bed:n hallintaan. Menin opiskelemaan uutta alaa, aloin seurustella ja tutustuin paljon uusiin ihmisiin.
5) Unohda täydellisyys: Onko sinulla ollut joku painotavoite mihin haluat? Unohda se. Ihmisellä on luonnollinen hyvänolon paino, jossa on helppo pysyä, näin uskon. Itselläni se on n 70 eli normaalipainon ylälaidalla. Siinä on helppo pitää paino ilman suurempia ponnisteluja. Jos esim. kesällä on tullut syötyä liikaa grilliruokaa ja paino on 72, pudotan sen pari kiloa heti.
6) Sallittu herkkuhetki. Kyllä, silloin tällöin saa syödä vaikkapa yhden jäätelön, pullan tai jopa karkkipussin. Mutta vain sen yhden. Sen syötyään ei ole lupa mennä kaapille ja jatkaa ahmintaa. Joskus voi jopa pitää herkkupäiviä, jolloin syö itselleen lupaamat herkut. esim "käyn syömässä ulkona ja otan jälkkärin lisäksi" Jos joskus syöminen lähtee lapasesta, seuraavana päivänä ruokarytmi palaa vanhaan. Muutenkin pitää unohtaa liika rajoitteisuus siinä mikä on herkkuja ja mikä terveellistä ruokaa. Itselleni oli pinttnyt sellainen laihdutusajattelu, että minulla oli tarkat rajat, mitä syön jos syön terveellisesti. Söin epämiellyttäviä "laihdutusruokia". Muu oli repsahdusta, josta alkoi itseruoskinta. Kun olin "epäonnistunut", menin kauppaan ja ostin kaikkia herkkuja vetäen loppuillan suklaata. Välillä on ok syödä jotain hyvää eikä siitä laihis ole pilalla. en tiedä, onko tällaista mustavalkoista ajattelua myös muilla bed:ä sairastavilla.
7) Kärsivällisyys. Paino ei tipu hetkessä, eikä ahmiminen pinttyneenä tapana lopu hetkessä ilman epäonnistumisia. uskoisin, että bed:stä parantuminen on pitkälti pitkän opettelun tulosta. Makuaistilla kestää jonkun aikaa muuttua nauttimaan tavallisesta ruoasta, jos on syönyt paljon sokerilla kuorrutettuja fruktoosisiirappi pitoisia herkkuja. Itselläni kroppa huusi hiilaria kokoajan - jos ei muuta ollut, saatoin keittää valkoista makaroonia ja syödä sitä kattilallisen ketsupilla. Tasapainoon pääseminen on prosessi ja ajattelutapojen muutos on vaikeaa. Terapiasta on osalle apua ja ravitsemusterapeutista. Itsekin kävin ravitsemusterapeutilla ja hän laittoi nenän eteeni listan päivän ruoista, mitä minun pitää syödä ja painotti, että pitää syödä niitä asioita mistä pitää. Olenkin koostanut ruokavalioni suht terveellisistä asioista, mistä pidän. Joka päivääni kuuluu pikku herkkuhetki, jolloin syön vaikkapa keksin tai pullan tai tummaa suklaata palasen. Tärkeimmät ruoat itselleni ovat riittävän iso aamupala ja lounas. Kun ne on syönyt täysipainoisesti, on helppo syödä loppupäivä hyvin. Tähän myös riittävä proteiininsaanti niin ei tee mieli ahmia, rahka on itselläni ainakin ihan toimiva juttu. Ravitsemussuositusten mukaan syöminen helpottaa nälän säätelyä, täysjyväviljat pitävät nälkää paremmin kuin valkoiset. Ruokarytmi menee sen mukaan, miten se omaan elämään sopii esim. töiden takia.
8) Ruokahimot monesti johtuvat jostain. Voisiko syynä olla esim. jonkin ravintoaineen puutos? Kun olen monta vuotta yrittänyt syödä terveellisesti, ei ruokahimoja tule samalla tapaa. Mitä täysipainoisemmin syö muistaen rasvankin, ei tee mieli niin ahmia. Itse lopetin esim. kevyttuoteinnostukseni(kaikki piti olla rasvatonta), sillä huomasin, että vaihtaessani voihin ja vaihtaessani rasvattomat tuotteet normiversioihin juustossa, jugurteissa jne.. en koe samanlaista himoa ahmia. Toisaalta uskoisin, että sokeripitoinen rasvapitoinen ruoka koukuttaa, siihen jää ikäänkuin koukkuun samalla tapaa kuin alkoholisti alkoholiin.
- jnkhj
http://www.youtube.com/watch?v=AEnHzV9XpL0 täs on kans ihan hyviä tärppejä:)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1252058
Ajattelen sinua nyt
Ajattelen sinua hyvin todennäköisesti myös huomenna. Sitten voi mennä viikko, että ajattelen sinua vain iltaisin ja aamu221460Olen huolissani
Että joku päivä ihastut/rakastut siskooni. Ja itseasiassa haluaisin, ettei hän olisi mitenkään sinun tyyppiäsi ja pitäis631161Yritys Kannus
Mää vaan ihmettelen, julkijuopottelua. Eikö tosiaan oo parempaa hommaa, koittas saada oikeasti jotain aikaiseksi. Hävett111079Vaistoan ettei sulla kaikki hyvin
Odotatko että se loppuu kokonaan ja avaat vasta linjan. Niin monen asian pitäisi muuttua että menisi loppu elämä kivasti101047- 88942
- 80819
- 17807
Kuin sonnilauma
Taas on Virkatiellä kova meteli keskellä päivää. Ei siinä kyllä toisia asukkaita yhtään ajatella. Tullaan yhden asuntoon16731Syrjintäskandaali Lieksan kaupungin johdossa
Ylen valpas toimittaja kirjoittaa: Lieksan kaupunki kieltäytyi hyväksymästä Vihreiden venäläistaustaista ehdokasta Lieks107671