Oon väsynyt... itken ja kiukkuan vain koko ajan, tai sit nukun. Tuntuu etten saa henkeä ja pää hajoaa. Haluisin kyllä tehdä vaikka mitä, mutten pysty. En pysty näkemään kavereita (harvoin tulee edes tilanteita mutta niistäkin luistan), en uskalla tutustua uusiin ihmisiin.
Ainoat keillä käyn, ovat vanhempani. Käyn kyllä myös töissäkin, mutta sielläkin itken usein vessassa pahaa oloa.
Miten voisin kertoa tästä jollekin? Miten saisin haettua apua? Tuntuu että pää räjähtää, eikä elämässä ole enää mitään järkeä.
Ainoat keillä käyn, ovat vanhempani. Käyn kyllä myös töissäkin, mutta sielläkin itken usein vessassa pahaa oloa.
Miten voisin kertoa tästä jollekin? Miten saisin haettua apua? Tuntuu että pää räjähtää, eikä elämässä ole enää mitään järkeä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Vähän samaa vikaa minullakin, nyt on ehkä vähän helpompaa mutta helppoa ei ole vieläkään. En käy töissä ja se vähän helpottaa stressiä ja ahdistusta. Toisaalta elämä käy tylsäksi kun on vain melkein kaikki päivät kotona ja kaupassakin käynti tuntuu ahdistavalta.
Harmittaa kun ei näin kesälläkään tule lähdettyä oikein mihinkään kun niin harvoin sopii aikataulut kavereiden kanssa yksiin. Kynnys siihen että tulis yksin johonkin lähdettyä on turhan korkea. Todella harvoin tosin itsekään pidän kehenkään yhteyttä kun on samanlainen tunne ettei sitä kuitenkaan jaksaisi nähdä muita.