En tiedä kannattaisiko, kun välillä tuntuu siltä että ehdottomasti ja välillä taas siltä että ei todellakaan..
Pelkään ihan kamalasti sosiaalisia tilanteita jonka takia en käy koulun ruokalassa syömässä, en halua puhua opettajille mitään koulussa ja ahdistun jos juttelen jollekkin jota en tunne kunnolla.
Syömisen ajattelu ahdistaa ja haluaisin todella paljon laihduttaa vaikka olen hieman normipainon alarajoilla. En halua syödä edes vanhempieni kanssa ja välttelen sitä, äitinikin on sanonut etten syö tarpeeksi ja esim, leipäni voitelu on sairasta koska käytän muka niin vähän voita.. Ruokalaan en myöskään mene sen takia että minusta tuntuu että kaikki katsovat ja tarkkailevat syömistäni vaikkei asia niin olisikaan. Olen paennut ruokailutilannetta yli vuoden..
Olen joskus tosi masentunut ja joinain iltoina on pakko mennä vessaan itkemään koska minulla ei ole omaa huonetta enkä halua tietenkään muiden näkevän kun olen niin tuskainen ja ahdistunut. Olen myös viillellyt viimekuukausina jonkin verran, purrut itseäni ja hakannut koska olen ollut niin ahdistunut..
Kärsin myös uniongelmista. Valvon sängyssä yleensä reilun tunnin, mutta pari kertaa viikossa helposti vaikka kolme tai neljäkin tuntia. Herään AINA aamuyöstä ja juuri ennen arkiaamujeni herätyskelloa. Olen kamalan väsynyt toisinaan, joten koulupäivätkin itkettävät ja masentavat..
Kuulin juuri että koulukaverini ovat meinanneet pyytää terkkaa käskemään minut puhumaan koska ovat olleet välillä niin huolissaan minusta.. Voin välillä henkisesti tosi pahoin ja yritän piilotella sitä. Välillä on taas ihan hyvä ja joskus jopa melkein viikko ilman mitään suurempia ahdistuksia.
Sosiaalisten tilanteiden pelkääminen tosin haittaa jatkuvasti ja sen takia en pysty ottamaan esim. ihastuksen kohteisiini kontaktia, olen aivan liian ujo. Se harmittaa tosi paljon..
Parit kaverini ja äitini ovat suositelleet minulle jotain ammattiapua mutta minusta tuntuu että veisin näin hoitopaikan tms joltain joka sitä enempi tarvitsisi..
Olen nuori melkein täysi-ikäinen tyttö ammattikoulusta.
Mitä mieltä olette? Pitäisikö hakea oikeasti apua, koska tätä on jatkunut jo useamman vuoden ja tuntuu etten oikein jaksaisi enää...
Pelkään ihan kamalasti sosiaalisia tilanteita jonka takia en käy koulun ruokalassa syömässä, en halua puhua opettajille mitään koulussa ja ahdistun jos juttelen jollekkin jota en tunne kunnolla.
Syömisen ajattelu ahdistaa ja haluaisin todella paljon laihduttaa vaikka olen hieman normipainon alarajoilla. En halua syödä edes vanhempieni kanssa ja välttelen sitä, äitinikin on sanonut etten syö tarpeeksi ja esim, leipäni voitelu on sairasta koska käytän muka niin vähän voita.. Ruokalaan en myöskään mene sen takia että minusta tuntuu että kaikki katsovat ja tarkkailevat syömistäni vaikkei asia niin olisikaan. Olen paennut ruokailutilannetta yli vuoden..
Olen joskus tosi masentunut ja joinain iltoina on pakko mennä vessaan itkemään koska minulla ei ole omaa huonetta enkä halua tietenkään muiden näkevän kun olen niin tuskainen ja ahdistunut. Olen myös viillellyt viimekuukausina jonkin verran, purrut itseäni ja hakannut koska olen ollut niin ahdistunut..
Kärsin myös uniongelmista. Valvon sängyssä yleensä reilun tunnin, mutta pari kertaa viikossa helposti vaikka kolme tai neljäkin tuntia. Herään AINA aamuyöstä ja juuri ennen arkiaamujeni herätyskelloa. Olen kamalan väsynyt toisinaan, joten koulupäivätkin itkettävät ja masentavat..
Kuulin juuri että koulukaverini ovat meinanneet pyytää terkkaa käskemään minut puhumaan koska ovat olleet välillä niin huolissaan minusta.. Voin välillä henkisesti tosi pahoin ja yritän piilotella sitä. Välillä on taas ihan hyvä ja joskus jopa melkein viikko ilman mitään suurempia ahdistuksia.
Sosiaalisten tilanteiden pelkääminen tosin haittaa jatkuvasti ja sen takia en pysty ottamaan esim. ihastuksen kohteisiini kontaktia, olen aivan liian ujo. Se harmittaa tosi paljon..
Parit kaverini ja äitini ovat suositelleet minulle jotain ammattiapua mutta minusta tuntuu että veisin näin hoitopaikan tms joltain joka sitä enempi tarvitsisi..
Olen nuori melkein täysi-ikäinen tyttö ammattikoulusta.
Mitä mieltä olette? Pitäisikö hakea oikeasti apua, koska tätä on jatkunut jo useamman vuoden ja tuntuu etten oikein jaksaisi enää...
Vastaukset 1
Vanhimmat
Voi, tulipa surullinen mieli lukiessa tätä.. Kaikesta kirjoittamisestasi huomaa että voit todella huonosti, olet huonossa kunnossa. Ja varmasti tämä tekstikään ei kerro kokonais tilannettasi. Olet jo nyt niin huonossa voinnissa että ehdottomasti tarvitset apua! Ongelmasi tuntuvat olevan jo nyt niin suuria että tarvitset apua, koska varmaankin ne vain pahenevat jos et saa apua.. Sun ei tarvitse jaksaa yksin, eikä tarvitse kestää pahaa oloa. Siihen on olemassa ratkaisu ja helpotus, mutta se vaatii sen että haet apua.. Ja sun ei tarvitse ajatella että viet joltakin hoitopaikan. Kaikille kyllä riittää apua ja hoitotahoja ja sinun on nyt ehdottomasti saatava apua, sinä tarvitset hoitoa! Huolestuttavaa myös laihdutusajatuksesi.. :/
Ota yhteyttä paikkakuntasi mielenterveystoimistoon, varaa aika lääkärille tai juttele koulussa jollekin opettajalle tai terveydenhoitajalle. Sinä tarvitset apua, oikeasti. Sun täytyy puhua asioista jotta saat apua. Rohkeasti vain, niin sitten asioihin voidaan puuttua. Olisi ehkä hyvä vaikka koulusta saada hiukan sairauslomaa jotta saat levättyä ja itseäsi kuntoon..
Toivon todella että menet rohkeasti puhumaan jollekin. Sun ei tarvitse kestää yksin pahaa oloa.