Narsistin supervoimat on puheessa. Ainoastaan 1% ihmisistä on immuuneja näille puhetaidoille. Puhumaton narsisti taas on täysin harmiton olento.
Narsistin voimat
Narsismitutkija
14412
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Hah! Hauska ja hieno pointti.
Näin sen täytyy tietenkin ollakin. Mitä ihmettä puuhaisi puhumaton narsisti. Ajatelkaa, miten kovin sen on täytynyt toimia, kun on saanut minutkin niin pyörryksiin, etten ole ymmärtänyt, että se on vain puhunut.
Mutta nyt kun ajattelen tarkemmin. Kyllä se tekee muutakin. Katseet, eleet, ulkomuodon hyväksikäyttö, siis koko keho on mukana toiminnassa. Minun narsistini menee seksuaalisuus edellä. Miehiä se tekee tavalla tai toisella kateellisiksi itselleen, juuri naisia esittelemällä. Ja sopivaan väliin pureva seksistinen kommentti... muka leikin varjolla. Fallista hallitsemista.
Narsisti käyttää kaikkea mahdollista hyväkseen. Moottoroitu maskuliininen rekvisiitta on tärkeä.
En usko, että puhumattomuus tekisi hänestä harmitonta. Itseasiassa, melko hiljainen mies loppupeleissä onkin. Puhumattomuus olisi mielestäni hänelle samanlainen vähennyt käyttövoimasta, kuin muillekin. Että miksi pitäisi erityisesti kiinnittää huomio puhumattomaan narsistiin? Voisi olla yhtähyvin puhumaton ihmiskunta. Mutta hyvä pointti.
Täysin harmiton olento saattaa olla myös persoonallisuushäiriötön.
Vai puhumaton harmiton ja vaaraton. Ei mielestäni pidä paikkaansa, ja en voi yhtyä narsismitutkijan näkemykseen.
Narsistisesti häiriintynyt persoona, oli häiriön syy mikä tahansa puhuu kyllä, mutta vaan silloin kun se hyödyttää hanen manipulointiaan ja on henelle edullista. Vastapuolen argumentit ei häntä kiinnosta. Hän ei noteeraa niitä ollenkaan eikä vastapuolen sanomisilla ole hänelle mitään merkitystä. Kaiku vastaa,kuten sanotaan.
Henkilökohtaisesti minulla on kokemuksia tälläisesta persoonallisuushäiriöisestä, jolla oli voimakkaasti narsisitinen käyttäytymismalli käytössä.
Voin sanoa oman kokemukseni pohjalta että kyseinen henkilö oli sitä vaarallisempi mitä puhumattomampi hän oli. ( Puhumattomuus on voinut olla merkki psykoosiin menosta.Jälkikäteen tämän ymmärsin, että siitä varmaan on ollut kysymys.)
Tämä henkilö oli täysin arvaamaton ja käytöstä ei voinut mitenkään ennakoida.
Saattoi olla aivan normaalin rauhallisen oloinen ja yhtäkkiä sipaista veitsen ilman mitään ennkkovaroitusta ja käydä käsiksi ja yhtäkkiä kurkullasi oli veitsi ja sinulta uhatiin viiltää kurkku auki. Mitään ennakoivaa riitaa tai sanaharkkaa ei ollut, joka olisi provosoinut ko. tekoon. Hän saattoi yhtäkkiä alkaa nyrkein hakkaamaan ilman mitään ennkkovaroitusta. Nyrkit heilui myös ihan tavallisissa yhteyksissä ihan neutraalien keskustelujen yhteydessä. Ei tarvinnut edes riitaa. Jos kysyi ihan tavallisia asioita aivan neutraalisti saattoi vastauksesksi saada nyrkistä otsaantai lekaan tai saattoi mojauttaa palleaan. Käytös oli aina kyseessä olevaan asiaan nähden täysin epäadekvaattia.
Tuo puhumattomuus ja vuorovaikutuksen latteus ja sen puuttuminen oli tyypillistä hänen käytöksessään. Vastavuoroisuutta ei kertakaikkiaan ollut. Jos jotain kysyit, vastausta et saanut. Oli mikä tahansa asia kyseessä. Jälkeenpäin kun käy läpi näitä tapahtumia niin kaikki vuorovaikutus on ollut tahallista kiusaamista ja sabotointia kaikissa asioissa. Tahallista yritystä tuhota kaikki ympärillään.
Puhumattomuus oli jälkeenpäin, sen ymmärsin, kun häiriön laatu ja vakavuus alkoi hahmottua, todellinen vaaran merkki.
Että tällaisia omakohtaisia kokemuksia persoonallisuushäiriöisestä, narsistisesti käyttäytyvästä ihmisestä.
Okei... tarkoitin lähinnä henkilöitä, jotka ovat oikeasti ja kaikissa tilanteissa täysin harmittomia ja normaaleja ihmisiä, mutta joita pyritään leimaamaan siinä missä muitakin. Kaikissa ihmisissä kun on itsekkyyttä, kaikki ovat myös jonkun eksiä.
Tuohan on todella sairas ihminen, jota kuvaat, sairas voi tietysti olla aikansa hiljainen ja hautoa omiaan (pelottavaa). Muttei kylläkään harmiton missään mielessä.
Hiljaisten ja puhumattomien ihmisten leimaaminen ilman parempaa tietoa on loukkaavaa ja tuhoisaa näille ihmisille, eikä mitenkään hyväksyttävää. Kertoo pinnallisesta ja itsekkyyttä korostavasta ajastamme, jossa ihmiset ei osaa olla enää ihmisiä toisillensa.
Ketään ei pitäisi pelkän kommunikointikyvyn perusteella leimata häiriöiseksi. Pitää olla muitakin faktoja perusteeksi.
Narsismia on meissä kaikissa eriasteisena ja jokaiselta löytyy persoonallisuuden kehityksessä vajavuuksia, joten täydellisiä ei olla kukaan.
Ja nämä persoonallisuushäiriöiset ja -sairaatkin ovat tietysti samalla tavalla arvokkaita ihmisiä kuin muutkin. Häiriön vakavuusaste on vain normaalia kanssakäymistä ja elämää vaurioittavaa ja tuhoavaa. Ja jotta voidaan puhua sairaudesta pitää näyttöä olla häiriintyneestä käyttäytymisestä pitemmltä ajalta.
Kaikkia narsistisesti käyttäytyviä ei pidä leimata jonkin erimielisyyden kyseessä ollessa sairaiksi, esim. avioerotilanteissa. Jos persoonat ei tule toistensa kanssa toimeen sille ei mitään voi ja se on vaan hyväksyttävä. Kemiat ei kertakaikkiaan kohtaa, ja yhteistä säveltä ei löydy.
Sellainen toiminta, jossa harmittomia kilttejä rauhallisia ihmisiä leimataan, on varsin tyypillistä muuten suomalaisissa työyhteisöissä. He ovat usein kiusaamisen kohteita. Ja miltei aina ilman mitään erityistä syytä.
Tällaisen ilmiöön olen törmännyt kyllä.
Mitä olisi saanut aikaan mykkä Hitler?
Entä sian myyminen säkissä? Myyjän vai ostajan vika?
Onko ihmiset oikeasti kadottaneet ajatuksen itsevastuusta?
Sian myymisestä säkissä-
Ihmissuhteissa se on vähän vaikea todeta ennenkuin on liian myöhäistä onko joku rehellinen vai ei. Narsismissa nimenomaan korostuu tämä hämääminen, ja petostelu.
Ei välttämättä heti tule esille. Narsistin itsestään antama kuva kun voi alussa olla täysin päinvastainen.Tilanne muuttu vasta kun on jo narsitin loukussa.
Voi todeta ostaneensa sian säkissä,noin kuvaannollisesti vasta jälkikäteen.
Vastuuta siinä sitten itsesi.
"Onko ihmiset oikeasti kadottaneet ajatuksen itsevastuusta? "
Varmasti, ainakin nuoremmassa polvessa tuota ongelmaa on. Sen sijaan, miten se liittyy erityisesti narsismiin?
Vastuu narsismiinko? Liittyy oleellisesti.
Jos ei ole vastuussa itselleen, syyttää helposti muita.
Vaatii erityiskohtelua, antamatta itse vastavuoroisesti.
Jos ei kanna itse vastuuta, sen joutuu kantamaan joku muu.
Jos ei ota vastuuta omasta huonosta käytöksestään, tai muiden hyväksikäyttämisestä, leimaantuu varmaakin varmemmin narsistiksi.
Käyttäytyisin vastuuttomasti jos väittäisin että "mun" paha olo on "sun" vastuulla tai johtuu "susta". Tämä siis esimerkki, en väitä niin. :)
Narsistisesti häiriintynyt on vastuunkarttaja, kaikkea muuta kuin rento ja jämpti.
Eikö ole merkillistä että Hitlerin manipulointi tehosi omaan kansaan, muttei lainkaan vihollisiin? Peräti omituista.
Käyttäytyisin vastuuttomasti, jos väittäisin että mun paha olo on "sun" vastuulla tai johtuu "susta".
Onko se muka vastuutonta ja narsistin uhrin vastuulla, jos narsisti on aiheuttanut teoillaan sen uhrin pahan olon?Eikös se ole narsistin vastuulla! Ei kai mitään sellaista pahaa oloa olisi, jos narsisti ei olisi tehnyt niitä tekoja, jotka uhrille aiheuttavat pahan olon. Uhriko ei saa sanoa, että tämä johtuu sinusta ja sinun teoistasi. Uhrin vastuullako ne narsistin pahat teot ovat?
Ihanko pitää hymyssäsuin ottaa itselleen vastuu, jos toinen on tuhonnut sinun ja kaikkien läheistesi elämät. Ihan vain itse aiheutin itselleni pahan olon, niinkö?
"Ihanko pitää hymyssäsuin ottaa itselleen vastuu, jos toinen on tuhonnut sinun ja kaikkien läheistesi elämät"
Noh, tuo hymyssä suin on turhaaliioittelua, ei kukaan sellaista tarkoita/odota...mutta jos elämäsi on pilattu jonkun toisen toimesta...niin kyllä siinä täytyy olla omaa osuuttakin...
Ei se narsisti tyhjästä elämään tule...ilman lupaa...ja tuskin pilaa elämää ihan kertalaakilla...uskoisin että että paljon/monenmoista pitää tapahtua ennenkuin elämä tyystin pilalle menee...
Elämää eletään/valintoja tehdään myös ilman narsistia...myös suhteessa ollessakin...jo se on oma valinta olla suhteessa narsistin kanssa...
ja aina on mahdollista koota itsensä/rakentaa elämänsä uudelleen...elämää on joka ikinen päivä siihen viimeiseen hengenvetoon saakka...
Aina on vähintäänkin kaksi vaihtoehtoa...kyllä tai ei...ja jos ei ole niin ainakin asenteensa voi valita...senkin kokeeko olevansa narsistin uhri lopun elämäänsä...ja elämän menneen sen vuoksi pilalle...
voi olla, että mitä enemmän narsisti puhuu ja mitä enemmän sellaista, minkä voi todistaa paskapuheeksi, sitä enempi prosentti on immuuni sen mahdille. alusta asti ollut asenteella, etten usko, jossaan vaiheessa halusin jopa uskoa, koska miten joku ihminen voi pitää itseään noin mahtavana olematta juuri mitään muuta kuin mummonelätti, ei mun päähän mahdu. ja jos ne joutuvat tilanteeseen, jossa edes osa niiden aivokapasiteetista kyseenalaistaa niiden upeuden ja ylemmyyden, ne ottavat aina vaan sairaammat keinot käyttöön läheisten tuhoamiseksi. eli jos erehdyit yhteen narsistin kanssa, älä vaan menesty elämässäsi, tai se tuhoaa kaiken sulle tärkeän. ja sun läheiset nauraa sen selän takana sen "mahtavuudelle"......
Kaiken minulle tärkeän tuhoaminen...
Tuosta ja hiljaisesta tulikin mieleeni. Yhteen aikaan pidin narsistiani vähän juoruämmämäisenä. Vaikka hän siis on mies. Mielestäni oli kauheaa, kun mainitsi jonkun ihmisen nimen, hän saattoi ottaa puhelun jollekin tuttavalleen ja alkaa kyselemään, että "etkö sinä tuntenut sen nimisen henkilön".
Vuosientakaiset satunnaiset tapaamiset muistuivat narsistin mieleen salamannopeasti. Hänellä oli melkein kaikkien tapaamiensa henkilöiden nimet muistissa. Useimpien puhelinnumerotkin. Laajin lista koostui niistä, joita oli tavattu pystyasennossa. Olivat ikäänkuin asialinjalla.
Huomautin hänelle, että en tahdo, jos mainitsen jonkun nimen, että heti lähtee puhelu. Hänen mielestään hänen lähteensä ovat luotettavia, joten vaaraa ei ollut... Yksi tärkeimmistä asioista, jonka takia seurustelumme ei voinut lähteä, oli tämä luottamuksen puute. En missään nimessä voinut sietää ajatusta, että minun puheeni selitettiin muille, muka luotettaville tahoille. Eikä niissä puheissa ollut edes mitään mieltä, muuttuivat pelkiksi yhdentekeviksi juoruiksi vain. Mielestäni oli juoruämmän vikaa oiken reippaasti.
Samanlaisia kokemuksia kuin edellisellä kirjoittajalla. Törmäsin samaan asiaan.
Juuri tuo juoruaminen minusta oli outoa suhteen alussa jota ihmettelin sitä jo silloin. Ja vielä miespuolinen henkilö kyseessä!
Myöhemmin ilmeni että hän "juorusi" kaikki asiat minusta ulkopuolisille (ilmeisesti aina kulloiselle hovilleen) värittäen ja vääristellen asiat edullisiksi omalta kannaltaan, ja syyllistäen minut omista teoistaan. Manipuloi muita valehdellen.
Hän oli suhteessa ikäänkuin ulkopuolisena,aivan kuin ei itse olisi ollut omassa suhteessaan lainkaan. Sellainen tunne minulle jäi. Tai sitten esineellisti minut ihmisenä täysin. Häneen ei saanut ikäänkuin minkäänlaista kontaktia. Vastavuoroisuutta ei ollut.
Kaikki puhe kaikui niinkuin tyhjään tynnyriin. Todella kaiku vastassa. Aivan kuin olisi elänyt jonkin ihmiskuoren kanssa, jolla oli ontto sisus. Sellainen tunne jäi siitä suhteesta.
Sanoi aina, kun jostain asiasta hänen kanssaan halusi keskustella että nyt on saatava kolmas osapuoli keskusteluun mukaan.Tämä oli minusta aika erikoista. Eipä itselle ole tullut mieleen oman parisuhteensa asoista puhemiehen läsnäollessa keskustella.
Juoruaminen oli ainakin nyt jälkikäteen yksi varoitusmerkki, joka kieli narsistisesta häiriöstä. En sitä vain silloin tajunnut.