Olen vuosia syönyt mielialalääkkeitä. Etupäässä Mirtazapinia. Joitain aikoja myös Levozina, Seronilia ja Lyricaa. Nyt on käytössä 10 mg Escitalopram, Voxra ollut kaksi viikkoa, nyt menee 300 mg. Uni on aina ollut suuri ongelma. Siihen nyt käytössä Ketipinor 300 mg. Näitä kolmea siis syön tällä hetkellä. Kärsin unettomuudesta. Nämä eivät siihen toimi. Siihenkin on kokeiltu vaikka mitä. Ehkä vieläkin pahempaa on jatkuva masennus, alakuloisuus ja vetämättömyys. Poikanikin (13 v.) huomauttelee, että miksi olen niin surullinen. Joten en höpise omiani. Luulisi jo noiden lääkkeidenkin kohottavan mielialaani, vaan ei. Lenkillekään ei kiinnosta lähteä, vaikka tiedän sen piristävän vaikutuksen.
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Eikän ne lääkkeet useinkan sairauden syitä ja oireita paranna: turruttavat vain. Lääkkeet parantavat vain jos syynä on ihan aivojen toiminnallinen häiriö. Oleko eläkkeellä ja oletko saanut koskaan muuta hoitoa?
Sinulla on perhettä, ja varmaan vaimokin. Onko ketään jonka kanssa jutella ja "parannella maailmaa" tai ainakin jakaa elämisen ja arjen tuskaa. Monia helpottaa kun voi päivitellä ja lausua ääneen sisäistä turhautuneisuuttaan. Mieheille se taitaa olla veilä vaikeampaa.
Kirjoittele enemmän tilanteestasi. Onhan tällainenkin ajatusten vaihtoa. ihminen kaipaa yhteyttä toiseen ihmiseen.
En ole eläkkeellä. Etsin turhautumiseen asti töitä. Perhe ja lapset asuvat minusta erillään. Näen heitä onneksi joka päivä. Terapiaa olen saanut yli kolme kuukautta. Ei auta sekään. Tämänhetkinen masennus on ihan poikkeuksellisen kovaa. Alkoi perjantaina. En ymmärrä syytä. Lyrican lopetin kolmisen viikkoa sitten. Tuskin enää iskee sen viekkareita?
Kävin yksityisellä lääkärillä, kun kunnan psykiatri ei ota kantaa masentuneisuuteni lisääntymiseen. Sain Diapamia helottamaan oloani. Tämä huono jaksoni ajoittuu juuri Voxran käytön aloitukseen. Joskus olen sitä kokeillut ja luopunut jostain syystä. Silloin 300 mg annos vei yöunet, muuta en ole kirjannut. Uskon vahvaasti, että Voxra on pahan oloni takana. Pitänee soittaa psykiatrille ja kertoa totuus. Hän jostain syystä pitää sitä ihmelääkkeenä.
Luultavasti et ole masentunut vaan kärsit valtavan lääkearsenaalin haittavaikutuksista.
Kauhistuttaa kun luin lääkepois-lääkepäälle- lääkettälisää.... sahaamisesta. Ei sitä kestä minkään elimistö sairastumatta.
Mielestäni olet oikeilla jäljillä kun hoksasit tuon Voxran vaikutuksen huonoon oloosi.
Lyrica tekee kuulema joillekin järkyttäviä vieroitusoiteita, joten nekin saattavat olla vielä päällä viikkojakin, nuo muut lääkkeet vain saattavat pitkittää vieroituksesta toipumista.
Kuinka mahdat kestää vieroitusoireet kun joskus alat vähentää tai lopettaa lääkearsenaaliasia? Ei elimistösi kestä kovin pitkään tuollaista määrää kun tulee täydellinen romahtaminen (fyysinenenkin). Mielialan kohoamista ei kannata odottaa.
Varo laittamasta itseäsi vielä lisäksi diapam koukkuun.
Mulla taas Voxra 150mg on ainut joka on auttanut. Kaikki mahdolliset kokeiltu 6 vuoden aikana. Ketipinor isoina annoksina oletettavasti lamaannutti ja väsytti totaalisesti minut, nyt nukkumiseen menee vain 25mg illalla. Ketipinor laskettiin alas tosi hitaasti - lääkärin vastustuksesta huolimatta.
Mutta vointi ei oo palautunut normaaliski 6 vuoden aikana, sitä ihmettelen kuinka kauan työuupumuksesta/vakavasta masennuksesta toipuminen oikein kestää - siihen haluaisin toisten kokemuksia.
Mieliala on parempi kuin edellisen noin 5-5,5 vuoden aikana, mutta saamattomuus, apaattisuus, kaikki pienetkin asiat tuntuu isoilta ponnistuksilta, ei oikein mikään kiinnosta isommin jne. ovat edelleen päällimmäosenä olotilassa.