Hirvisaalis se vaan putoo, kunnes...

Jos ajatellaan jalostusopillisesti niin verotus pitäisi tapahtua siten, että ne isosarviset ammutaan pois.
Naaraat jolla on kaksi vasaa ammutaan pois ja ykkösvasan porukat säästetään.
Tämä siksi, että Isosarviset ovat jo tehneet lisääntymistyönsä ja on aika siirtää astumistyö nuoremmille sonneille.
Nuoret nakuhirvet ja parhaassa iässä olevat uroot (3-6piikkiset) ovat niitä haluttuja suvunjatkajia, ja luulo, että vähätappisille ei kasvaisi niitä tappeja on väärä, kyllä kasvaisi jos eläisi. Periymä ei edellytä siitettäessä suuria sarvia, vasa se on ollut se suurisarvinenkin joskus.
Jos ammutaan aina ne nuoremmat uroot pois ja säästetään vuodesta toiseen niitä samoja isoja sonneja seuraa sukusiitos ja seuraukset jo näkyvät hirvikannan rakenteessa.

Kannattaisi ottaa oppia nautakarjanjalostusjärjästöltä karsinta tavoitteista, siellä käytetään jalostuksessa nuorsonni painotteisuutta ja vanhoja ns. isä sonneja erittäin valikoidusti.

jalostus ammattilain kirjoitti:

Jos ajatellaan jalostusopillisesti niin verotus pitäisi tapahtua siten, että ne isosarviset ammutaan pois.
Naaraat jolla on kaksi vasaa ammutaan pois ja ykkösvasan porukat säästetään.
Tämä siksi, että Isosarviset ovat jo tehneet lisääntymistyönsä ja on aika siirtää astumistyö nuoremmille sonneille.
Nuoret nakuhirvet ja parhaassa iässä olevat uroot (3-6piikkiset) ovat niitä haluttuja suvunjatkajia, ja luulo, että vähätappisille ei kasvaisi niitä tappeja on väärä, kyllä kasvaisi jos eläisi. Periymä ei edellytä siitettäessä suuria sarvia, vasa se on ollut se suurisarvinenkin joskus.
Jos ammutaan aina ne nuoremmat uroot pois ja säästetään vuodesta toiseen niitä samoja isoja sonneja seuraa sukusiitos ja seuraukset jo näkyvät hirvikannan rakenteessa.

Kannattaisi ottaa oppia nautakarjanjalostusjärjästöltä karsinta tavoitteista, siellä käytetään jalostuksessa nuorsonni painotteisuutta ja vanhoja ns. isä sonneja erittäin valikoidusti.

Lue lisää

Nykyajan aina enemmän ja enemmän euroopasta matkittua trofee metsästystä halutaan tuoda suomeen vaikka väkisin ja milloin mihinkin mutu tietoon vedoten. Edelleen suomessa metsästetään kannan hoidon ja lihan ei sen trofeen takia.
On se kumma kun -80 luvulla oli maassamme runsain ja tervein hirvikanta ja pääosa jahdeista tapahtui ajometsästyksenä.
Siinäpä se salaisuus piileekin. Ajamalla saatiin passimiesten eteen helposti ne nuoret ja kokemattomat ja vanhat viisaat kiersi sivuista tai jopa ajoketjuista läpi kuten usein isommat sonnit teki eli takapassit pääs usein ampumaan komeita sarvipäitä.
Nykyään koirilla saadaan helposti valittua ammuttavat ja tämä valikointi on pilannut hirvikannan maassamme. Halutaan ampua vain niitä seudun komeimpia sonneja jotka ovat ne kaikkein parhaimpia suvun jatkajia. Ovat kokeneita ja viisaita ja omaavat parhaimmat geenit. Nyt metsästäjille yritetään pakko syöttää tätä trofee kulttuuria ihan vaan sillä että päästäisiin ahnehtimaan niitä kymppikerholaisia hyvällä omalla tunnolla.

Eli taas mennään ojasta allikkoon. Suomen hirvikannan hoito on tällä hetkellä niin retuperällä kun olla ja voi ja lisänä tämä typerä keskieurooppalainen malli pelkästä trofee metsästyksestä ottaa nyt sen viimeisenkin oljenkorren pois jolla tämä jo nyt sairas hirvikanta oltais saatu edes vähän toipumaan.
Sama lintujen kohdalla. Ammutaan vaan ukkometsoja kun koppelot on niitä mitkä lisääntyy. Moni seura ampuu paikallisen metso populaationsa yhettömiin kun eivät tajua että se ukko on juurikin paikkalintu ja alueen omaa kantaa. Koppelot vaeltaa pitkältäkin. Kas kummaa kohta on kymmenen koppeloa mutta ei yhtään ukkoa joten millä pölytyksellä se kevät soidin sitten tapahtuu?
Koppelot lähtee pois ja alue tyhjenee.
Silti kanalinnuistamme kiirunan jälkeen harvalukuisempaa riekkoa ei suojella niin että ammutaan vain uroksia. Miksiköhän? Olisko tunnistamisen kannalta hankalaa. No eikö se silloin pitäisi rauhoittaa kokonaan koska koppeloitakin halutaan säästää vain kun ne ovat niitä lisääntyjiä.
Tosin kuka metsästäjä arvostaa sitä koppeloa saaliina? Eihän se ole komea iso metsokukko joten olisiko tässäkin vaan kyse trofee luontoisesta ahneudesta ampua vaan niitä komeampia eikä siitä lisääntyykö kanta vai ei.

Ei kanta romahda, jos 50 % suolla liikkuvista hirvistä hätistellään metsiin ammuttaviksi. Lupia myönnettiin joskus meidän alueella jopa 312 kappaletta ja nykyään alta sadan. Prosentuaalisesti muutos on valtava. Nyt pitäisikin panostaa eri hirviporukeitten yhteistyöhön. Ei ole aina järkevää taistella joka lihakimpaleesta.