Suomalaisia on asunut ammoisista ajoista lähtien Ruotsissa.
sr.se:
"SISUARKISTOSTA
Suomalaisten historiaa Keski-Ruotsissa
Julkaistu: tisdag 11 juni kl 07:00
Seppo Remes. Kuva/Foto Anna Tainio, SR Sisuradio
Suomalaiset ovat tarponeen Ruotsin tantereita ristiin ja rastiin ja joillekin heistä löytyi koti ja leipä keskeltä valtakuntaa. Keski-Ruotsi oli taannoisten metsäsuomalaisten ja heidän jälkeläistensä ydinaluetta vaikka heitä asuikin pitkän aikaa eri puolilla Ruotsia etelästä pohjoiseen. Myös 1960- ja 70-lukujen suomalaissiirtolaisista suuri osa päätyi Keski-Ruotsin tehdaspaikkakunnille.
Keski-Ruotsin suomalaisten historia ammoisista ajoista on jo kauan ollut eläköityneen opettaja Seppo Remeksen mielenkiinnon kohteena, erityisesti Västmanlannin läänin osalta. Merja Laitinen haastattelee. Juttusarja on tehty vuonna 2003.
Keski-Ruotsissa on ollut suomalaisia jo ammoisista ajoista. Kaarle herttuan ruhtinaskunnassa 1500-luvun loppupuolella kaskisuomalaisasutuksen kerrotaan alkaneen -toisaalta Rönön kihlakunnasta Sörmlannin Itä-osissa ja toisaalta nykyisen Karlskogan tienoilta Närken ja Värmlannin rajamailta. Näistä paikoista itäsuomalaiset levisivät muunmuassa Sörmlannin metsäseuduille ja Kolmårdeniin Itä-Götanmaalle.
Myös Västmanlannin alueella suomalaisia on ollut monissa tehtävissä kautta vuosisatojen tietää opettaja Seppo Remes, joka on perehtynyt Keski-Ruotsin suomalaisia koskeviin tietoihin ja taruihin.
Seppo Remes: metsäsuomalaiset ja heidän jälkeläisensä Keski-Ruotsissa
Huhtaviljelyyn, eli havumetsän kaskeamiseen, erikoistuneet metsäsuomalaiset säilyttivät sitkeästi kielensä ja kulttuurinsa hengissä noin kolme ja puolisataa vuotta. Vaikka heidän kielensä ja kulttuurinsa vähitellen kuolivatkin elävät 1500-luvun suomalaiset vielä Keski-Ruotsinkin paikannimissä. Erityisesti Västmanlannin suomalaisten historiaan paneutunut opettaja Seppo Remes puhuu Merja Laitisen kanssa suomalaisten jättämistä paikannimistä ja toisen maailmansodan ajan suomalaisista käpykaartilaisista.
Seppo Remes:suomalaiset paikannimet
Viimeisin suuri muutto-aalto Suomesta Ruotsiin vyöryi tänne työn perässä vaikka työttömiä ei Suomessa vielä silloin ollutkaan yhtä paljon kuin näinä päivinä. Raskaat ja likaiset työt vaativat vastapainokseen huveja. Suomalaisten tanssipaikoista Köping oli aikoinaan suuri ja Kolsvan helluntaijuhlat ovat vieläkin olemassa. Västmanlantiin työvoimasiirtolaisia Suomesta alkoi tulla jo melko varhain, 1940- ja 50-luvuilla, kertoo suomalaisten historiaan Keski-Ruotsin alueella paneutunut opettaja Seppo Remes.
Seppo Remes: myöhemmät muuttoaallot Keski-Ruotsiin
10 vuotta myöhemmin kesällä 2013 kuuluu puolet Västmanlannin kunnista suomen kielen hallintoalueeseen. Lapset ja aikuisetkin esimerkiksi Surahammarissa ovat innostuneet suomen kielen opettelemisesta. Mitäs nyt? - Sitä voi ihmetellä, että miksi tämä uudistus tuli näin myöhään, 30 vuotta liian myöhään, sanoo Seppo Remes.
Seppo Remes suomalaisuuden nykytilasta kesällä 2013"
sr.se:
"SISUARKISTOSTA
Suomalaisten historiaa Keski-Ruotsissa
Julkaistu: tisdag 11 juni kl 07:00
Seppo Remes. Kuva/Foto Anna Tainio, SR Sisuradio
Suomalaiset ovat tarponeen Ruotsin tantereita ristiin ja rastiin ja joillekin heistä löytyi koti ja leipä keskeltä valtakuntaa. Keski-Ruotsi oli taannoisten metsäsuomalaisten ja heidän jälkeläistensä ydinaluetta vaikka heitä asuikin pitkän aikaa eri puolilla Ruotsia etelästä pohjoiseen. Myös 1960- ja 70-lukujen suomalaissiirtolaisista suuri osa päätyi Keski-Ruotsin tehdaspaikkakunnille.
Keski-Ruotsin suomalaisten historia ammoisista ajoista on jo kauan ollut eläköityneen opettaja Seppo Remeksen mielenkiinnon kohteena, erityisesti Västmanlannin läänin osalta. Merja Laitinen haastattelee. Juttusarja on tehty vuonna 2003.
Keski-Ruotsissa on ollut suomalaisia jo ammoisista ajoista. Kaarle herttuan ruhtinaskunnassa 1500-luvun loppupuolella kaskisuomalaisasutuksen kerrotaan alkaneen -toisaalta Rönön kihlakunnasta Sörmlannin Itä-osissa ja toisaalta nykyisen Karlskogan tienoilta Närken ja Värmlannin rajamailta. Näistä paikoista itäsuomalaiset levisivät muunmuassa Sörmlannin metsäseuduille ja Kolmårdeniin Itä-Götanmaalle.
Myös Västmanlannin alueella suomalaisia on ollut monissa tehtävissä kautta vuosisatojen tietää opettaja Seppo Remes, joka on perehtynyt Keski-Ruotsin suomalaisia koskeviin tietoihin ja taruihin.
Seppo Remes: metsäsuomalaiset ja heidän jälkeläisensä Keski-Ruotsissa
Huhtaviljelyyn, eli havumetsän kaskeamiseen, erikoistuneet metsäsuomalaiset säilyttivät sitkeästi kielensä ja kulttuurinsa hengissä noin kolme ja puolisataa vuotta. Vaikka heidän kielensä ja kulttuurinsa vähitellen kuolivatkin elävät 1500-luvun suomalaiset vielä Keski-Ruotsinkin paikannimissä. Erityisesti Västmanlannin suomalaisten historiaan paneutunut opettaja Seppo Remes puhuu Merja Laitisen kanssa suomalaisten jättämistä paikannimistä ja toisen maailmansodan ajan suomalaisista käpykaartilaisista.
Seppo Remes:suomalaiset paikannimet
Viimeisin suuri muutto-aalto Suomesta Ruotsiin vyöryi tänne työn perässä vaikka työttömiä ei Suomessa vielä silloin ollutkaan yhtä paljon kuin näinä päivinä. Raskaat ja likaiset työt vaativat vastapainokseen huveja. Suomalaisten tanssipaikoista Köping oli aikoinaan suuri ja Kolsvan helluntaijuhlat ovat vieläkin olemassa. Västmanlantiin työvoimasiirtolaisia Suomesta alkoi tulla jo melko varhain, 1940- ja 50-luvuilla, kertoo suomalaisten historiaan Keski-Ruotsin alueella paneutunut opettaja Seppo Remes.
Seppo Remes: myöhemmät muuttoaallot Keski-Ruotsiin
10 vuotta myöhemmin kesällä 2013 kuuluu puolet Västmanlannin kunnista suomen kielen hallintoalueeseen. Lapset ja aikuisetkin esimerkiksi Surahammarissa ovat innostuneet suomen kielen opettelemisesta. Mitäs nyt? - Sitä voi ihmetellä, että miksi tämä uudistus tuli näin myöhään, 30 vuotta liian myöhään, sanoo Seppo Remes.
Seppo Remes suomalaisuuden nykytilasta kesällä 2013"
Vastaukset 9
Vanhimmat
Luin eräästä historianteoksesta, että suomen kieli oli PÄÄkieli Tukholman torilla 1500-luvulla.
Totuushan on, että Ruotsissa on puhuttu suomea ammoisita ajoista lähtien. Paljon kauemmin kuin ruotsia Suomessa.
Olisiko asiallisempaa tehdä TV-sarja " Ruotsi on suomalainen" kuin " Suomi on ruotsalainen"?
"Olisiko asiallisempaa tehdä TV-sarja " Ruotsi on suomalainen" kuin " Suomi on ruotsalainen"?"
En tiedä olisiko se sen asiallisempaa, muitta tosi hyvä idea. Suomalaisuuden vaikutusta Ruotsissa olisi paikallaan tuoda esiin.
Kari Tarkiainen on tehnyt aiheesta laajan tutkimuksen Finnarnas historia i Sverige.
Ruotsissa ei voisi koskaan esittää ohjelmaa tuolla nimellä ja heiluttaa Suomen lippuja parlamentin kuvan ympärillä.
Ohjelma olisi hyvin matalaprofiilinen ja suorastaan nöyristelevän anteeksipyytävä.
Tajusitko? Ei kyse ole itse asiasta, vaan propagandasta.
"Ruotsissa ei voisi koskaan esittää ohjelmaa tuolla nimellä ja heiluttaa Suomen lippuja parlamentin kuvan ympärillä. Ohjelma olisi hyvin matalapr..."
Miksihän ei voisi?
Ruotsissa ei voisi esitää sellaista ohjelmaa, koska Ruotsin valtion kanta on, että kaikki puhuvat ruotsia ja ovat aina puhuneet ruotsia. Mitään suomenkielisyyttä ei siksi tuoda esiin, eikä suomenkielisten historiaa nosteta.
"Ruotsissa ei voisi esitää sellaista ohjelmaa, koska Ruotsin valtion kanta on, että kaikki puhuvat ruotsia ja ovat aina puhuneet ruotsia. "
Tuo ei kyllä taida olla aivan totta. Ruotsissa on viisi virallista vähemmistökieltä, joiden asena perustuu siihen, että ne ovat Ruotsissa hisoriallisia kieliä. Käsittääkseni se on silloin Ruotsin valtion kanta. Eli jos tuo oli perustelusi sille, ettei ohjelmaa voisi esittää Ruotsissa niin arvelen sinun erehtyneen.
Suomalaiset asuttivat Ruotsiakin jo ennen germaaneja. (tulevia ruotsalaisia)
Mikael Reuter
Söndra och härska
Finska språkets särställning
Finnar är ingen minoritet i riket (i Sverige) utan landets ursprungsbefolkning, som bebott landet inte i 500 år utan från första början efter isens senaste retirering, och före indoeuropéernas inträngande långt ifrån öster. Det finns en kontinuitet av flyttningar i detta område, redan före några statsbildningar.
Finska språkets historia i landet är lika långt som befolkningens, men präglad av språkbytet. Detta språkgränsens glidande norrut är en process som började ca 5500 fvt, och som fortgår än idag. Språkbytet från uralsk/finsk-ugriskan U/SU till ett indoeuropeiskt språk IE har medfört assimileringen av dessa tidiga folk i den germanska folkmassan. Detta innebar också att SU språken medverkade i syntesen av germanska språk (IE su), dvs deras urskiljande från andra indoeuropeiska språk. De som talade ett IE språk, ändrade ursprungsbefolkningens språk, men förändrades även själva.
Bronstidens finska i Mellansverige försvann efter år 700 fvt. Svedjefinnarna, som bosatte sig i 150 kommuner i 10 län på 1500- och 1600-talen, kom i språkbytets sista skede på 1960-talet; dvs deras modersmål försvann för gott. I vilket skede av språkbytet tror Du befinna dig i? Du kan kanske både tänka, tala och skriva på finska. Dina barn? Deras barn?
Kronan importerade know-how i riket i form av några tusen (högst tiotusen, troligen inte ens hälften) valloner, främst på 1600-talet. Deras ättlingar menar idag att kanske uppemot en miljon svenskar är av vallonsk härkomst, vilket är en ganska optimistisk kalkyl. Hur många svenskar kan man beräkna vara av finskt blod när man vet att antal inflyttade finnar är betydlig högre än valloner någonsin? Om vi skulle räkna med Sveriges ursprungsbefolkning av finsk-ugrer som är en beståndsdel i den germanska och svenska folkhopen? Uppdraget är ogenomförbart - svenskar och finnar är så pass sammanflätade.
Officiella språk och minoritetsspråk
Republikens president sänder sina bästa hälsningar till minoritetsveckan i Umeå våren 2000, och uttalar sig om finska språkets flera sekler långa rötter i Sverige, och att Sverige "förlorat" Finland. Presidenten är en feminist, och känd för sitt engagemang för olika etniska och sexuella minoriteternas rättigheter i Finland. Hon även vill behålla Finland officiellt tvåspråkigt, och Sverige officiellt enspråkigt. Varför denna inställning i språkfrågan, fast de finlandssvenska och sverigefinska minoriteterna i resp land är ungefär lika stora, och finska språkets rötter i Sverige är betydligt längre än svenska språkets i Finland.
Många sverigefinländare ser presidenten som sin högsta beskyddare. Men hon verkar vara totalt okunnig om att finskans rötter i Sverige är betydligt längre än hennes nämnda femhundra år. Finskan i Sverige är ett ursprungsspråk, som enligt den eniga politiska klassen i både Sverige och Finland, får nöja sig med ett minoritetsstatus i Sverige, medan svenskan som tvingades på Finland först efter den svenska erövringen från 1200-talet, är ett officiellt nationellt språk.
http://finnpro2000.tripod.com/spraket.htm
Uutta Tietoa Elisa.net
Nuista kielensä vaihtaneista UGREISTA
Joka Dick Harrison sanoi joitain viikkoja sitten sr.se:ssä, että
"Suomenkieliset ovat olleet Ruotsissa ammoisista ajoista lähten."
Mutta Dickin mukaan Seppäsen kaltaista ohejlmaa ei voisi tehdä Ruotsissa.