Avoliitossa viitisen vuotta ja suhde hyvällä, onnellisella, vakaalla pohjalla. Romantiikkaakin vielä on, ja hellyyttä. Nyt kuitenkin jo puolisen vuotta kova ihastuminen toiseen ihmiseen. Tätä ihmistä näen sattumoisin ehkä kerran kuussa, ja koko maailmani pysähtyy, hengitys salpautuu. Pelkkä hänen hymynsä saa minut pilviin päiväkausiksi, ja samalla möykky rinnassa kasvaa. Möykky siksi, että olisi niin helppoa kun rakastaisi vain sitä omaa rakastaan eikä muihin olisi tunteita. Niin on tähän asti ollut. Nyt kuitenkin tästä toisesta ihmisestä näen romanttisia unia useasti viikottain, ajattelen häntä jatkuvasti, odotan ja odotan seuraavaa kertaa, kun ohimennen näemme ja tervehdimme hymyillen. Järki sanoo, nykyinen suhteeni on todella hyvä minulle, suhde jossa minun varmaankin on hyvä olla loppuelämäni. Mutta tunteitani toiseen olen yrittänyt työntää pois siinä onnistumatta. Tiedän että ihastuminen voi olla TODELLA vahva tunne ja haihtuu pois joka suhteessa pikku hiljaa syventyen muunlaiseksi, mutta ... Neuvoja? Jos yritän vain unohtaa ihastukseni, miten sen teen? Näitä ohimennen tapaamisia en voi välttää, sen verran samoissa piireissä pyörimme. Miten saisin "rauhan"? Tunteeni ovat kovin myllerryksissä ja se raastaa. Ajattelen tätä toista ihmistä jatkuvasti.
Toiseen ihmiseen ihastunut, parisuhteessa, neuvoja?
ounouu
16555
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Pidä kiinni parisuhteestasi mutta elä kuitenkin rehellisesti itsellesi. Onneksi ihastumisia ja rakastumisia tulee koko elämän ajan riippumatta siitä elääkö onnellisessa tai onnettomassa parisuhteessa. Nauti niistä hetkistä kun pääset ihastumisesi kohteen kanssa hymyetäisyydelle ja unissasi voit ilman morkkista olla juuri silleen kun hyvältä tuntuu. Hyvällä tuurilla hänkin ajattelee sinusta samalla tavalla, joten pienellä tönäisyllä voisitte saada upean ystävyyssuhteen aikaiseksi. Vuosien päästä tulet huomaamaan mihin suuntaan ystävyytenne lähtee ja se on sitten aivan teistä kiinni mihin se johtaa vai johtaako tukevaa kaveruutta pidemmälle.
Niinpä, mitä tuossa voi tehdä? Yritä nyt ainakin pysyä poissa hänen lähettyviltään ja järki käteen. Oma suhteesi saattaa tuntua muutaman noin vuoden todella ankealta, mutta sinun kannattaisi kuitenkin ottaa omaa tilaa ja kertoa puolisollesi tunteesi. Tai riippuu tietysti suhteestanne.
Minä tein niin ja kovin takertuvaiseksi tuo toinen muuttui...oma paha oloni kaikesta vain syveni.
Kerroin rehellisesti, mitä aion tehdä, sillä minun oli vaikeaa katsoa kumppanini pelkoa ja hätää siitä että minä oikeasti saatan lähteä tästä.... Tuskien taival se oli, mutta nyt on taas niin tasaisen mukavaa eloa. Pystyn näkemään meidät yhdessä ja erillisinä, aikuisina ihmisiä. Meillä on mukavaa yhdessä. EI tunnekuohuja eikä muutakaan joka heilauttelisi venettä liikaa.
Sinä päätät.
muualle.
Samanlainen tilanne itsellä ollut ja siksi täällä sivuilla pyörin.. Itse yritän vain unohtaa, vaikka näen toisest unia melkein joka viikko. Se tunne,kun ihastuu toiseen on niin jotenki outoa ja miettii miten itse antaa sen tapahtua mutta kun olen hokenut tunteille ei voi mitään. Onko sinulla perhettä? Jos ei niin silloin helppo punnita asioita...
Menee ohi. usko pois!
vuoden, ei mene ohi, mitäs teen,,
Heips. Mullakin oli vastaavanlainen tilanne. Tunteet olivat molemminpuolisia. Sitten silmäni aukenivat, kun ihastus menikin eteenpäin omassa liitossaan. Tajusin, että tämä oli vaan tyhmä pieni ihastus, ja mun tunteilla ja parisuhteella oli vaan leikitty. Onneksi mitään fyysistä ei ehtinyt tapahtua. Tämä asia puitiin kyllä kotonakin moneen kertaan. Ihastus haalistui, tosin ei koskaan unohdu.
Elämä kuitenkin menee eteenpäin, ja asia oli sitten tarkoitettu näin.
moi, kestikö kauan ennen kuin ihastus löysi uuden ja miten kotona on asian kanssa selvitty? Onko anteeksianto ja unohdus vai jatkuva kyylääminen?
Moi, ihastus on varattu. Tuli toisiin ajatuksiin ja liimautui puolison kylkeen kiinni; vaikka itse teki mulle aloitteen...Alkuun oli kotona vaikeeta, eron partaalla oltiin. Mutta kun on pitkä suhde takana niin jatkettiin yhdessä kuitenkin. Ikävä kyllä jaksaa siitä kuitenkin aina aika ajoin muistuttaa minua, mutta onneksi ei kuitenkaan kyylää mun tekemisiä.
Parisuhteellinen oletko mies vai nainen ? Kuulostaa Nii tutulta....
Nainen.
Moi, tuliko mies toisiin ajatuksiin omasta vaiko vaimonsa päätöksestä? Eli liimautuiko vasta kärähdettyään, vai tuliko oikein itsellisen mietinnän tuloksena kotiinpaluu?
Oliko seksiä, jos oli niin silloin ootte olleet jo sen verran pidemmällä että varmaan sattuu kun toinen lähteekin karkuun. Jaksamista sinulle.
Liimautui kärähdettyään. Ei siis onneksi ehtinyt mitään fyysistä kanssakäymistä tapahtua, vaikka sellaista minulle ehdottikin. Ja näin jälkeenpäin ajatellen, onneksi vähän jarruttelin tuon suhteen, taisi olla elämänii viisain teko :)
tiedän tunteen..........
Järjellä voi työntää tunteitaan sivuun. Jos hekumoit jatkuvasti ajattelemalla häntä ole syypää itse omiin tunteisiisi. Älä ajattele toista jatkuvasti! Anna ajatuksillesi muuta ajateltavaa ja elämällesi muu mielenkiinnon kohde joka ei satuta puolisoa. Ihaile häntä mutta ymmärrä että kaikki mitä maailmassa ihailet ei suinkaan kuulu sinulle!
kun elän tunteella,joka asiassa