mikä mitä miksi?

Nyt laululla mä itseäni tahdon huvitella
Tammisaaren vankilasta hieman lauleskella
Siellä meitä ahkerasti koulutetaan siihen asti
Kunnes jokainen on bolseviikki
Muistan ajan mennehen kun kiväärit ne paukkui
Kun herrat meitä ampuivat ja puniikiksi haukkui
Tuhansia vankiloissa, toiset kylminä jo soissa
Toistaiseksi kätkettyinä
Tuomituita ollahan, eikä aivan suotta
Joko eliniäksi tai kaksitoista vuotta
Sei oo paljon paljon puniikille, monen kirkon polttajille
Roistoille riivatuille
Vielä vaan mä hoippuroin tään kovan kurin alla
Ei kuula mua tappanut, en kuollut lotinalla
Monta vuotta niskassani jatkan vielä lauluani
Vaikka värssyn kerrallansa
On vuosi vasta kulunut ja toinen aluillansa
Tottahan sen jokainen jo pitää muistoissansa
Vapaus kun kerran koittaa tarkistamme kumpi voittaa
Mekö vaiko valkoinen sakki
"Rock-ruhtinas" Jussi Raittinen levytti Tammisaaren laulun
1969 Scandian julkaisemalle Työväenlauluja pitkäsoitolle.
Pekka Gronow kertoo levyn takakannen tekstissä että
Tammisaaren laulun ensimmäiset säkeistöt on tehty Riihimäen vankilassa v. 1918 ja loput myöhemmin Tammisaaressa. Yllä olevat levytetyn laulun sanat saattavat olla
Tammisaaren pakkotyölaitoksessa työläisrunoilija Jali
Joutsen muotoilemat vuonna 1919.
1900 luvun alussa radio, televisio ja äänielokuvakin olivat
vielä tuntemattomia, joten laulut laulettiin itse, joko ystä-
väpiirissä tai yksin. Saatettiinpa järjestää tanssitikin ilman
esiintyvää orkesteria tanssijoitten laulaessa jenkkansa ja
valssinsa itse, mahtaisiko onnistua nykypäivänä? Tuohon
aikaan melkein jokaisen nuoren taskussa oli pieni vahakantinen vihko, johon kirjoitettiin laulujen sanoja.
Tammisaaren laulu edustaa varhaista kuplettiperinnettä,
ja on sikäli poikkeava varsinaiseksi työväenlauluksi. Luultavasti laulussa on ollut paljon enemmän säkeistöjä esittäjästä ja tilanteesta riippuen, kuten kupleteissa on tapana. Ajankohtaiset asiat vääntyivät kansan suussa laulelmiksi, joita alettiin sitten myöhemmin ammattimaisemminkin tekemään, esittämään ja levyttämään.
"Suomessa hyvin merkittävinä kupletööreinä pidetään J.
Alfred Tanneria sekä Yhdysvalloissa asunutta Hiski Salomaata. Myöhempiä vaikuttajia ovat esimerkiksi Matti Jurva, Esa Pakarinen, Reino Helismaa ja Jaakko Teppo.
Suomen ensimmäiset kupletti- ja iskelmälaulajien kuninkuuskilpailut järjestettiin Helsingin työväentalossa vuonna 1950. Yleisö äänesti kuplettikuninkaaksi teatterinjohtaja Yrjö Syllbergin Helsingistä ja iskelmäkuninkaaksi Erkki Junkkarisen Lauritsalasta" kertoo Wikipedia.
Ilkka Ahmavaara