Kuinka tiheän suodattimen voin asentaa ja varmistaa silti riittävän tuloilmamäärän.
Ikkunan korvausilmaventtiilin suodatin/siitepölyt
Pienhiukkaset
286376
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Selvinnee kokeilemalla. Filtrete tuntuu meillä ainakin näin kesäaikaan estävän ilman tulon lähes kokonaan vaikka paperilla -20%. Mutta toki kun vähästä ottaa vielä pois niin se on sitten tosi vähän. Talvella toiminee ok. Tehokas kyllä on, näkee miten tummuu vaikka ei missään keskustassa tai valtatien varrella asuta.
Laita Mobair 2030 tuloilmaventtiili filtrete suodattimella, niin tulee kesälläkin ilmaa läpi.Talveksi sitten karkeampi suodatin.
Hyvä jos olisi mahdollisuus asentaa.
Kysymykseni koskee ikkunoissa olevaa korvausilmaventtiiliä.
Mitä tekee suodattimella joka estää ilman vaihtumasta.
Miksi ikkunaan on laitettu sellainen korvausilmaventtiili johonka ei voi asentaa riittävän tehokasta suodatinta?
Ikkunaan asennettu korvausilmaventtiili lienee suomalaisen insinöörin ja ilmanvaihdon asiantuntijan nerokkain aikaansaannos.
Viileillä ilmoilla venttilin kylmät ilmavirtaukset heikentävät asumismukavuutta.
Lisäksi olematon suodatin ei estä ulkoilman saasteiden pääsyä huonetilaan.
Jos asentaa korvausilmaa puhdistavan suodatimen, niin venttiilistä ei tule puhdasta eikä likaista ilmaa.
Onko olemassa järkevää selitystä? Miksi ikkunaan asennetaan käyttötarkoitukseen nähden soveltumaton tuote.
Kolme syytä:
- halpa hinta
- halpa hinta
- halpa hinta
Karmiventtiili maksaa asennettuna luokkaa satasen. Fiksummilla systeemeillä jo se pelkkä venttiili voi maksaa satasen ja asennus siihen päälle .... mikä ei ole ihan muutaman kympin juttu, jos pitää vaikka timattiporata reikä seinään.
Ikkunoita on myös tarjolla mallina tuloilmaikkuna, joihin saa parhaimmillaan F7-luokan hienosuodattimen. Mutta ihan varauksetta en tällaisiakaan suosittele. Ne pikkuruiset suodattimet pitäisi puhdistaa yhtä usein kuin pienten iv-koneiden suodattimet eli karkean pölyn imurointi 3 kk välein ja suodattimen vaihto paikasta riippuen 6-12 kk välein. Kuka viitsii aukoa kaikki isot ikkunat - myös keskellä talvea - suodattimen huoltoa varten.
Karmiventtiilien suodattimet ovat mallia "kärpässiivilä" eli siitepölyt tulee hyvin läpi. Toki sinne voi tunkea vaikka vanhat sukkahousut. Sitten tuleekin ilmaa huimat 1 l/s...
Suodatinkankaat varsinkaan filtrete eivät päästä ilmaa lavitse riittävästi ilman puhallinta. Muita puhaltimella varustettuja tuloilmalaitteita ei taida olla kuin tämä Mobair 2030. Itsellä on makuuhuoneessa riittävän leveä tuuletusluukku, johon Mobair mahtu. Vuoden on pyörinyt ja tyytyväinen olen ollut. Siitepölyajan pidän filtrete-suodatinta ja muulloin karkeasuodatinta. Happea tulee riittävästi. Tyytyväisiä ollaan toistaiseksi oltu. Laite maksoi varasuodattimineen alle 250.
Kaupungissa kannattaisi käyttää hienosuodatinta vuoden ympäri. Siitepöly on karkeaa ja suurin osa siitä jää jo karkeasuodattimeenkin (siis puhuttaessa jostain G4 tasosta, karmiventtiilien suodattimet ovat paljon tätäkin heikompia).
Terveydelle haitallisimpia ovat pienhiukkaset, jotka ovat peräisin palamisprosesseista. Siis autoliikenteestä, energiantuotannosta tai, pientaloalueilla, naapurin takasta. Pienhiukkasten pitoitusuudet ovat korkeimmillaan talvipakkasilla, kun lämmitystarve on suuri ja inversio voi vangita päästöt maanpinnan tasolle.
Kärpässiivilää paremman suodatuksen (suht pienellä painehäviöllä ts. vehkeestä saa ainakin yhdelle ihmiselle riittävän korvauilmavirran per venttiili) saa ulkoseinään asennettavalla Velco venttiilillä (suodatin tulee sinne läpiviennin sisään) tai sitten yhdellä seinäpintaan asennettavalla venttiilillä (en saa nyt nimeä mieleeni), jossa käytetään F7-laajapintasuodatinta. Taitaa vain olla näissäkin vaihtosuodattimen hinta luokkaa 10 €/kpl ja vaihto kaupungissa 2x vuodessa ja näitä tarvitaan useampi kpl asuntoa kohti... juuei, ei monikaan halua tällaiseen rahaa tuhlata. Kun pienhiukkasia ei näe, ei niistä tarvi stressata. Satasen voi käyttää johonkin hyödyllisempään, kuten kasvovoidepurkkiin...
Onko halpa korvausilmaventtiili vain itsetarkoitus, jonka toiminta sekä terveysvaikutukset voivat olla sattumanvaraisia?
Eikö ventiilin tarkoitus olekkaan saastettoman ja riittävän ilmamäärän tuomista huonetilaan? Asumisviihtyvyyten vaikuttavista haitoista puhumattakaan.
Onko jotkut suositukset tai säädökset johtaneet tähän erikoisuuteen.
Eli ala-arvoisen huoneilman vaihtaminen, ulkoilman saastaiseen ilmaan.
Vanha mökki, vanhan mökin hajut ja painovoimainen ilmanvaihto. Kaksi mobairia ja poistohormi. Hajut on hävinnyt, eikä ylipaineesta ole tietoakaan. Pakkasilla riittää pelkkä painovoimainen ilmastointi.
On johtaneet, 80-lopulla tuli uudet ilmanvaihtomääräykset jossa määritettiin kuinka monta litraa sekunti pitää tulla korvausilmaa asuntoon. Grynderit veti reiät seinään tai ikkunaan ja jopas tulloo ilmaa. Siinä samalla kun tuhottiin ikkunoiden ääneneristävyys, lämmöneristävyys saatiin 'järjestelmä' joka suodattaa kaiken hyttystä suuremman.
2003 tuli sitten vaatimukset oikeasta suodatuksesta ja saatiin koneellinen tuloilma.
Oikeaa tietoa. Mitkään ilmanvaihdon määräykset tai asetukset eivät koske olemassa olevaa kiinteistökantaamme.
Siksi tuhansista kiinteistö voi puuttua korvausilman tulokanavat.
Lisäksi ikkunoihin voidaan edelleen asentaa "järjestelmä" joka tuhoaa ikkunoiden äänieristystä, lämmön pitävyyttä, lämmöneristävyyttä ja joka suodattaa vain hyttystä suuremmat oliot.
Tämän halpahintaisen tuotteen asentamisen ovat hyväksyneet "kaikki tietävät", kiinteistöjen haltijat, hallitukset sekä asiantuntija isännöitsijät.
Tällä ilmanvaihto järjestelmällä on aikaan saatu vedon tunteet, alhaiset huonelämmöt ja heikot asumisviihtyvyydet.
Puhuinkin määräyksien kehittymisestä enkä olemassaolevasta rakennuskannasta. Siihen tietenkin sovelletaan sen aikaisia säännöksiä. Poikkeuksena on se, jos rakennuksen käyttötarkoitus muuttuu, eli vaikkapa toimistotilasta tehdäänkin asuntoja.
Miksi kerrostaloissa suljetaan tai teipataan ikkunoiden korvausilmaventtiilit?
Onko tämä vain harhainen huhu tai tosiasia.
Taloyhtiössämme harkitaan korvausilmaventtiilien hankintaa.
Filtretellä pitää olla otsapintanopeus enintään muutama cm/s, jotta se toimii. Erotuskyky heikkenee, jos otsapintanopeus on liian suuri. Siis jos iholla tuntee pöhötystä jostain raosta, niin todennäköisesti nopeus on liian suuri. Tietysti se filtrete pienentää virtausvastuksellaan jonkin verran nopeutta. Siksi sitä allergiakaupoissa kai lähinnä myydäänkin tuuletusikkunaan liimattavaksi eli koko ikkunan alalle. Tosin sisäänpäin aukeaviin ikkunoihin se ei tietty onnistu.
Kannattaa asentaa vain riittävän tehokkaalla suodattimella varustettu korvausilmaventtiili.
Käytännössä eniten haittoja aiheuttaa ikkunaan asennettu venttiili.
Rakoventtiili ei aiheuta lainkaan haittoja jos tuuletusikkuna on hieman raollaan!
Olemassa olevan kiinteistökannan ilmanvaihtoon liittyvät asiat, ovat taitamattomien mututuntumien varassa.
Taitamattomuus sekä tietämättömyys koskee käyttäjiä (asukkaita), päättäjiä, suunnitelijoita sekä toteuttajia ja käytännön työn suorittajia.
Vain terveydenhoito puolella on riittävää tietoa, hengitystiesairauksien hoidosta.
Ikkunan korvausilmaventtiiliin ei voi laittaa siitepöly tai pienhiukkas suodatinta.
Säädetyt ilmamäärät edellyttävät vain kärpäs-suodattimen käyttöä.
Onko sisäilman laadulle olemassa virallisia määräyksiä, suosituksia tai raja-arvoja?
Sama kysymys, sisätiloihin tulevalle korvausilmalle?
Ilmavaivoille ja puhalluksille ei ole annettu tiukkoja ohjeita ja määräyksiä!!!
Vain sisäilman runsaat homeitiöt voivat rajoittaa sisätiloissa oleskelua.
Tämäkin on mahdollista vain pitkäkestoisten ja perusteellisten tutkimusten jälkeen.
Maamme saneerauskulttuurissa sekä kiinteistöjen ylläpitotavoitteissa, sisäilman laadulla on olemattomat tavoitteet ja määräykset.
Kansalaisemme on ohjeistettu tyytymään puutteelliseen tai toimimattomaan ja olemattomaan ilmanvaihtoon.
Terveysviranomaisilla ei ole muuta mahdollisuutta, kuin vain tiedottaa sisäilman vaaroista ja hengitystiesairauksien yleisyydestä.
Huono sisäilma on suurempi terveysriski, kuin liikalihavuus tai huonot ruokailutottumukset.
Piukkapipoiset terveydenvaalijat ja eineksien puputtajat, eivät ole huomioineet huoneilman aiheuttamia terveysvaaroja.
Terveyden hoito on osittain vain muoti-ilmiö.
Kenen vastuualueisiin kuuluu kerrostalon huoneilman poisto ja korvausilman tulo?
Kuuluuko kiinteistöhuollon vastuualueisiin sisäilman laatu?
Talon hallitukselle se kuuluu!
Kymmenistä valituksista huolimatta, kerrostaloomme ei ole asennettu korvausilmaventtiilejä. Millä tavalla, tai voinko syyttää hallitusta sisäilman tahallisesta pilaamisesta.
Onko olemassa vanhan kerrostalon ilmanvaihtomääräyksiä?
Samat säännöt pätevät niin uusiin kuin korjattavaviin vanhoihinkin taloihin. Linjasaneerauksen yhteydessä yleensä asennetaan ikkunoiden puitteisiin korvausilmaventtiilit. Tällöin taloyhtiö säästää lämmityskustannuksissa remontin jälkeen ja takaisinmaksu on lyhyempi.
Todellista asioista tietämättömän asentajan, kannattaisi keskittyä vain oman ammattitaitonsa kehittämiseen.
Ikkunaan asennettava "korvausilmaventtiili" on halvin ja häpeällisin tapa hoitaa kiinteistön "ilmanvaihto-asioita".
Ratkaisu kertoo ilmanvaihdon alennustilasta sekä arkijärjen puutteesta.