Afrikkaan?
Minne kirahvi
kadonnu?
292420
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
....viime aikoina ortodoksisuuden laitumien liepeillä. Ainaskii pari havaintoa kuun vaihteen tienoilta.
Enpä olisi osannutkaan arvata...
Ihan kuin et tietäisi... ;) Siis olettaen, että olet se entinen Almi.
Mie oon ka Miisu.
Luultavimmin henkilökohtaisesti Kirahwin tuntien pidän ilmeisenä, että hän on käynyt ortodoksisuuden maiseman kauniita erityispiirteitä ihailemassa, mutta tuskin harkitsee muuttoa sinne. Uskoisin häntä viehättävän siellä sen, minkä minä hänen ohellaan katson rakkasta luterilaisesta kirkosta puuttuvan: kirkkomme tarvitsisi hiukkasen lisää suoraselkäisyyttä ja aavistuksen verran vähemmän myötätuulessa kulkemista. Se ei ole silti syy heittää lasta pesuveden mukana pois.
Kerro asiasi suoraan niin kuin mies! Ei tarvi miettiä ja yrittää lukee riviesi välistä. Suoraselkäisyyttä vaadit, miksi sit ootte ottanu vallan pois kirkolta. Ei muutaku puuta roviolle, ja mummut tuleen. Myötätuuli, pakko yrittää mielyttää kaikkia, muute kaikki luuserit eroo porukasta puh.soitolla ja menne citykirkkoihin, ku siellä ni vapaa ja rentomeno(kitarat,rummpui ja kaikkee:). Lastensuojelulaki kieltää lasten kurittamisen, heittely on varmasti sellaista!
Ortodoksisuudesta olen ollut kiinnostunut sitten varhaisen teini-iän, joten kyseessä ei ole mikään uusi asia. Ja ortodoksisuus-palstallakin olen käynyt ja kirjoitellut varmaankin yhtä kauan kuin lestadiolaisuus-palstalla. Joten sekään ei sinänsä ole mitään uutta.
Yksi ortodoksisuudessa arvostamistani piirteistä on juuri sen suoraselkäisyys ja muuttumattomuus. Tuulet puhaltavat milloin mihinkin, mutta ortodoksinen kirkko ei ole suuremmissa määrin lähtenyt kosiskelemaan kansaa taipumalla näiden tuulien mukana (kuten eräät muut uskonyhteisöt).
Mutta kun asia tuli puheeksi, myönnettäköön kuitenkin eräs seikka, jonka olen tullut todenneeksi parin viime vuoden aikana. Nimittäin jos käytetään vertauksia, niin luterilaista teologiaa lukiessa usein tuntuu kuin kasaisi palapeliä, johon palat pitää hakata vasaralla, kun taas ortodoksista teologiaa lukiessa tuntuu, että palat vain putoilevat paikoilleen itsestään.
Asioita tutkiessani olen myös joutunut luopumaan joistain luterilaisista käsityksistä, mm. yksin Raamattu -periaatteesta, koska se on kestämätön. Tosin käytännössä hyvin harvat luterilaisetkaan noudattavat sitä. Vanhan kirkon perinne on vain korvattu 1500-luvulta alkavalla luterilaisella perinteellä (tai 1800-luvulta alkavalla lestadiolaisella perinteellä). Ja on joitain muitakin asioita, mutta en viitsi mennä niihin nyt syvemmälle.
Kuitenkin ortodoksisessa kirkossa on myös asioita, jotka on vaikea hyväksyä, esim. esirukoukset kuolleiden puolesta. Myös suuri symboliikan määrä tuntuu pelkistetympään symboliikkaan tottuneesta joskus väsyttävältä ja puuduttavalta, vaikka se tietysti toisaalta on myös rikkaus ja sen voidaan käyttävän hyväkseen muitakin aisteja kuin kuuloa.
Se miten ihminen pelastuu määritellään luterilaisuudessa ja ortodoksisuudessa kielellisesti hieman eri tavalla, mutta olen tullut siihen tulokseen, että sanojen takana oleva ajatus ei loppujen lopuksi eroa paljonkaan. Luulisin jopa, että perinteinen lestadiolainen ajattelutapa on tässä jopa lähempänä kuin luterilaisen puhdasoppisuuden ajattelutapa.
Mitä tulee ortodoksiseen kirkkoon liittymiseen, niin en pidä sitä missään tapauksessa poissuljettuna vaihtoehtona. Sen aikaa näyttää, mitä tuleman pitää.
Kukahan sinä muuten mahdat olla? Jos sinä tunnet minut, niin todennäköisesti myös minä tunnen sinut, mutta en osaa kyllä yhtään arvailla. Heitä vähän vihjeitä! :)
Hei veliseni/siskoseni
Kukin tyylillään. Jos nyt haluat suoraa puhetta niin antaa tulla: mummot tuleen? Onko sinulla jäänyt iltalääkkeet ottamatta?
Oma tekstisi on niin epäselvä, ettei sitäkään oikein voi sanoa suoraksi puheeksi. Jäsentelepä tekstisi uudelleen, mieti hiukan mitä oikeastaan haluat sanoa ja palaa sitten kirjoittamaan.
Tässä lainaus tekstistäsi:
"Myötätuuli, pakko yrittää mielyttää kaikkia, muute kaikki luuserit eroo porukasta puh.soitolla ja menne citykirkkoihin, ku siellä ni vapaa ja rentomeno(kitarat,rummpui ja kaikkee:). Lastensuojelulaki kieltää lasten kurittamisen, heittely on varmasti sellaista!"
En päässyt perille, mitä oikein tarkoitat. Ehkä olen sitten vain hiukan yksinkertainen.
Tässä taannoin sanoit saaneesi erään tekstin käännöksen tarkistettavaksi, eikö niin?
Niinhän se oli. Ennen sitä keskustelua minulla oli tiettyjä arveluja henkilöllisyydestäsi, mutta siinä keskustelussa kysyit asioita, jotka sinun periaatteessa olisi pitänyt tietää, jos olisit ollut se, joksi sinua arvelin. Mutta ehkä se oli hämäystä? Tai keino saada selville minun henkilöllisyyteni? :)
Tuskin edes tunnetaan ja sä alat mua sukuus vetää. Herää!
No anteeks toi iltainen, hieman heikkolahjainen kirjoitukseni. Olin aika väsyny ja kiire nukkumaan. Nyt oon taas tääl työpaikalla ja hetki/tai loppupäivä aikaa:) Sit iltapäiväl taas tonne l-salille. Siis mummot...no heitetään samalla punatukkaiset neidot roviolle..(tää oli heitto siihen sun kirkolle kaikki valta heti takas) Valta sille joka sen ottaa...jos kirkko on siitä luopunut, niin vahvempi(parempi? on sen ansainnut! Eli kyllä tällä hetkellä Euroopassa ihan muut käyttää valtaa kuin kirkko(toisin oli Lutherin aikaan).
MIKÄ TOI LÄÄKEJUTTU ON! Älä ala mulle tarjota omia iltatoimiasi!
Jovain, minä lähetin sen sinulle. Kuten tiedät, elän ympäristössä, jossa ei aina paljasteta kaikkea kerralla.
Tarkoituksellisesti en ole onkinut mitään selville, mutta minkäs sille mahtaa, kun jotain sattuu vahingossa hoksaamaan...
"MIKÄ TOI LÄÄKEJUTTU ON! Älä ala mulle tarjota omia iltatoimiasi!"
Johtui edellisestä, hiukkasen sairaan tuntuisesta vastauksesta. Muistutin siitä, kuinka tärkeää on ottaa psyykenlääkkeet ajallaan. Tiedän sen oman työni takia.
Totta, että kirkolla ei ole sitä varsinkaan maallista valtaa, mikä sillä aiemmin on ollut, ja hyvä niin; Lutherkin kannatti kahden reginetin oppia, jonka hän tiettävästi puki seuraavaan ajatukseen: maallisena hallitsijana viisas pakana on parempi kuin tyhmä kristitty. Yhdyn ajatukseen täysin.
Huomautan, että ihmiset joko OVAT tai EIVÄT ole veljiä tai sisaria, ihan riippumatta siitä, haluavatko he vai eivät. Ihan kokonaan muut ovat päättäneet siitä jo aiemmin.
Pyytäisin ystävällisesti kaikkia kirjoitajia välttämään ilmaisua: "sulla on lääkkeet ottamatta". Sehän on selvä herjaus ja vihjaisee, että kirjoittaja ei olisi "täysijärkinen".
Tarvittaessa voin kyllä käyttää tällaisessakin tapauksessa "delete" näppäintä:)
Aika nopeesti sä tarjoot lääkehoitoo...mä ihan huvikseni, päätän kirjottaa tänne jotain. Kuule tää osasto on ollut mulla jo pitkään huvituksen lähteeni, harvemmi tänne mitään kuitenkaan tulee kirjoitettua (on aika vieraita nää aiheet, aika kaukana tavallisesta elämästä, mut siihen porinaa onki sit tarkotettu muut paikat?)). Sulle taitaa muutkin "osastot" olla tuttuja, en kyllä ihan sun reaktiosta päätellen,oo ihan varma ookko sä hoitaja vai hoidokki. No sillä mulle ei oo väliä, ja oo säkin ihan vapaasti, sä paranet sitte ku se aika on:)
Mutta yhteinen ystävämme kirkko, nii eihän se hyvin voi. Mutta siksipä Jeesus jätti tänne ruumiinsa tilalle uskovaisten seurakunnan. Kirkko ja muut traditiot on syntyny sit myöhemmin, uskovien lauma pieni.
Esitän anteeksipyyntöni sekä wiisaalle wanhalle waimolle että keskustelukumppanilleni, jota kohtaan olen käyttänyt asiatonta ilmaisua. Pyrin pitäytymään itse asiassa enkä provosoitumaan.
Siis mä voitin sut 1-0 :). Toisaalta mite joku nimimerkki voi loukkaantua jne. Tai mites toi herjaaminen? taitaa polliisi kuolla nauruun jos meen rautatieaseman taa sanoo, että mua on loukattu sanomalla pöpiks, NETISSÄ! Se sanoo, että totta se on kun siel aikaa vietät.
Anteeksi pyydetty, anteeksi annettu!
Mä valitettavasti en, oikein täs tilanteessa osaa vain tavan vuoks pyytää anteeks, koska mä en ole tehny mitään väärää...nyt tässä.
Mä kerron sulle salaisuuden, mulla oli tarkotuski provosoida sua. Kirjotukses oli mielestäni sen arvoinen, tai oikeastaan arvoton. Sen sä varmaan huomasit itekin ja siksi halusit laittaa mulle sun arvostelijalle lääkityksen. Toimitko sä aina niin? Ei ois hauska olla sun osastolla...:)
Ja ne ovat täysin asiattomia. Haluat vain kontrolloida muita ihmisiä sinä hyvä sokea narsisti.
Sä et tainu saada hymypoikapatsasta koulussa?:) Mieti miksi! Ei näitä viestejä oo pajjo lukee. Kohdallasi myös ajoissa nukkumaan meneminen voisi vähentää päässäsi ahdistusta ja pahoja ajatuksia. Mukavaa syksyä sulle silti:)
Eikö ole tavanomaista ja hyväksyttävääkin, että arvosteluun vastataan? Eri asia on sitten, MITEN se tehdään. Ehkäpä meillä molemmilla olisi oppimista siinä?
Mutta jos voitosta puhutaan, olet varmaan saanut sen, joten pidä hyvänäsi.
Ja joka ei arvostelua kestä itkeköön! Arvostelijoille voi vastata ihan miten huvittaa, yleensä kannattaakin vastata mitä sattuu ja kuljettaa asia ihan jonnekkin muualle. Sitä kait sanotaan väistämiseksi. Mä ite suosin hyökkäys menetelmää. Ei oo aikaa väistellä, elämä ni lyhyt.
Ekas weljeilet mu kaa ja nyt jo puhut meistä! Meillä molemmilla oppimista? kirjoita vaan omasta puolesta...mun tarte mittän oppia. Mä vastaan aina tilanteen mukaisesti, sopivaa menetelmää ja voimankäyttöä käyttäen.
Mulle opetettiin, ettei tärkeintä ole voitto, vaan vastustajan murskaaminen.
"Mulle opetettiin, ettei tärkeintä ole voitto, vaan vastustajan murskaaminen."
Et sano tuossa, oletko ottanut opetuksesta vaarin, mutta oletan, että kannatat yllä vastauksestasi lainaamaani lausetta.
Tuo ohje on aika kaukana siitä kristillisyydestä ja uskovaisuudesta, mihin minua on opetettu tai ainakin yritetty opettaa, ja jonka kannattajaksi tunnustaudun. Jeesuksen sanoihin vetoamista pidän usein hurskasteluna ja siksi käytän Raamatun lainauksia säästäen. En muista Vapahtajamme opettaneen yllä kuvatulla tavalla. Jos kannatat esittelemääsi ajattelutapaa, meillä ei periaatteen tasolla ole kovinkaan paljon yhteistä.
Olen edelleenkin sitä mieltä, että sinulla on paljon oppimista, hyvin paljon. Vastoin toivomustasi otan kantaa myös sinun puolestasi.
Täten teen tiettäväksi, että olen edelleen keskuudessanne. Tätä palstaa olen lukenut lähes joka päivä (ja muutamia muita palstoja), mutta en ole innostunut kirjoittelemaan kovinkaan paljon viime aikoina. Yrittäkää keksiä jotain sellaista, mistä kirahwikin innostuisi... :)
Tulin minäkin pistäytymään. Onko täällä sama meininki kuin keväälläkin?
Kesä on mennyt ja syksy alkanut. Kaikilla taitaa olla niin paljon tekemistä,ettei täällä jouda aikaansa kuluttamaan!
Hyvää syksyn jatkoa sinullekin.
http://www.cyberhymnal.org/htm/d/a/dayofres.htm
Kiitos samoin hyvää syksyn jatkoa sinulle! Palsta on suurin piirtein entisensä. Tosin vanhoillislestadiolaisuus-palstan perustamisen jälkeen tämä on hieman rauhoittunut, koska osa lähinnä vanhoillislestadiolaisuuteen liittyvistä jatkuvasti toistuvista keskusteluaiheista on siirtynyt sinne häiritsemästä keskustelua täällä.
Epäilen suuresti, että kyseinen hymni kuuluu ortodoksisen kirkon nykyiseenkin pääsiäisyöpalvelukseen. Saan kiinni muistin pohjalta sanoja suomeksi sieltä ja täältä, mutta en ihan kokonaisuutta.
Aiheuttaako se väristyksiä sinussa?
Ortodoksisuus on selkeästi laiskan ihmisen laiskaa laahustamista.Luin tuolta että palaset vain loksahtelevat paikoilleen.Vaihtoehtoisesti taas pitäisi miettiä asioita?
Kyllä elämä on ikävää :)
Sitähän ei tietä, vaikka kuvaamasi kaltaiset risut ja porkkanat kummasti innostaisivat kirahwia kirjoittelemaan. Kokemusteni perusteella raha on ihan kivaa olla olemassa. Vankilassa en ole istunut paitsi Monopolissa, mutta käynyt olen oikeassakin, eikä se kovin kivalta paikalta vaikuta. Toivoisin kuitenkin, että tällekin palstalle kirjoittaminen perustuisi vapaaehtoisuuteen. Tämä taisi kyllä mennä hieman ohi aiheesta... :)
Ortodoksisuudessa kieltämättä on asenne vähän sellainen, että oppi on tämä, take it or leave it. Protestanttisuudelle tyypillistä individualistista "musta tuntuu"-teologiaa katsotaan vähän kieroon. Itse olen hyvin individualistinen luonteeltaan, joten minusta on kiva käännellä ja väännellä asioita itse, enkä halua että kukaan auktoriteetti alkaa määräillä. Siksi protestanttisuus kieltämättä sopii varsin hyvin persoonallisuuteeni. Tosin protestanttisuudessakin on vastaavia auktoriteettisempia virtauksia, eivät esim. monet lestadiolaisuuden suuntaukset ja ns. tunnustuksellinen luterilaisuuskaan juuri innosta omaan pohdiskeluun, vaan sielläkin on käytössä se sama take it or leave it -periaate.
Yleensä ottaen olen kyllä ehkä joissain asioissa joidenkin mielestä laiska, mutta minkäs sille voi, mitkä geenit itsessään dominoivat. Yhtähyvin olisi voinut käydä toisin, koska molemmanlaista geneettistä perimää löytyy. Jos se sitten edes geneettisesti määräytyy... Maantieteellisesti ainakin voidaan nähdä selviä eroja. Saksa, Hollanti, Tanska, Ruotsi - siinä esimerkkejä hyvin säntillisistä ja ahkerista alueista. Eron huomaa selvästi siirtyessä Ruotsista Suomeen tai Hollannista Belgiaan. Suomen sisälläkin voi nähdä eroja lännen ruotsalaisten alueiden ja itäsuomalaisten alueiden välillä. Euroopan romaaniset ja slaavilaiset alueet taas ovat hyviä esimerkkejä suurpiirteisistä ja laiskemmista alueista. Mikä sitten loppujen lopuksi on paras? Pääasia kai että kukin elää siten kuin itsestä tuntuu parhaalta?