ei miehen uusi puoliso tule perheeseenne siksi, että joutuu heti ensitöikseen siivoamaan, pesemään pyykkiä ja kasvattamaan lapsenne. Millainen äiti on se, joka ei hoida velvollisuuksiaan.
Äidit, hoitakaa omat lapset
uusi äiti
25226
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Millainen isä on se, joka ei hoida velvollisuudestaan edes kolmsosaa? Tai ollenkaan? Ei uudella puolisolla ei ole velvotteita, mutta lapsen isällä on.. Joka liian usein unohtuu kun nämä uudet puolisot astuu kuvioihin..
Ei isälle kuulu hoitaa lapsia jos on eronnu. Se kuuluu äidille, joka ne on halunneetkin. Mutta he eivät viitsi, ennemmin pitä mennä viinakauppaan ja laitta lapset kiusallaan hoitoon miehen uudelle naiselle.
Isät tekee töiä äidit laiskottelee, usein ovat työttömiä. Kuin moni äiti tekee töitä? Aika harva. Isät ovat osuuden hoitaneet, kun maksaa elarit ja ex vaimon elämisen ja shoppailun.
Terv. eilen tullut avovaimo ja uusi miehen lastenäiti
Ahdistaako lissu BUA-HAH-HAAAAA
Sitä vartenhan se mies juuri uuden puolison ottaa: että hän joutuu heti ensitöikseen siivoamaan, pesemään pyykkiä ja kasvattamaan miehen lapsia, kun mies itse ei viitsi laittaa tikkua ristiin.
Tämä oli varmasti myös yksi niistä syistä, jonka vuoksi edellisestä liitosta tuli ero. Nyt exvaimolla on vähän vapaata, kun sinä hoidat osan aikaa laiskan miehen lapsia.
Ahdistaako lissu BUA-HAH-HAAAAA
Meni arvauksesi minun osalta pieleen. Ei kannata sokkona ampuilla. :)
Ahdistaako lissu BUA-HAH-HAAAAA
Rakas BUA-HAH-HAAAAA, tämä laukaus meni oikein. Avaaja on mitä todennäköisemmin tämä kuuluisa lissu, koska harvapa myöntaisi ottaneensa ukoksensa vätyksen, joka ei hoida itse lapsiaan.
juu provolta taas haiskahtaa. sääli että ei voi enää keskustella todellisista asioista.
Kyllä, itse kun uusiperheessä elän, aina kun miehen lapset tulevat niin siinä samalla heidät ruokin, heidän pyykkinsä menee meidän pyykkien mukana ja yhtälailla se kodinhoito menee siinä kun normaalinakin arkena.
Lapsia minun ei tarvitse kasvattaa, heidän vanhempansa tekevät hyvää työtä sen suhteen. Alussa mies teki selväksi, että meidän kodissa meidän säännöt ja yhtälailla minua täytyy tarvittaessa totella kuin häntäkin.. Mutta eipä ole vuosien aikana pahemmin tarvinnut puuttua (mitä nyt johonkin kengillä sisällä kävelemiseen, ulko-ovien auki jättämiseen, mutta nuo nyt ovat pieniä asioita enkä laskisi komenteluksi saati kasvatukseksi).
En näe mitään ylimääräistä "rasitetta" lasten läsnäolosta. Ainoastaan tottakai heidän huomiointinsa poikkeaa muusta arjesta. Mutta en sanoisi sitä mitenkään haasteellisesti.
Meillä menee niin, että jos äidille tulee menoja ja isä on töissä, niin kappas vaan, kun minä olen kotona, niin lapset tuodaan minulle hoitoon kysymättä ollenkaan! Sellaisia tilanteitakin on ollut, että en olisi voinut hoitaa heitä lainkaan, ja silti ne on tuotu. Ja tietysti kaupanpäälle olen ilmanen lapsenlikka.
Lapsissa ei vikaa, vähän villejä, mutta niin lasten kuuluu ollakin, mutta tämä itsestäänselvä tyyli alkoi ottaa niin päähän, että nyt olen tehnyt siitä lopun. Sanoin suoraan, että katson lapsia VAIN silloin kuin on mieheni vuoro olla heidän kanssa, mutta äiti hakekoon omalla viikolla oman hoitajan. Emme edes ikinä ole olleet missään väleissä, kun tämä on heti alkuun näkemättä tai tuntematta minua haukkunut ja ollut muutenkin hankala. Lisään vielä Lissulle tämän, etten ole perhettä rikkonut, vaan äiti itse petti ja eli salasuhteessa vieraan miehen kanssa kunnes jäi rysänpäältä kiinni.
Kerran hän kuitenkin lapset mulle tuuppas ekana lomapäivänä ja minulla oli sovittuja menoja, silloin sanoin, että kenen luulet lapsia kattovan kun minä lähden tästä lomalle? Hän vastasi, että sinä, voisit perua menosi, koska minulla on pitkä loma vielä edessä ja että voisin siirtää omaa menoani. Laitoin sitten vain ovet kiinni, koska olin juuri lähdössä kotoani. Sanoin vain että nyt asiat ovat näin, että minä en ole sinun lapsenlikkasi enään ikinä ja nyt alat uskomaan sen!
Hän soitti tietysti miehelleni ja haukkui minut pahemman kerran, että kuinka julma minä olen. Mieheni siihen sanoi, että en minä ole hänelle mitään velkaa tai en minun kuulu hänelle lapsia vahtia. Riita heillekin tuli.
Äiti siis hoitakoon itse lapsensa!
Ei ole sen jälkeen kuulunut mitään. Jään odottomaan seuraavaa härskiä siirtoa häneltä, koska sen hän osaa ja on taitonsa näyttänyt moneen kertaan.
Sulla onkin juuri sitten sellainen vätys mieheksi, kuten varmaan avaajallakin. Itsepähän olet hänet valinnut.
Ei ole mies mikään vätys, hänhän on exälleen sanonut myös suoraan, mutta kun exä ei ota kuuleviin korviin ja on hiton itsekäs! Exä ei kysy keltään, että sopiiko tuoda lapset hoitoon, vaan jos tietää, että kotona ollaan, niin yht'äkkiä soi ovikello ja tuuppaa lapsia sisään!
Älkää avatko ovea tai tuupatkaa heidät takaisin.
Minä ainakin hoitaisin lapseni ihan mieluusti itse, mutta isä on antamassa vastuun tyttöystävälleen...
Lukekaapa minun tapaukseni ja kommentoikaa:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11574521
Miten se on mahdollista? Sinun lapsesihan se on?
Uusikothan nyt pystyy lähes mihin vaan. Kun he ns. väittää, että miehen ex tuo lapsensa hänen hoitoon, se on sen uusikon oma päätelmä, jotta voi esiintyä "omasta mielestä tärkeänä" jotta häntä säälitään ja kehutaan, että onpa hieno ihminen ja äiti on se p...! Sitä se vaan on, kehumisen kerjäämistä.
Tehdään äidistä tavalla ja toisella se huono ihminen. Ei siinä muuta ole, kun pellä pieruilu ja itsensä korostaminen.
Ei kukaan voi otta toisen lapsia itselleen muuten kuin itsevaltiiaana, eikä välitä muista.
Pelkkää huudattamista.
Mutta, tehkääpä äidit tuollanen temppu!!!!!!!!!!!!! Oletten sen jälkeen mielenvikaisia ja hulluja! Mutta ei se uusikko milloinkaan, hän on uharutuja... vastoin omaa tahtoa...heheeeee
Jos kukaan ei laita heille kapuloita rattaisiin, kyllä he mellastavat ja ottavat oikeuden omiin käsiin. Meillä semmoinen ei vetele.
Itse uusikkona pidän aika kaukaa haettuna tuota sinun yleistystä.
Minä en ole uhrannut elämästäni mitään alkaessani suhteeseen mieheni kanssa.
Enkä todellakaan kerää sääliä keneltäkään. Luonto ei anna periksi. Mutta en kyllä anna eksän pomputtaakaan jos sikseen menisi (ei onneksi ole mennyt).
Ja mitä kehuja kerjätään? En ymmärrä? Siitä, että hyväksytään miehen lapset? Sehän on itsestään selvä jos alkaa parisuhteeseen, jossa toisella osapuolella on lapsia.
Eiköhän (tai toivottavasti ainakin) ihmiste ole tarkkaan miettineet mihin ryhtyy. Meillä ainakin käytiin tarkat kesksutelut siitä, mihin me ryhdymme, mitä on odotettavissa ja miten yhdessä selviämme.
Ja ei.. en ole rikkonut mitään, kun se väite tulisi seuraavaksi. Enkä myöskään ole ilkeä "äitipuoli". En koe olevani minkäänlaisessa "äiti" roolissa mieheni lapsille. Heillä on jo äiti. Ja erittäin hyvä sellainen.
Itse ollen kahden vuoden aikana KERRAN ollut miehen lasten kanssa yksin päivän. Ja sekin oli ihan siitä syystä, että miehelle tuli kesken loman hälytys. Ikinä en siitä ajasta vaatinut mitään ,valittanut mitään tai mitään muutakaan epäkypsää.
Ikinä en ole edes tässä parisuhteessa huutanut (en edes lasten poissaollessa, lapset kuulivat vanhempiensa tekevän sitä ihan tarpeeksi). Ikiä en ole pahaa puhunut kenestäkään enkä mustamaalannut enkä yleistänyt.
Kyllä minä ymmärrän, että olen aikuinen ja minun pitää kantaa se oma vastuuni siitä, että seurassamme on puolet ajasta ala-ikäisiä lapsia. Silloin ei ole varaa olla itsekäs tai epäkypsä.
Sama täällä.
En minäkään kulje mikään marttyyrin kruunu päässä, että hohhoijaa, minä joudun hoitamaan miehen lapset kun äiti ei viitsi. En ole koskaan väittänyt olevani mikään uhrautuja tai ketään muuta parempi.
Harvoin mieheni lapsia yksin hoidan, mutta esim. kesällä, kun mieheni on töissä ja minä en, niin ei minun mielestäni lapsia ole tarvinnut hoitoon viedä. Siinä samassa ne ovat menneet kuin yhteisetkin. Eikä asiasta ole tehty mitään haloota, en ole urputtanut sen vuoksi enkä ole mielestäni kokenut vääryyttä.
MInulla ei ole mitään pahaa sanottavaa mieheni lasten äidistä. Hän hoitaa lapsensa joka toinen viikko, mieheni minä rinnallaan joka toinen viikko. Eikä minulla ole valituksen sanaa lasten äidin kasvatuksesta tai äitiydestä, ei ole koskaan ollutkaan.
En ole koskaan kaivannut kehuja, en sääliä, en pelannut pelejä, en korostanut itseäni ja väheksynyt miehen exää, en pitänyt itseäni itsevaltiaana. En ymmärrä, miksi ihmeessä pitäisi? Minulla menevät nämä yleistykset täysin yli hilseen. Tässähän ollaan kaikki aikuisia, ihan fiksujakin ihmisiä, eikä mitään teinejä.
Huomaa, että sinulla ei ole konkreettista kokemusta uusperheestä, ja huomaa, ettet tunne miehesi uutta puolisoa, tai ylipäätään ketään uutta puolisoa. Olet mielessäsi kehitellyt aivan uskomattoman vääristyneen kuvan asioista ja ihmisistä, ja nyt huutelet siitä turuilla ja toreilla kuin se olisi joku yleispätevä totuus. Sinulla on ihan utopistinen käsitys.
Luojan kiitos ettei ole mitään kokemusta. En halunnut sitä leimaa meidän sukuun enkä rikkoa sukumme idylliä, meidän suku ei siedä kiipeilijöitä ja onnen onkijoita.
Emme me ole koskaan halunneetkaan tuntea niitä perheenrikojia, emme missään nimessä, taistelisimme viimeiseen asti sitä vastaan että yrittäisivät kiilata sukuumme ja perheeseemme. Meillä se ei onnistuisi.
En ole voinut kehitellä mitään se ei ole mahdollista, jos ei tiedä mistään mitään. Täällä lukiessani niistä jotka ovat joutuneet siihe rääkkin, niin kauhistellut miten jotkut voivat kohdella toisia lapsia ja exiä noin julmasti, ja siitä vielä jotkut kiittävät! Eikä kukaan tee mitään.
No siitä en tiedä onko nuo totta vai ei, aika karmeilta ne kyllä kuulostaa ollakseen totta, mutta kun noin moni ihminen kertoo samaa ja kannustaa toisia, niin kaipa niissä on jotain tottakin, ei kai kukaan huutele mitä sattuu naama punaisena. Toivon tietysti, etteivät ole totta.
Siksi olenkin niin onnellinen, etteivät omani ole koskaan joutneet kokemaan moista. Siksi olenkin hyvä äiti, ne jotka ovat erimieltä ja pitävät minua hulluna, ovat vain katkeria ja kateellisia. Enkä ota siitä pulttia, minä vaan jatkan taistelua exien ja alsten puolesta, ehkä se josku uusioille valkenee, mitä tuli tehtyä.
Mietin että olisi hienoa päästä seuraavissa eduskuntavaaleissa läpi perheiden puolesta.22
Sinulla näyttää olevan paljon sanottavaa ja mielipiteitä/kokemuksia mm. kiipeilijöistä/onnen onkijoista/naikkosista/nyksistä jne , koksaan yhtäkään tapaamatta.. Mistäköhän akikki tuo tietotaito pursuaa? Omiista ominaisuuksistasi kenties?
Muutenhan sinulla ei pitäis olla mitään sanottavaa mihinkään näistä viestiketjuista KOSKA et vain yksinkertaisesti TIEDÄ. sinä OLETAT.
Olettamuksiinhan se perustuu näidne uusikoidenkin mielensä kevennykset.
Sitähän he tekevät koko ajan, mikää noista ei pidä paikkaansa, se on vaan keksittyä juttua, jotta voivat sättiä mielen mukaan miehen exiä ja lapsia ja kehua itseään oelvansa niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin korvaamaton, ettei tosikaan
Miksi en siis minä? Äideiltäkö se on kielletty ja varsinkin ex vaimoilta, mutta uusikko saa taas tässäkin olettaa ja puhua potaskaa, senkun kerkiää.
No minä en usko niihin enkä välitä, olemme aina olleet oman tien kulkijoita, ja teemme aiat oman tavan mukaan mikä on parasta, mutta puhun monen puolesta jotka ei usalla olla vahvoja mielipiteissään ja sanomisissaan. Olen sen verran vahva ihminen, että pysty sanomaan myös naamatusten asioita, en vain kirjoittamalla.
sinun kommenttisi ehkä otettaisiin paremmin vastaan jos kokeilisit vaikka näin: "minun mielestäni tuo (asia johon viittaat) ei pidä paikkaansa koska (ja syy mihin perustat tämän)"
tai "minun mielestäni uusikot (tms) ovat, mitä nyt mielestäsi ovatkaan, koska oman kokemukseni pohjalta (ja sitten kerrto mihin perustat tämän huomion)"
varmasti otetaan paremmin vastaan eikä aleta hyökkäämään kimppuun :) kokeile vaikka.
"Olettamuksiinhan se perustuu näidne uusikoidenkin mielensä kevennykset.
Sitähän he tekevät koko ajan, mikää noista ei pidä paikkaansa, se on vaan keksittyä juttua, jotta voivat sättiä mielen mukaan miehen exiä ja lapsia ja kehua itseään oelvansa niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin korvaamaton, ettei tosikaan"
Siis mitä/mikä perustuu mihin? Mitä me nyt olemme olettaneet? Tällä olevat uusikot ovat ottaneet knataa vain ja ainoastaan omiin kokemuksiin, eivät yleistäneet kaikkien ihmisten rooleja niiden perusteella.
Mikä nytei pidä paikkaan? Miksi ei? Mikä on keksittyä? Minun elämäni? Tuskin :D
Luultavasti keksisin hieman erinlaisen, jos olisi siitä kiinni..
"Miksi en siis minä? Äideiltäkö se on kielletty ja varsinkin ex vaimoilta, mutta uusikko saa taas tässäkin olettaa ja puhua potaskaa, senkun kerkiää."
"
Ei se ole kiellettyä. Yleistäminen vain on turhaa ja aika lapsellista näin suoraan sanottuna. Etenkin, jos ne perustelut/yleistykset ei pohjaudu mihinkään todelliseen. Niin, ei edes omiin kokemuuksiisi, koska sinulla ei niitä ole. Näin olet itse asian ilmaissut.
Osoita minulle, missä kohtaa esimerkiksi minä, olen puhunut potaskaa?Mielelläni haluaisin sen tietää, kun noin kauheasti siitä otit nokkiisi, että oikeutat oman käytöksesi sen pohjalle.
Ja mielenkiinnosta.. Kuinka monen/keiden puolesta puhut? Ja yhtälailla minä olen vanha mielipiteistäni ja kyllä olen vahva persoona. Mutta sen vahvuuden lisäksi olen myös fiksu. Ja kokenut. Enkä pelkää näyttää sitä. Ymmärrän, että hyökkäävyys ja tuo.. no sinun toimintatapasi ja itseilmaisusi ei ole ehkä se kaikista.. vakavasti otettavin.
JKukapa ei pystyisi omiaan mielipiteitään ja arvojaan naamatusten puolustamaan. Saati henk.koht kokemuksia, niistä kun ei voi väitellä. Kyllä minä ainakin. EN niitä häpeä, eikä niissä ole mitään väärää.
Tähänkin sopii tämä toisesta ketjusta kopioitu ohje avaajalle:
Lopuukaneetiksi tähän voin vain uudelle äidille laittaa, että kerrot vain rohkeasti miehellesi, mikä mieltäsi painaa.