Nyt kun kesäloma ja reissaamissesonki on parhaimillaan menossa ja itsellänikin juuri kesäloma alkoi, niin tulee väkisinkin ajatelleeksi omaa tilannetta, että olisiko itsellä enään kavereita joiden kanssa lähteä edes lyhyelle reissulle. Tänä ja aiempinakin kesinä olen todennut, että eipä juuri enään ole. Kaverit ovat muutenkin käyneet vähiin, ja ne joita on, ovat aina rahattomia ja jotkut sitten lähtevät vain tiettyjen kanssa, ja ne tietyt ovat yleensä omaa kotiväkeä.
Se harmittaa, kun olisi se edes kerran vuodessa ja nimenomaan kesäloman aikana kiva jossain käydä, vaikka ei nyt edes kovin kaukana. Yksin ei tietenkään ole kiva lähteä. Yksikin kaveri on koko ajan ihan peeaa kesäksi lomauttamisen ja velkojen takia, kun hänellä pitää aina olla turhamaisuutensa takia hieno auto, josta sitten on velkaa. Hänellä ei sitten ole juuri kotikaupungissakaan varaa mihinkään lähtä, joten saati sitten reissuun. Eräs toinen kaveri lähtee aina vanhempiensa tai isoveljensä ja tämän avopuolison kanssa reissuun, eikä minua juuri mukaan huolita. Nytkin he lähtevät kohta porukalla Tallinnaan, eikä minulta edes kysytty, että haluaisinko lähteä myös. Enkä viitsi itsekkään kysyä mukaan, ettei mitään sanomista tule. Toisaalta olen yrittänyt ajatella, että heidät tuntien, ei minulla siellä heidän kanssa välttämättä niin kivaa olisi.
Kesällä tosiaankin olisi kiva käydä vaikka jossain laivamatkalla esim Tukholmassa tai Tallinnassa tai mennä yhdeksi tai pariksi yöksi johonkin matkailupaikkaan jossa on tanssihommaa ja iltaelämää. Masentaa välillä, kun ei nykyisin vain enään kavereita ole, jotka tällaisiin lähtisivät, joten melkeinpä pitää olla menemättä, kun ei se yksin ole kiva lähteä. Eronneista vanhemmistani korkeintaan isäni saattaisi lähtä jossain käymään, mutta eipä hänkään kovin innokas enään ole, kun hänkin uusissa naimisissa jo. Jos isäni kanssa kahdestaan lähtisin, niin voisin tuntea katkeruutta kun ei ole matkakaveriksi muita kuin oma 66v täyttävä isäni. Kyllähän jo kolmekymppisen miehen pitäisi mennä omien kavereiden tai oman puolison tai tyttöystävän kanssa matkoille. Se on se kun sinkkumies lisäksi vielä olen.
Voisin tietenkin hakea täältä netistä matkaseuraa, mutta olisi se aika falskia lähteä jonkun oudon ihmisen kanssa reissuun. Ei tiedä millainen rahallisesti hyväksikäyttävä tai pahapäinen ja runsaasti alkoholia käyttävä sattuu olemaan. Muutenkin tuntisin oloni kiusalliseksi oudon ihmisen kanssa reissussa, enkä näin ollen juuri matkasta nauttisi. Että tällaisia ajatuksia. Ja tiedoksi vielä, että en ole DarkFear, vaikka samantapaisista asioista kirjoittelen.
Se harmittaa, kun olisi se edes kerran vuodessa ja nimenomaan kesäloman aikana kiva jossain käydä, vaikka ei nyt edes kovin kaukana. Yksin ei tietenkään ole kiva lähteä. Yksikin kaveri on koko ajan ihan peeaa kesäksi lomauttamisen ja velkojen takia, kun hänellä pitää aina olla turhamaisuutensa takia hieno auto, josta sitten on velkaa. Hänellä ei sitten ole juuri kotikaupungissakaan varaa mihinkään lähtä, joten saati sitten reissuun. Eräs toinen kaveri lähtee aina vanhempiensa tai isoveljensä ja tämän avopuolison kanssa reissuun, eikä minua juuri mukaan huolita. Nytkin he lähtevät kohta porukalla Tallinnaan, eikä minulta edes kysytty, että haluaisinko lähteä myös. Enkä viitsi itsekkään kysyä mukaan, ettei mitään sanomista tule. Toisaalta olen yrittänyt ajatella, että heidät tuntien, ei minulla siellä heidän kanssa välttämättä niin kivaa olisi.
Kesällä tosiaankin olisi kiva käydä vaikka jossain laivamatkalla esim Tukholmassa tai Tallinnassa tai mennä yhdeksi tai pariksi yöksi johonkin matkailupaikkaan jossa on tanssihommaa ja iltaelämää. Masentaa välillä, kun ei nykyisin vain enään kavereita ole, jotka tällaisiin lähtisivät, joten melkeinpä pitää olla menemättä, kun ei se yksin ole kiva lähteä. Eronneista vanhemmistani korkeintaan isäni saattaisi lähtä jossain käymään, mutta eipä hänkään kovin innokas enään ole, kun hänkin uusissa naimisissa jo. Jos isäni kanssa kahdestaan lähtisin, niin voisin tuntea katkeruutta kun ei ole matkakaveriksi muita kuin oma 66v täyttävä isäni. Kyllähän jo kolmekymppisen miehen pitäisi mennä omien kavereiden tai oman puolison tai tyttöystävän kanssa matkoille. Se on se kun sinkkumies lisäksi vielä olen.
Voisin tietenkin hakea täältä netistä matkaseuraa, mutta olisi se aika falskia lähteä jonkun oudon ihmisen kanssa reissuun. Ei tiedä millainen rahallisesti hyväksikäyttävä tai pahapäinen ja runsaasti alkoholia käyttävä sattuu olemaan. Muutenkin tuntisin oloni kiusalliseksi oudon ihmisen kanssa reissussa, enkä näin ollen juuri matkasta nauttisi. Että tällaisia ajatuksia. Ja tiedoksi vielä, että en ole DarkFear, vaikka samantapaisista asioista kirjoittelen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Voisitko lähteä vaikka Britteihin pariksi viikoksi ja yrittää ottaa kontaktia paikallisiin?
Niin se vain on. itsekkin sinkkuna, vaikka sosiaalisia kontakteja ei tuosta noin vain kaapata matka- ym. seuraa. On sinkkuja jotka voivat lähteä matkalle ihan tuosta noin vain yksin. Itse en nyt kaipaa erikoisemmin matkustelua ja minulla on ongelma että olen jopa joutunut maanittelun kohteesi jollekin matkaseuralaiseksi. On totta, että ei voi vängätä pariskuntien ja porukoiden mukaan.
Olet siinä iässä, että minnekään eläkeläisten ruskamatkalle ei huvita lähteä. Miksi et voisi lähteä jollekin seuramatkalle vaikka kerran yksin. Sattaattaahan olla että porukassa on muitakin sinkkuja ja matkan aikana tutustuu ja saa jopa pitempiaikaisia ysvävyyssuhteita.
Kokeile rohkeasti jotain.
Eipä ole vielä mikään estänyt matkustelemasta yksin. Yksin matkustaessa tutustuu kaikkein parhaiten uusiin ihmisiin, sekä paikallisiin että muihin turisteihin. Seuramatkoja en harrasta, ihan älytöntä lähteä suomalaislauman kanssa jonnekin kun netin kautta pystyy itsekin buukkaamaan lennot ja laivat ja junat ja bussit ja majoitukset minne tahansa. Ja paljon olen maailmalla tavannut muitakin yksinmatkustavia, sekä miehiä että naisia ja kaikissa ikäluokissa.
Eli älä tuhlaa enää yhtään kesäpäivää vaan ala tehdä varauksia ja LÄHDE!
Olen itsekin 30v ja käyn matkoilla äidin tai siskon kanssa aina välillä. Ei siinä mielestäni ole mitään hävettävää, päinvastoin hyvä että jaksaa huolehtia vanhemmistaankin etteivät he jää kotiin nyhjäämään. Olen itse aika reipas ja matkustellut yksin Aasiassa ja ympäri Eurooppaa ja tutustunut erilaisiin ihmisiin, nyt kun olen matkustellut poikakaverin kanssa tuntuu että useampi matkustaa yksin kun porukassa. (ainakin vähän halvemmissa hotelleissa ja hostelleissa) Toivottavasti rohkaistut ja uskallat lähteä matkalle! :)