en ole monesti kokenut. Se muuttui vihaksi kuitenkin. Harmillista, en olisi toivonut niin käyvän.
Puhtaampaa ihastumisentunnetta
ironista
8486
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
vihaksi?
mitä se henkilö teki että se muuttui vihaksi?
torjui sinut?
Eli sinä pelästyit tunteitasi ja niiden mukanaan tuomaa muutosta elämääsi. Purat sen vihan tunteena häneen. Olen varma, että asiaa rauhassa punnitessasi, huomaatkin tunteesi olevan jäljellä. Ehkä jopa voimakkaampana kuin uskoitkaan. Sanotaanhan, että viha ja rakkaus kulkevat käsikädessä. Eli sieltä tunteista ne molemmat lähtevät.
Viha, välttely ja tyly käytös auttaa. Kun toisessa ei näe enää mitään hyvää, niin kyllä ne "positiivisetkin" tunteet aika nopeasti kuolee.
Juuri tästä on kyse. Jos toisesta ei halua enää tykätä, on viha ainoa keino tunteen tappamiseen.
Entä jos tykkääkin, mutta ei osaa tai uskalla näyttää sitä oikein.
Mikset halua hänestä tykätä?
Oletko mies vai nainen?
Kysyn tätä koska tunsin kerran naisen ja epäilin että hänen kanssaan kävi juuri noin.
Hän kaiketi tykkäsi ja ihastui kunnes joku päivä vain nähtävästi päätti että ei tykkää.
En tiedä milloin se tapahtui tarkalleen, mutta hän oli ollut aiemmin suhteessa joten kun en ollut kiinnittänyt häneen huomiota hän nähtävästi käänsi tilanteen päälaelleen ja alkoi vihata minua.
Sitä en ymmärtänyt koska jos ihminen on avoin ja reilu toista kohtaan sekä parhaansa mukaan käyttäytyä niin miksi sitä toista pitää sitten vihata?
Tietysti jos on varattu ja ihastunut toiseen, mutta miksi vihata sitä ihastuksen kohdetta kun tunteet ovat kuitenkin ihan omia?
Jos toinen taas on kusipää ja pettäjä jne. niin silloinhan viha voi tulla aiheeseenkin että tunteet sammuvat.
Olette kaiketi vielä nuoria ja kokemattomia.
Ei viha tapa rakastumisen ja välittämisen tunnetta. Toivottomuus, epätoivo ja kyynistyminen sen tekevät. Loppujen lopuksi, silloin kun rakastaminen muuttuu vihaamiseksi, kyse on itsensä vihaamisesta; toivon ja toivottomuuden, lunastuksen ja menetyksen, pelon ja uskon ristiriidasta ja sen aiheuttamasta turhautumisesta ja itsesyytöksistä. Loppujen lopuksi sieltä tunteiden peilistä ei katso takaisin kukaan muu kuin itse.. Ei se kannata, itsensä vihaaminen. Minäkin olen sitä itse tehnyt aikani, kunnes ymmärsin mistä on kyse ja annoin itselleni anteeksi omat tunteeni..
Kyllä torjutuksi tuleminen ja se ettei saa tunteilleen vastakaikua, sattuu. Aina se tekee särön sydämeen ja sieluun, mutta vasta kun se ei enää tunnu, kannattaa olla huolissaan. Silloin on jotakin vialla ja pahasti.