Tälläkin palstalla jotkut änkyräkepulaiset puolustelevat edelleen Urho Kaleva Kekkosen toimintaa.
Väittävät jotkut kahjoimmista Urho Kekkosta jopa Suomen suurimmaksi presidentiksi.
Totuus on kuitenkin toinen.
Urho Kekkosen ajan Suomea voidaan syystä kutsua Neuvosto-Suomeksi. Sellaisena Suomea myös pidettiin maailmassa. Suomi oli Neuvostoliiton satelliitti aivan samoin kuin sen ajan Puola, DDR, Tsekkoslovakia, Romania ja muut saman blokin maat.
Tämän saivat kaikki tuona aikana ulkomailla matkustaneet kuulla ja tuntea.
Suomea ei aiheesta pidetty itsenäisenä. Se oli myös totuus, sillä Kekkosen ajan Suomi ei ollut itsenäinen. Kekkosen ajan Suomi oli Neuvosto-Suomi. Suomi oli muodollisesti itsenäinen, mutta tosiasiallisesti samassa asemassa kuin Neuvostotasavalta.
Oiva Härkönen väitti Suomen elintason olleen korkea. Tämähän on myös täyttä roskaa. Suomi oli kansakuntien kansantuotetta arvioitaessa Kekkosena aikana täysin kehitysmaa. Olimme kaukana mm. Ruotsin elintasosta.
Vasta Koiviston ja Ahtisaaren määrätietoisen työskentelyn ansiosta Suomen elintaso saatiin kohoamaan. Nykyisin Tarja Halosen aikana Suomen elintaso on mennyt jopa Ruotsin ohi.
Kekkosen aikaa on turha haikailla takaisin. Kekkosen aika oli Brezneviläistä pysähtyneisyyden aikaa. Urho Kaleva Kekkonen oli diktaattori samoin kuin hänen ihailemansa Romanian Ceausescu (kirjoitusasusta en enää ole varma). Kekkonen olisi kuitenkin ansainnut myös saman kohtalon kuin romanialainen kollega.
Väittävät jotkut kahjoimmista Urho Kekkosta jopa Suomen suurimmaksi presidentiksi.
Totuus on kuitenkin toinen.
Urho Kekkosen ajan Suomea voidaan syystä kutsua Neuvosto-Suomeksi. Sellaisena Suomea myös pidettiin maailmassa. Suomi oli Neuvostoliiton satelliitti aivan samoin kuin sen ajan Puola, DDR, Tsekkoslovakia, Romania ja muut saman blokin maat.
Tämän saivat kaikki tuona aikana ulkomailla matkustaneet kuulla ja tuntea.
Suomea ei aiheesta pidetty itsenäisenä. Se oli myös totuus, sillä Kekkosen ajan Suomi ei ollut itsenäinen. Kekkosen ajan Suomi oli Neuvosto-Suomi. Suomi oli muodollisesti itsenäinen, mutta tosiasiallisesti samassa asemassa kuin Neuvostotasavalta.
Oiva Härkönen väitti Suomen elintason olleen korkea. Tämähän on myös täyttä roskaa. Suomi oli kansakuntien kansantuotetta arvioitaessa Kekkosena aikana täysin kehitysmaa. Olimme kaukana mm. Ruotsin elintasosta.
Vasta Koiviston ja Ahtisaaren määrätietoisen työskentelyn ansiosta Suomen elintaso saatiin kohoamaan. Nykyisin Tarja Halosen aikana Suomen elintaso on mennyt jopa Ruotsin ohi.
Kekkosen aikaa on turha haikailla takaisin. Kekkosen aika oli Brezneviläistä pysähtyneisyyden aikaa. Urho Kaleva Kekkonen oli diktaattori samoin kuin hänen ihailemansa Romanian Ceausescu (kirjoitusasusta en enää ole varma). Kekkonen olisi kuitenkin ansainnut myös saman kohtalon kuin romanialainen kollega.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Urho Kaleva ei ollut korvaamaton, vain vallanhimoinen.
Minua ei kaiketi ole luettu Kekkosen puolustajiin, mutta tämän Aureliuksen jutun luettuani on pakko vähän puolustaakiin.
Suomessa elettiin sodan jälkeen poikkeuksellista aikaa. Se että Suomi oli jonkinlainen NL:n vasallivaltio ei johtunut Suomen tai Kekkosen tahdosta, vaan Stalinin ja NL:n tahdosta. Lännessäkin meidät luettiin NL:n etupiiriin ja YYA-sopimus raamitti liikkumavapautemme.
Tällaisessa tilanteessa presidentin rooli oli luovia maata niin, ettei NL menisi ainakaan pitemmälle kuin mikä tilanne oli ja että maa päinvastoin kykenisi lisäämään liikkumavapauttaan erityisesti taloudellisessa mielessä. Lisäksi presidentin tehtävänä oli yrittää pitää maa sotilaallisesti niin puolueettomana ja itsenäisenä kuin YYA-sopimuksen Suomelle myönteisimmät tulkinnat sallivat.
Sellaista presidenttiä, joka olisi tieten tahtoen alkanut uhmata NL:a, olisin pitänyt täyskahelina ja Suomen itsenäisyyden vaarantajana. Kysymys oli vain siitä, kuinka hyvin presidentti onnistuu pitämään neukut poissa omasta pihapiiristämme. Tässä Kekkonen onnistui mielestäni varsin hyvin. Niin onnistuivat myös Paasikivi ja Koivisto. Historioitsija Jukka Seppisen tuoreen arvion mukaan Ahti Karjalainen ei olisi presidenttinä siinä onnistunut, koska Seppinen arvioi Karjalaisen olleen neukkujen sätkynukke.
Suomea ei voi verrata itäbökin sosialistisiin maihin. Meillä oli vapaa yhteiskunta ja markkinatalousjärjestelmä sekä vapaa liikkumisoikeus. Nämä piirteet tekivät Suomesta täysin länsimaisen yhteiskunnan.
Taloutemme kehittyi hyvin ja elintaso nousi ripeää tahtia. Ruotsista olimme jo lähtökohtaisesti jäljessä, koska Ruotsi ei kärsinyt sodasta vaan hyötyi siitä taloudellisesti. Elintasoaero Ruotsiin kuitenkin kaventui koko ajan.
Suomea ei voi pitää minään NL:n satelliittina, ei lähelläkään sitä. NL vaikutti toki Suomen politiikkaan, mutta pääosin kyse oli siitä, että Suomen ulkopoliittisen linjan vakaus taattaisiin. Seppisen tuoreessa kirjassa on esitetty myös väitteitä siitä, että NL suunnitteli pariin otteeseen kommunistivallankumousta Suomessa 1970-luvulla siinä kuitenkin epäonnistuen. Tämä tuntuu tietysti vähän kummalliselta, koska kommunistien kansansuosio ei Suomessa milloinkaan yltänyt erityisen suureksi. Myös Kekkonen torjui aktiivisesti mm. Stepanovin johdolla käytyä hyökkäystä.
Kekkosen politiikkaa voi toki paljon kritisoida ja niin olen tehnyt itsekin, mutta yliampuava ja totuudenvastainen kritiikki vie mielestäni vain pohjan asiapitoiselta ja dokumentaatioon perustuvalta kriitikiltä.
Asiallinen kirjoitus pitkiin aikoihin.