Herrasmiesliiga ei ihan tuoreimpia elokuvia ole, mutta koska sen nyt vasta näin, niin ajattelin jonkun ajatuksen siitä kirjoittaa. Sitä paitsi Sean Conneryn leffat eivät voi huonoja olla, eihän?
Herrasmiesliiga perustuu ymmärtääkseni sarjakuvaan. Tarinan juju on siinä, että yhteen on koottu kirjallisuudesta tuttuja hahmoja, jotka omaavat jonkun yliluonnollisen kyvyn ja näistä koostuu itse liiga. Lähtökohta on mitä mielenkiintoisin ja tarinaakin voidaan kuljettaa vapaasti, koska hahmoilla on kykynsä.
Elokuvasta ei paljoa puutu, mutta liikaa on yhtä sun toista. Ensinnäkin ohjaaja kuljettaa katsojaa toimintakohtauksesta toiseen sellaista vauhtia ettei jännitteitä ehdi syntyä. Tätä myötä jännitys latistuu alkuunsa ja lopputulos on vahdikasta toimintaelokuvaa, jossa logiikka ja uskottavuus loistavat poissaolollaan. Jos tarinaan oltaisiin paneuduttu ja henkilöhahmoja syvennetty ja annettu näiden välille syntyä suuremmat jännitteet, niin elokuva olisi ollut loistava. Nyt lopputulos muistuttaa kovasti seksiä änkyräkännissä. Yritystä on ja toimintaa, mutta minkäänlaista mielikuvaa ei jää, nautinnosta nyt puhumattakaan. Vehkeet kyllä on levällään ja paikat sekaisin.
Mutta on kaikessa puolensa, niin Herrasmiesliigassakin. Näyttelijätyö on hyvää tasoa, muutamat hahmoista on onnistuneita. Samoin kuvaus on hienoa ja efektit toimivat. Elokuva on monin paikoin kaunista katseltavaa ja antaa kyllä huokailuunkin aihetta, varsin usein jopa.
Hieman hillintää ja pikkasen paneutumista itse tarinaan, niin tässähän olisi klassikko. Nyt kyse on lähinnä hyvästä viihteestä, jonka parissa aika kuluu vauhdikkaasti. Vähän on kuin Mäkkärin hampurilainen, maistuu hyvältä, mutta ei vie nälkää.
Arvosana: 7
Herrasmiesliiga perustuu ymmärtääkseni sarjakuvaan. Tarinan juju on siinä, että yhteen on koottu kirjallisuudesta tuttuja hahmoja, jotka omaavat jonkun yliluonnollisen kyvyn ja näistä koostuu itse liiga. Lähtökohta on mitä mielenkiintoisin ja tarinaakin voidaan kuljettaa vapaasti, koska hahmoilla on kykynsä.
Elokuvasta ei paljoa puutu, mutta liikaa on yhtä sun toista. Ensinnäkin ohjaaja kuljettaa katsojaa toimintakohtauksesta toiseen sellaista vauhtia ettei jännitteitä ehdi syntyä. Tätä myötä jännitys latistuu alkuunsa ja lopputulos on vahdikasta toimintaelokuvaa, jossa logiikka ja uskottavuus loistavat poissaolollaan. Jos tarinaan oltaisiin paneuduttu ja henkilöhahmoja syvennetty ja annettu näiden välille syntyä suuremmat jännitteet, niin elokuva olisi ollut loistava. Nyt lopputulos muistuttaa kovasti seksiä änkyräkännissä. Yritystä on ja toimintaa, mutta minkäänlaista mielikuvaa ei jää, nautinnosta nyt puhumattakaan. Vehkeet kyllä on levällään ja paikat sekaisin.
Mutta on kaikessa puolensa, niin Herrasmiesliigassakin. Näyttelijätyö on hyvää tasoa, muutamat hahmoista on onnistuneita. Samoin kuvaus on hienoa ja efektit toimivat. Elokuva on monin paikoin kaunista katseltavaa ja antaa kyllä huokailuunkin aihetta, varsin usein jopa.
Hieman hillintää ja pikkasen paneutumista itse tarinaan, niin tässähän olisi klassikko. Nyt kyse on lähinnä hyvästä viihteestä, jonka parissa aika kuluu vauhdikkaasti. Vähän on kuin Mäkkärin hampurilainen, maistuu hyvältä, mutta ei vie nälkää.
Arvosana: 7
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kattava arviointi, paitsi että oon kyllä vähän eri mieltä elokuvan efektien ja kauniin katseltavan suhteen. Minusta varsinkin taustat ovat harvinaisen elottomat, jotenkin läpikuultavat. Kolmiulotteinen vaikutelma puuttuu. Tämä käy oikeen hyvin ilmi mm. Venetsia-osiosta, jossa talot rymähtelevät jonossa kasaan. Jo teatterissa ajattelin että joo, on sitä parempia pienoismallitekeleitäkin nähty. Saattaa olla, että vaikutelma syntyy väärästä värinkäytöstä tai jotain.
Samoin häiritsee merellä Nemon aluksesta otetut pätkät. Tiedän pelejä, joissa veden virtaus ja pyörteily aluksen ympärillä ovat uskottavammat.
Venetsiakohtaus ko. elokuvassa oli kyllä yksi epäuskottavimmista ja karseimmista erikoistehostevirityksistä mitä olen lähes koskaan nähnyt =)
Totta, että osa efekteistä oli hieman, hmmm, kovin efektin oloisia, eivätkä ollenkaan onnistuneita. Hahmoista osa kuitenkin toimi ihan kivasti ja ainakin itse hätkähdin pariin otteeseen, joten kyllä niissä oli onnistumisiakin.
Minulla taisi mennä hieman sekaisin lavastus ja tehosteet. Jos tehosteissa toivomista olikin, niin ainakin osa lavasteista oli hienoa katsottavaa. Ainakin minä pidin. Esimerkiksi sukellusvene, välillä se tuntui kaksiulotteiselta, mutta kuitenkin eräät sisustukselliset ratkaisut miellytti kovasti.
Hieman eri mieltä olen kanssasi Liigasta leffana. Et selvästikkään pitänyt leffasta paljoa, mutta minä vihaan sitä.
Kävin katsomassa Liigan teatterissa sitä kovasti odotettuani, ja eihän siinä sitten lopulta toiminut yhtään mikään. Loistava (jep, sarjiksen) idea kirjallisuuden kulttihahmoista samassa pätkässä on pikkunerokas kaikessa kierrätyksellisyydessään. Pienellä ihmettelyllä sen sijaan ei selviä, miten jokainen hahmoista on onnistuttu hukkaamaan elokuvassa niin totaalisesti. Näkymätön mies on näkymätön ja juonen kilometristen hyppyjen välissä joskus petturuudesta epäilty, joskus taas ei. Jokaisella on yksi luonteenpiirre & olemus ja se siitä.
Juonella ei toiminnan onnistuessa ole juurikaan väliä (KillBill), mutta Liigassa juoni onnistuu tuhoamaan välähdyksenomaiset onnistuneet hetket silmänräpäyksessä. Käsikirjoittajia lienee ollut toista sataa, sen verran rönsyjä jutussa on. Klassikon tästä saa polttamalla filmikelat ja alkamalla käsikirjoittamisesta uudelleen.
Tehosteet menettelevät silloin tällöin. Hyde on suhtkoht toimiva, hänelle ainoa armonlaukaus koko leffan puolesta. *½ / *****
Ja ettei Connery ole ollut mukana huonoissa leffoissa? Mitäs nämä vähän vanhemmat ovat: Finding Forrester, Me kostajat, Dragonheart (äänenä), Medicine man, Nouseva aurinko, Rikospaikka Presidio etc.? Rockin (1996) jälkeen Conneryn ura on ollut ikävän alavietteinen.
Siis Herrasmiesliiga. Ehkä huonoin elokuva kautta aikojen. On jo elokuva-arvostelupalstalle häväistys edes avata Herrasmiesliigaan liittyvä topicci...
Tästä jutusta näemme kuinka häilyvä huonon, keskiverron ja erinomaisen elokuvan välinen raja on. Moni tietää, että Herrasmiesliiga oli floppi ja median ruoskima kuva, mutta varmasti rainassa oli paljon hyvääkin. Sean Conneryssahan on karismaa enemmän kuin pienessä kylässä ja miehestä pitäville varmasti taattua viihdettä.
Kannattaa muistaa, että floppi on elokuvissa nimenomaan taloudellinen termi, elokuvan tasosta se ei paljasta mitään. JB ei esimerkiksi tuota floppeja, mutta ei ne elokuvat kyllä hyviäkään ole.
Rajat on kyllä häilyviä. Toisaalta siten syntyy keskustelua.
Kyllä se oli näkemisen arvoinen, ja siinä oli paljon hienoja, mielenkiintoisia tilanteita ja sentään jonkinlaiset tehosteorgiatkin siinä oli. Kyllä sitä voi suositella kaikille muille, paitsi paatuneimmille synkkien ja sekavien taide-elokuvien ystäville ja muille yliviisaille kyynisille tosikoille sekä mielestään elämää nähneille teinipeeloille.
Saanen vain huomauttaa että (nerokkaan) Alan Mooren käsikirjoittamalla sarjakuvalla ei ole yhtikäs mitään tekemistä tämän elokuvan kanssa kuin vain nimi.
Jostain syystä tuo tieto ei ole yllätys. Alkaa olla sääntö, että elokuvissa käytetään taiteellisia vapauksia alkuperäisteoksen suhteen ja tässäkin lienee kyse siitä, että alkuperäisteoksen ainoa tarkoitus on olla lähinnä myyntivaltti elokuvalle.