Olen 15v poika ja vietin isäni, hänen naisystävän ja naisystävän kaverin kanssa aikaa Helsingin stockmannilla 15.7. Oltuamme jonki aikaa keskustassa alkoi isäni, naisystävänsä, naisystävän kaveri haukkumaan ja kritisoimaan äitiäni josta loukkaannuin ja lähin itkien kotiin äitini luokse. Olin hysteerinen, masentunut, itkin ja itsetuhoinen, tultuani rappukäytävälle sorrin niin paljon että itkin lattialla. Tultuani sisään äitini oli erittäin huolestunut ja sitten sekosin psyykkisesti mutta en käyttäytynyt väkivaltaisesti paitsi että pari tavaraa hajotin ahdistuksessani. Pitäisikö minun pyytää isältäni anteeksi vai pitäisikö heidän pyytää minulta? Olen kärsinyt viimeaikoina paljon masennuksesta ja ahdistuksesta ja kaikesta! Mitä teen? :(
Hei please auttakaa!
Numero333
3191
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Jos sinä olet 15v poika, niin minä olen jeesus :)
T. En ole jeesus
Anteeksipyyntö ei ole tässä ollenkaan pääasia. Äidistä pahaa puhuvat eivät osaa käyttäytyä, mutta anna olla. Keskity siihen että itse selviät. Voitko keskustella äitisi kanssa loukkaantumisestasi. Jos hän on ymmärtäväinen niin saatte keskusteltua asian niin ettei se aiheuta sinulle ahdistusta. Jos hänkin on yhtä kypsymätön kuin isäsi, niin sitten ei kannata, tulee vain turhia riitoja. Jos et voi puhua äitisi kanssa, niin olisiko joku muu fiksu aikuinen, jonka kanssa voisit käsitellä asiaa?
Todennäköisesti isäsi sanomat sanat äidistäsi osuivat myös sinuun. Sinä koit sillä hetkellä olevasi osasyyllinen asioihin, joita isältäsi kuulit. Häpesit sitä kun näit miten isääsi oli vaikuttanut se toiminta josta hän nyt äitiä arvosteli.