Kts. Youtube WorldTradeCenterin-terrori-isku
Vrt. Jehovan Todistajat
"Kyllä me hävettiin Si.....ä Alkossa jouluna, aivan kuin hän olisi oppinut tämän, ja sitten vain pelkkä yksi luomu-olut, koko pitkän joulunajaksi, normaalien ruoka-viinien lisäksi."
- Enkä mä sit muuta juonut.
Kingston Wall: "Shine on me" soi taustalla.
- Mikä kerros? kysyin kun Touko ja Jouko tunkivat kyttämään. Yhdessä Markun kanssa he tulivat ikkunoiden välistä.
- En jaksa nyt! vastaukseni oli totisen tiukka ja tyrmäävä.
- Kuinkahan humalassa olin? muistan ajatelleeni. Sitten alkoi tapahtua. Pienen matka-TV:n ruutu heijasti jotakin todella epätodellista. Lentokoneet Lensivät WorldTradeCenteriin, tuhoten sen maantasalla.
- Hei! Tämän täytyi olla trikki-kuva.
Ala toimimaan. Täytyy puolustautua ja turvallisuus hälyttää. Joku tarttui puukkoon.
- Joku tarttui polviini, olin kuin kuin alaston. Tunsin sormet alastomalla ihollani vaatteiden läpi. En halunnut viereeni ketään, en kaivannut apua, en kosketusta. Lämmin käsi sulkeutui suuni eteen. Joku vain, hän ei ollut nainen. Tuijotin lasittunein, järkyttynein silmin eteeni. Muistan ajatelleeni kuukautisia. Veri kohisi kypärän tavoin päässäni.
Taas liikaa töitä, joo olin varmasti ottanut. Aurinko ei paistanut enää sisälle korkeiden männyn oksien siivilöidessä sen valoa.
- "Minne?" kysyin uudelleen.
- Yhdelle tutulle...
Vihasin aggressiivisuutta. Betoninen parkkipaikka häiritsi, kerrostalon muodostaman piirin takia. Se heijasti valoa, vapautta ja oli sininen. Ikkunassa roikkui saniainen, yksin tyhjentyneessä huoneessa. Sellainen tavallinen, versova, suoralehtinen. Mun silmiä painoi, ja kuntoni oli huono. Koko huone oli täynnä ihmisiä. Makasin puolittain sohvalla ja muut kuluttivat aikaa, kuka mitenkin.
Vrt. Jehovan Todistajat
"Kyllä me hävettiin Si.....ä Alkossa jouluna, aivan kuin hän olisi oppinut tämän, ja sitten vain pelkkä yksi luomu-olut, koko pitkän joulunajaksi, normaalien ruoka-viinien lisäksi."
- Enkä mä sit muuta juonut.
Kingston Wall: "Shine on me" soi taustalla.
- Mikä kerros? kysyin kun Touko ja Jouko tunkivat kyttämään. Yhdessä Markun kanssa he tulivat ikkunoiden välistä.
- En jaksa nyt! vastaukseni oli totisen tiukka ja tyrmäävä.
- Kuinkahan humalassa olin? muistan ajatelleeni. Sitten alkoi tapahtua. Pienen matka-TV:n ruutu heijasti jotakin todella epätodellista. Lentokoneet Lensivät WorldTradeCenteriin, tuhoten sen maantasalla.
- Hei! Tämän täytyi olla trikki-kuva.
Ala toimimaan. Täytyy puolustautua ja turvallisuus hälyttää. Joku tarttui puukkoon.
- Joku tarttui polviini, olin kuin kuin alaston. Tunsin sormet alastomalla ihollani vaatteiden läpi. En halunnut viereeni ketään, en kaivannut apua, en kosketusta. Lämmin käsi sulkeutui suuni eteen. Joku vain, hän ei ollut nainen. Tuijotin lasittunein, järkyttynein silmin eteeni. Muistan ajatelleeni kuukautisia. Veri kohisi kypärän tavoin päässäni.
Taas liikaa töitä, joo olin varmasti ottanut. Aurinko ei paistanut enää sisälle korkeiden männyn oksien siivilöidessä sen valoa.
- "Minne?" kysyin uudelleen.
- Yhdelle tutulle...
Vihasin aggressiivisuutta. Betoninen parkkipaikka häiritsi, kerrostalon muodostaman piirin takia. Se heijasti valoa, vapautta ja oli sininen. Ikkunassa roikkui saniainen, yksin tyhjentyneessä huoneessa. Sellainen tavallinen, versova, suoralehtinen. Mun silmiä painoi, ja kuntoni oli huono. Koko huone oli täynnä ihmisiä. Makasin puolittain sohvalla ja muut kuluttivat aikaa, kuka mitenkin.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.